Santalahti

Tampereen kaupunginosa

 

Santalahti
Asuinrakentamista vuonna 2021.
Asuinrakentamista vuonna 2021.
Kaupunki Tampere
Suuralue Lounainen suuralue
Suunnittelualue Pispala
Lähialueet Lielahti, Särkänniemi, Ala-Pispala, Ylä-Pispala

Santalahti on Tampereen läntinen kaupunginosa. Se rajoittuu pohjoisessa Näsijärveen, idässä Särkänniemeen, etelässä Ylä- ja Ala-Pispalaan sekä lännessä Lielahteen. Santalahden asemakaava vahvistettiin vuonna 1945.

HistoriaMuokkaa

 
Hylätty tehdas vuonna 2011.
 
Entinen kattohuopatehdas vuonna 2008. Koska Santalahden tehtaat sijaitsivat pääosin rinnemaastossa rautatietä alempana, rahtia siirrettiin tehtaisiin betonisilla lastaussilloilla.[1]

Santalahti pysyi 1800-luvulle asti asumattomana ja rakentamattomana, sillä sen maasto ja maaperä olivat viljelykseen kelpaamattomia. Teollisuus levittäytyi kauemmas keskustasta ja Tammerkoskesta sen jälkeen, kun höyryvoima vapautti tehtaat vesivoimasta. Samaan aikaan keskusta-alue kärsi myös tonttipulasta. Santalahden teollistumiseen vaikuttivat merkittävästi Näsijärven vesiyhteydet, vuonna 1895 valmistunut Tampere–Pori-rata sekä Pohjanmaan suuntaan johtanut maantie. Santalahteen rakennettiin useita tuotantolaitoksia, kuten kattohuopatehdas, luujauhotehdas, höyrysaha ja Santalahden paperitehdas. Rinnemaastoon valmistui myös tehtailijoiden asuinhuviloita ja tehdastyöläisten asuinrakennuksia.[2] Kokonaisuudessaan Santalahden teollisuustoiminta vaikutti merkittävästi sen eteläpuolella sijaitsevan Pispalan työläiskaupunginosan syntyyn.

Laajimmillaan teollisuusympäristö oli toisen maailmansodan aikoihin. 1950-luvun lopulla Santalahden teollisuusalue alkoi kuitenkin rappeutua muun muassa siksi, ettei sillä ollut laajenemismahdollisuuksia, eikä teollisuuden kehittämistä kaupunkikeskustojen tuntumassa nähty enää tarkoituksenmukaisena. Hiljalleen suurin osa rakennuksista autioitui.[3]

2000-luvulle asti Santalahdessa säilyi paljon useita tehtaita ja niiden osia, ja osa rakennelmista toimi graffitigallerioina.[4] 2010- ja 2020-luvuilla suurin osa vanhasta rakennuskannasta kuitenkin purettiin.[5]

AsuinalueenaMuokkaa

 
Näsijärven Pahvitehdas on yksi Santalahden säästetyistä tehdasrakennuksista.

Vuonna 2018 Santalahteen alkoi rakentua uusia kerrostaloja.[6] Asuintaloja valmistuu yli 2 300 asukkaalle.[7] Kesällä 2022 Näsijärven rantaan valmistui tapahtuma-alue, jota kutsutaan sekä Santalahden rantapuistoksi että Särkänniemen tapahtuma­rannaksi. Alueella järjestettäviin tapahtumiin mahtuu 25 000 kävijää.[8]

LiikenneMuokkaa

Santalahden läpi kulkee vilkas Paasikiven–Kekkosentie. Alun perin rautatien ja Näsijärven välissä ei ollut tietä, ja Santalahden teollisuusalueelle kuljettiin pohjoispuolelta rautatien yli, kunnes rantaa alettiin täyttää 1950-luvun lopulla alkaen ja 1960-luvulla valmistui Rantatie.[9]

Alueella on aikoinaan sijainnut myös Santalahden seisake. Paikalla sijainnut arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema ja vuonna 1907 valmistunut liikennepaikkarakennus purettiin paikan lakkauttamisen jälkeen 1970-luvulla.[10] Elokuussa 2023 Tampereen raitioliikenne alkaa liikennöidä keskustasta Santalahteen, ja vuoden 2024 lopulla reittiä jatketaan Lentävänniemeen.[11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 93
  2. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 9–15
  3. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 91–92
  4. Harju, Jukka: Tampere rakentaa veden ja ilkivallan tuhoamasta tulitikkutehtaasta päiväkodin Helsingin Sanomat. 10.2.2019. Viitattu 22.8.2022.
  5. Roth, Raili: Tampereen Santalahden uusia asuntoja mainostetaan historialla, mutta vanhoista tehtaista näyttää säilyvän vain osia – tehdasalueen purkutyöt ovat saamassa jatkoa (Maksullinen artikkeli) Aamulehti. 10.9.2021. Viitattu 22.8.2022.
  6. Santalahti Pohjola Rakennus. Viitattu 22.8.2022.
  7. Nurmi, Riikka: Tehdasrötisköstä hipsterikaupunginosaksi – Tampere luottaa punatiilen vetovoimaan Yle Uutiset. 11.10.2017. Viitattu 22.8.2022.
  8. Venttola, Elina: Särkänniemen tapahtuma­ranta on viimein valmis suur­tapahtumiin Tampereella, mutta tänä kesänä niitä tuskin tulee – pian kaksi asiaa muuttaa tilannetta Aamulehti. 6.7.2022. Viitattu 22.8.2022.
  9. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 14
  10. Iltanen, Jussi : Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 117. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  11. Ratikan liikennöinti Santalahteen alkaa 7.8.2023 - Tietoa läntisen raitiotien rakentamisesta jaetaan alueen kotitalouksiin Tampereen Ratikka. 30.3.2022. Viitattu 22.8.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Santalahti.