Laiva
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Laiva on suuri vedessä kulkeva alus.[1] Veneestä se eroaa suuremmalla koollaan, mutta tarkkaa rajanvetoa laivan ja veneen välille on vaikea tehdä. Laivan ja veneen erosta ei tiettävästi ole virallista määritelmää, mutta erään näkemyksen mukaan pituudeltaan yli 24-metrisiä aluksia pidetään laivoina, koska niiden kuljettamiseen vaaditaan Suomessa tutkinto.[2]
Laivoja valmistetaan eri käyttötarkoituksiin, kuten kaupankäyntiin, risteilyihin, rahdin tai ajoneuvojen kuljetukseen. Risteilylaivat kulkevat usein samaa reittiä säännöllisillä aikatauluilla, toisin kuin muut laivat, joiden reitit vaihtelevat.
Laivan koon ilmoittaminenMuokkaa
Laivan koko määritellään yleensä ensisijaisesti sen kyvyllä kuljettaa lastia, joko painona tai tilavuutena.
Laivan tilavuus eli vetoisuus ilmaistaan joko laivan kokonaisvetoisuutena eli bruttovetoisuutena (GT) tai lastitilojen vetoisuutena eli nettovetoisuutena (NT). Vetoisuuden mittayksikkönä käytettiin vuoteen 1994 asti rekisteritonnia. Nykyisten mittaussääntöjen mukaan brutto- ja nettovetoisuudet ovat yksiköttömiä, logaritmisesti laskettuja lukuja.
Laivan kantavuus on aluksen lastin, polttoaineen, varusteiden ja henkilöiden suurin sallittu paino. Painon yksikkönä käytetään tonnia, ja sen lyhenteenä on dwt tai joskus myös tdw (engl. deadweight tons, ”kuollut paino”).
Laivan uppouma on aluksen kelluessa syrjäyttämän vesimäärän paino tonneina ilmaistuna. Etenkin sota-alusten koko ilmoitetaan käyttämällä uppoumaa. Mikäli kauppa-aluksille ilmoitetaan uppouma, on se silloin lastimerkkiin lastatun aluksen uppouma suolavedessä (1,025 t/m³).
Lästi on historiallinen tilavuus- ja painomitta, jota käytettiin myös ennen laivojen koon ilmaisemiseen.
Navigaation kannalta myös laivan ulkomitoilla, kuten suurimmalla pituudella (L.O.A.), leveydellä, korkeudella, syväyksellä ja vesilinjan pituudella, on merkitystä.
Max-kokoluokatMuokkaa
Panamax-tyyppiseksi kutsutaan laivaa, joka on kooltaan sellainen, että se mahtuu kulkemaan Panaman kanavan suluista. Myös muilla vesireiteillä on vastaavia alusten kokorajoituksista johdettuja luokkia, kuten Suezin kanavan Suezmax ja Saimaan kanavan Saimax.
LaivatyypitMuokkaa
Laivat voidaan luokitella käyttövoimansa perusteella esimerkiksi höyrylaivaksi, purjealukseksi ja soutualukseksi eli kaleeriksi.
Käyttötarkoituksensa mukaan laivat luokitellaan matkustaja-, kuivalasti-, säiliö- ja erikoisaluksiksi. [1]
Matkustaja-aluksiaMuokkaa
KuivalastialuksiaMuokkaa
SäiliöaluksiaMuokkaa
ErikoisaluksiaMuokkaa
- Asuntoalus
- Hinaaja
- Jäänmurtaja
- Kalastusalus (mm. troolari)
- Kaapelialus
- Lossi
- Meripelastusalus
- Proomu
- Ponttoni
- Sota-alus
- Ruoppaaja
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
LaivaonnettomuuksiaMuokkaa
- Pääartikkeli: Haaksirikko
Laivan liikkeet aallokossaMuokkaa
Laivan liikkeet aallokossa kuvataan koordinaatistossa (x, y, z), jonka origo on aluksen painopisteessä.
- Akselit
- x-akseli on pitkittäissuuntainen akseli, joka on positiivinen keulaa kohti
- y-akseli on poikittaissuuntainen akseli, joka on positiivinen oikealle
- z-akseli on pystysuuntainen akseli, joka on positiivinen ylöspäin
- Suoraviivaiset liikkeet
- työntyily, rullaaminen (tai kiihtyily) (englanniksi surge) on aluksen edestakaista pitkittäistä siirtymäliikettä x-akselin suunnassa [kuvassa n:o 3]
- huojunta, vaaruminen (sway) on edestakaista poikittaista siirtymäliikettä y-akselin suunnassa [n:o 2]
- kohoilu (heave) on edestakaista pystysuuntaista siirtymäliikettä z-akselin suunnassa [n:o 1]
- Kulmaliikkeet
- keinunta [Φ, fii] (roll) on edestakaista kulmaliikettä pitkittäisen x-akselin ympäri [n:o 6]
- jyskintä [Θ, theeta] (pitch) on edestakaista kulmaliikettä poikittaisen y-akselin ympäri [n:o 5]
- mutkailu [Ψ, psii] (yaw) on edestakaista kulmaliikettä pystysuoran z-akselin ympäri [n:o 4]
Etymologiaa ja nimistöäMuokkaa
Sanaa laiva arvellaan lainasanaksi germaanisista kielistä; germaaniseksi kantasanaksi on rekonstruoitu flauja. Sanan vastineita on myös balttilaisissa ja slaavilaisissa kielissä. Alkuperäinen merkitys lienee ollut jokin esihistoriallinen venetyyppi.
Sanalla alus viitattiin alun perin laivoihin ja veneisiin, mutta nykyisin se merkitsee muutakin, kuten esimerkiksi avaruusalusta. Sana alus on johdos sanasta ala ja viittaa siihen, että alus on kantamansa ihmisen tai lastin alapuolella.
Suomessa ja sukulaiskielissä omaperäisiä nimityksiä laivoille tai veneille ovat aluksen lisäksi esimerkiksi vene, joka merkitsee nykyisin hyvin pientä, kannetonta laivaa, haapio ja honkio, jotka merkitsevät yhdestä puusta tehtyä venettä, uisko, joka merkitsee tietyntyyppisiä purjealuksia, saima, joka tarkoitti Laatokalla käytettyä purjealusta, ja haaksi, joka on vanha laivojen ja veneiden yleisnimitys.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Käyhkö Arttu: Saimaa ja laivat Kustantaja Laaksonen, 2015 ISBN 978-952-5805-75-8
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ MOT Kielitoimiston sanakirja. Hakusana laiva. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy, 2012.
- ↑ Veneen ja laivan ero on veteen piirretty viiva
Aiheesta muuallaMuokkaa
- YLE Elävä arkisto
- STX Europe (englanniksi)
- Meriteollisuus
- Fakta om fartyg (ruotsiksi)
- Photos show the specificity of working on merchant ships