Naudanliha

Naudanliha on nautaeläimestä saatavaa lihaa, jota kulutettiin Suomessa henkeä kohden 53 grammaa päivässä vuonna 2017[1], mikä vastaa noin 41 grammaa luutonta naudanlihaa.

Naudanlihapihvejä grillissä.
Naudanruhoja

Naudanlihaa käytetään moniin eri liharuokiin. Ruhon etupäästä saadaan keitto- ja haudutusruokiin lihoja, kun taas takapäästä saadaan mureita filee- ja paistipaloja.

Aikuisen nautaeläimen, lehmän ja ison sonnin, lihaa sanotaan raavaanlihaksi. Nuoresta, alle 80-kiloisesta naudasta, saatavaa lihaa kutsutaan vasikanlihaksi, isompaa taas sukupuolesta riippumatta häränlihaksilähde?.

Osassa maailman maita on niin äärevä ilmasto, ettei suurin osa maatalousmaasta sovellu muuhun kuin nautojen tai muiden märehtijöiden laitumeksi[2]. Nautojen pito sopii erityisen hyvin myös Pohjois-Suomeen, jossa se on yleensä tuottavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely[3].

Intiassa nautoja on pidetty uskonnollisista syistä pyhinä ja naudanlihan käyttö ravinnoksi on laitonta monissa Intian osavaltioissa. Maaliskuussa 2015 kieltolaki astui voimaan Maharashtran osavaltiossa, ja hindunationalistinen BJP-puolue pyrkii levittämään kiellon koko Intian alueelle. Intiassa teurastajat ovat pääasiassa muslimeja, ja kielto vaikuttaa heidän elinkeinoonsa kielteisesti[4] sekä aiheuttaa ongelmia muille muslimeille, koska he eivät saa syödä sianlihaa.

RasvahappokoostumusMuokkaa

Liharotuisen suomalaisen naudanlihan sisältämistä tyydyttyneistä rasvahapoista suhteellisesti ja määrällisesti on eniten palmitiinihappoa ja steariinihappoa. Palmitiinihapon osuus on 28,1–31,0 prosenttia ja steariinihapon 16,2–19,4 prosenttia[5].

RaavaanlihaMuokkaa

Raavaanliha on tummanpunaista, karkeasyistä ja voimakkaan makuista. Nuoren naudan liha on vaaleampaa ja maultaan hieman miedompaa.

VasikanlihaMuokkaa

Vasikanliha on vaaleanpunaista, vähärasvaista ja miedon makuista. Vasikanlihan lihassyyt ovat hienoja ja luut melko ohuita.

Naudanlihan tuotannon ilmastovaikutusMuokkaa

Suuria maa-aloja käyttävä ekstensiivinen karjatalous tuottaa eniten ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä ja intensiivinen tehotuotanto vähiten. Tämä johtuu siitä, että tehotuotannossa käytetään vähiten tuotantopanoksia yhden lihakilon tuottamiseen.

2010-luvun loppupuolella tehtyjen tutkimusten mukaan Suomessa tuotetun naudanlihakilon keskimääräinen ilmastovaikutus vastaa noin 17–18 ekvivalenttikiloa hiilidioksidia[6]. Brasilialaisen naudanlihakilon ilmastovaikutus oli vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan keskimäärin 60 ekvivalenttikiloa hiilidioksidia. Irlannissa tuotetun naudanlihan vastaavat päästöt olivat lähes 40 kiloa, mutta Hollannissa tuotetun alle 20 kiloa. Laidunnurmella kasvatetun hollantilaisen naudanlihakilon ilmastovaikutus oli vain 9 ekvivalenttikiloa.[7]

Naudan paloittelu ja osien käyttö ruoanvalmistuksessaMuokkaa

  • Kaula: jauheliha
  • Potkat: jauheliha, lihaliemi, osso buco
  • Etuselkä: keitot, pataruoat, kastikkeelliset liharuoat, karjalanpaisti
  • Rinta: lihakeitto, lihamuhennos
  • Lapa: uuni- ja pataruoat, kastikkeelliset liharuoat, uuni- ja patapaisti
  • Kylki: lihakeitto, jauheliha, täytetty paisti
  • Kuve: jauheliha
  • Fileeselkä: T-luupihvit, häränkyljykset
  • Ulkofilee: kokonaisena paistettu tai grillattu filee, entrecôte, pihvit, leikkeet
  • Sisäfilee: kokonaisena paistettu filee, chateaubriand , pihvit, saslik, fondue
  • Paahtopaisti ja sisäpaisti: kokonaisena tai luuttomaksi leikattuna paahtopaisti, paahdetut pihvit, patapaisti
  • Kulma- ja ulkopaisti: uuni- ja patapaistit, leikkeet, kääryleet, pihvit, stroganov
  • Häntä: keitto, häränhäntäpata
  • Kieli: keitto, leikkeleet, pataruoat

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 Luonnonvarakeskus. Viitattu 31.10.2020.
  2. Livestock on grazing lands fao.org. (englanniksi)
  3. Maatalous eri osissa Suomea ruokatieto.fi. Viitattu 31.10.2020.
  4. Nieminen, Tommi: Naudan lihasta tuli laitonta. Helsingin Sanomat, 30.5.2015. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.5.2015.
  5. Kämäräinen, Helena: Liharotuisen naudan (Bos taurus) lihan rasvahappokoostu-mukseen ja E-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat tekijät (Sivu 45) Heinäkuu 2011. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 31.10.2020.
  6. Kuohunta naudanlihan ympärillä sai Jari Eerolan pienentämään tilansa hiilijalanjälkeä merkittävästi: ”Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta” Helsingin Sanomat. 17.10.2019.
  7. Blonk, Hans & Anton Kool & Boki Luske & Sytske de Waart: Environmental effects of protein-rich food products in the Netherlands. Consequences of animal protein substitutes (Sivut 7-8) bokiluske.com. Joulukuu 2008. Arkistoitu 6.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naudanliha.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.