Kaula

ruumiinosa

Kaula on useilla selkärankaisilla pään ja vartalon yhdistävä ruumiinosa, joka on oleellinen ravinnon ja ilman kulkureitti ruumiiseen. Lisäksi kaulan kautta kulkee merkittäviä verisuonia sekä aivot ja muun ruumiin yhdistäviä hermoja.[1]

Kirahvi käyttää pitkää kaulaansa lehtien tavoittelemiseen korkealta oksistosta.

Ihmisen kaulan anatomiaMuokkaa

Miehen kaulan ympärysmitta on keskimäärin 40,5 senttimetriä ja naisen 34,2 senttimetriä.[2]

KaularankaMuokkaa

Kaulan kohdalla olevaa selkärangan osaa kutsutaan kaularangaksi. Se muodostuu seitsemästä kaulanikamasta, joiden välissä ovat rustomaiset välilevyt. Kaulanikamat ovat muita nikamia pienempiä ja kevyempiä, sillä niiden tarvitsee kannatella vain pään painoa.[3]

Pään suuren liikkuvuuden mahdollistavat kaularangassa tapahtuva liike sekä ensimmäisen kaulanikaman, toisen kaulanikaman ja kallonpohjan muodostama nivelkokonaisuus. Nyökkääminen tapahtuu takaraivoluun ja ensimmäisen kaulanikaman välissä, ja pään kiertoliike tapahtuu suurimmaksi osaksi kahden ensimmäisen kaulanikaman välisissä nivelissä.[3]

PehmytkudoksetMuokkaa

 
Kaulan lihakset sivulta. Etualalla suuri ja helposti erottuva päännyökkääjälihas (m. sternocleidomastoideus). Niskasta erottuu epäkäslihas (m. trapezius).

Leuan alla keskellä on kieliluu. Heti sen alla on näkyvä kohouma, joka on kilpirusto. Sitä kutsutaan aataminomenaksi ja se on miehillä näkyvämpi kuin naisilla. Alempana olevan rengasruston ja rintalastan yläpuolisen kuopan välissä ovat henkitorvi ja kilpirauhasen kannas.

Oikea ja vasen kaulavaltimo ja kaulalaskimot kulkevat rintalastan ja solisluun nivelmästä leukaperien taitekohtaan.[4]

Kaulan lihaksisto koostuu moneen eri järjestelmään koostuvista lihaksista. Kaulan alueen lihasjärjestelmiä on muun muassa kaulan etuosassa, sivuilla, takana niskassa, nielussa, kielessä, kieliluussa ja suunpohjassa.[3] Kaulan ja niskan lihaksia ovat:[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Core Curriculum Syllabus: Review of Anatomy – The Neck (html) bcm.edu.
  2. http://www.huffingtonpost.com.au/jenny-goodrick/the-thickening-that-comes-in-later-life-can-be-a-pain-in-the-n_a_23073014/
  3. a b c Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 75, 81, 320–325. Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 2004. ISBN 952-9635-01-X.
  4. Opas anatomiaan, s. 244–245. H. F. Ullmann, 2015. ISBN 978-3-8480-0765-3.
  5. Parker, Steve: Ihmiskeho : ensyklopedia, s. 64–69. readme.fi, 2014 (alkuteos 2009). ISBN 978-952-220-806-4.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.