Ylihärmä

entinen kunta Suomessa, nykyisin osa Kauhavaa

Ylihärmä on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluneessa Härmänmaan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 916 ja pinta-ala oli 152,17 km², josta 0,47 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Kortesjärven kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Ylihärmän naapurikunnat olivat Alahärmä, Isokyrö, Kauhava, Lapua, Vöyri-Maksamaa ja Ylistaro.

Ylihärmä
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kauhava
Ylihärmä.vaakuna.svg Ylihärmä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°08′30″N, 022°47′30″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Härmänmaan seutukunta
Kuntanumero 971
Hallinnollinen keskus Ylihärmän kirkonkylä
Perustettu 1868
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kauhava
Alahärmä
Kortesjärvi
Ylihärmä
– syntynyt kunta Kauhava
Pinta-ala 152,17 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 151,7 km²
– sisävesi 0,47 km²
Väkiluku 2 916  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 19,22 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 59,8 %
– yli 64-v. 22,1 %

MaantiedeMuokkaa

Ylihärmä oli pinta-alaltaan pienehkö kunta Lapuanjoen keskijuoksulla. Maisemakuvansa puolesta se kuuluu Etelä-Pohjanmaan tasankoalueeseen, ja maaston korkeus merenpinnasta vaihtelee 40 metrin molemmin puolin. Etenkin Lapuanjoen varsi on alavaa ja tasaista. Joen länsipuolella lakeuden keskeyttävät paikoin matalat metsän peittämät kumpareet ja kallioiset mäet. Kallioperä on enimmäkseen graniittia, jota peittävät laaksoissa paksut savikerrokset, korkeammilla paikoilla moreeni. Maaston vähäisen kaltevuuden vuoksi Lapuanjoki virtaa Ylihärmän kohdalla hyvin hitaasti, ja alue on varsin tulvaherkkää. Peltojen osuus kunnan kokonaispinta-alasta oli Ylihärmässä suurempi kuin muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa.[4]

KylätMuokkaa

Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa, Taipale.

HistoriaaMuokkaa

Ylihärmä kuului muinaisen Suur-Kyrön ylimmäiseen neljännekseen ja myöhemmin Lapuan emäpitäjään. Pysyvä asutusta syntyi vasta 1500-luvun lopulla ja se kasvoi suhteellisen hitaasti asutuksen painopisteen ollessa Alahärmän suunnalla. Pitäjää nimitettiin kauan Naarasluomaksi tai Vuohenluomaksi, kunnes pitäjänjaon yhteydessä otettiin käyttöön nimet Yli- ja Alahärmä. Tervanpolton ansiosta seutu vaurastui 1600-luvulla niin, että seudun asukkaat muodostivat oman saarnahuonekunnan, joka erotettiin Härmästä ja alistettiin Lapualle vuonna 1786. Ylihärmä sai kappelin oikeudet vuonna 1816 ja siitä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1859. Ensimmäinen oma kirkkoherra Ylihärmään saatiin kuitenkin vasta vuonna 1869.[4]

Vuonna 1852 Etelä-Pohjanmaan herännäispapit pitivät kokouksen Carl Gustaf von Essenin pappilassa. Kokouksessa he päättivät irtisanoutua Niilo Kustaa Malmbergin johtamasta herännäisyydestä.[5]

Kuuluisat Härmän häjyt pitivät maakuntaa pelon vallassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, ja maineikkain heistä oli Antti Rannanjärvi, jonka ”Kauhavan ruma vallesmanni” Adolf Hägglund kuitenkin kukisti 1860-luvulla. Viimeisinä suurina nälkävuosina 1867–1868 kuoli 242 ylihärmäläistä eli noin kymmenen prosenttia pitäjän väestöstä. Myös hieman myöhemmin alkanut suuri muuttoliike Amerikkaan verotti Ylihärmän asukaslukua.[4]

Kenraali Gustaf Mannerheimin ensimmäinen päämaja sijaitsi kansalaissodan aikana talvella 1918 Ylihärmän kirkolla.[4]

LiikenneMuokkaa

Ylihärmän kautta kulkee valtatie 19 Seinäjoelta Uuteenkaarlepyyhyn (aiemmin kantatie 67). Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kauhavalla.[4] Ylihärmän rata rakennettiin Seinäjoki–Oulu-radalta niin kutsutun Kaupin soraradan jatkeeksi Ylihärmän kirkonkylään paikkakuntalaisten talkootyönä vuosina 1949–1951. Henkilöliikenne radalla loppui kuitenkin jo vuonna 1953, ja koko rata purettiin tavaraliikenteen loputtua 2000-luvulla.[6]

Etäisyyksiä YlihärmästäMuokkaa

KulttuuriMuokkaa

Ylihärmä on antanut nimensä eteläpohjalaisen Rehupiikles-yhtyeen kappaleelle "Ylihärmä" yhtyeen ensimmäiseltä albumilta Noiruttu Pohojam'maa (1995). Kappaleen pohjana on Scott McKenzien tunnetuksi tekemä "San Francisco (Be Sure to Wear Some Flowers in Your Hair)". Kertosäe suomeksi on: "Jos meinaat mennä Ylihärmään".

RuokakulttuuriMuokkaa

Sekä Ylihärmän että Alahärmän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunaloora eli suolasilakasta ja perunaviipaleista tehty silakkalaatikko.[7]

Liikunta ja urheiluMuokkaa

Ylihärmäläisiä urheiluseuroja

TalousMuokkaa

Ylihärmäläisiä työnantajia:

Tunnettuja ylihärmäläisiäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. a b c d e Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 466–467. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  5. Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1809-1885”, Kristinuskon historia 2000, s. 98. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  6. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 142. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  7. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 154. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa