Kuvassa Antti Rannanjärvi (vasemmalla) ja Antti Isotalo

Antti Rannanjärvi (4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä12. elokuuta 1882 Ylihärmä) oli Antti Isotalon ohella puukkojunkkareiden eli häjyjen toinen päämies ja ylihärmäläisen maatalon isäntä, joka eli rikollista elämää. Antin ensimmäinen käräjäsakko tuli syyskäräjillä 1847 hänen rikottuaan Lapuan lain öistä ulkonaliikkumiskieltoa. Rannanjärvi oli kyseisen vuoden toukokuun 25. päivänä liikkunut yhdessä kolmen muun nuorukaisen kanssa yöaikaan Ylihärmän Lööparin talon läheisyydessä, minkä kaikki syytetyt myönsivät. Tämän perusteella kihlakunnanokeus tuomitsi heidät pitäjän poliisijärjestyksen 7 §:n mukaan kahden ruplan sakkoon yöjuoksusta. Myös Antin kaksi veljeä ja jokunen muukin lähisukulainen saivat omat tuomionsa Lapuan hallitussäännön rikkomisesta. [1]

Kauhavan nimismies Adolf Hägglund pidätti hänet lokakuussa 1867, ja pitkän oikeuden­käynnin jälkeen hänet tuomittiin vuoden 1869 alussa juopottelusta, murtovarkaudesta, väärentämisestä ja eläinvarkaudesta sakkoihin ja raipparangaistukseen. Sakot olivat niin suuret, ettei hänen uskottu pystyvän niitä maksamaan. Hän sai ne kuitenkin suoritetuiksi, sillä hän oli varakas talollinen, mutta osan rangaistuksestaan hän joutui suorittamaan yhden kuukauden vesileipävankeutena.[2]

Rannanjärvi jatkoi elämänsä loppupuolellakin ajoittain ”häjyilyä” mutta ei joutunut enää viranomaisten kanssa tekemisiin. Hänet surmasi Erkki Fränti (”Prännin Erkki”).

Rannanjärvi tunnetaan nykyään parhaiten laulusta Isontalon Antti ja Rannanjärvi, jonka sanat alkavat seuraavasti: ”Isoontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken…”

LähteetMuokkaa

  1. Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Jyväskylä 1982, s. 244.
  2. Mika Remes: Isotalo ja Rannanjärvi janosivat julkisuutta. Tiede, 2011, nro 1.

Aiheesta muuallaMuokkaa