Kalevi Haapoja
Matti Kalevi Haapoja (s. 14. elokuuta 1932 Ylihärmä)[1] on suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja. Hän on naimisissa kauhavalaisen Eila Haapojan (o.s. Hirsimäki s. 1933) kanssa. Haapojan näyttelijäura alkoi 1950-luvulla, jolloin hän oli aktiivisesti mukana Ylihärmän nuorisoseuran toiminnassa. Myös hänen ensimmäiset ohjaustyönsä syntyivät 1950-luvulla. Vuonna 1962 Haapoja valittiin Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n vakinaiseksi ohjaajaksi. Vuonna 1963 hän ohjasi 11 kokoillan näytelmää, kolme ulkoilmanäytelmää ja kuusi pienoisnäytelmää. Hänet kiinnitettiin näyttelijäksi Seinäjoen kaupunginteatteriin 1967. Haapoja on toiminut freelancernäyttelijänä 1970-luvun alusta, muun muassa vuosina 1971–1972 Seitsemän veljeksen Juhanina Tampereen työväenteatterissa. Hän näytteli 1990-luvulla useita elokuvarooleja, kuten Häjyt-elokuvan vanhaa Karhua. Isoo-Anttia Haapoja näytteli puolestaan Häjyt -tv-elokuvassa 1978. Samalla hän ohjasi harrastajateattereissa useita näytelmiä kuten Isänmaan miehet Lapualla sekä 30 hopearahaa ja Härmän käräjät Alahärmässä. Vuosina 1979–1993 Kalevi toimi Suomen Harrastajateatteriliiton ohjaajana, jolloin hän teki ohjaustöitä ympäri Suomea. 1980-luvulta hän on näytellyt useissa televisiorooleissa, kuten Kulkurin taivas, sekä 2000-luvun dokumentti- Pariisin matkasta. Haapoja tunnetaan myös runonlausunnasta ja yhden miehen teatteriesityksistä, kuten 1960-luvulla talonpoikais-aiheisesta lausuntaesityksistä, 1980-luvulla Heikki Klemetin teksteihin pohjautuvista esityksistä ja 1990-luvulla Kalevi ja Kapsäkki -esityksistä.
| Kalevi Haapoja | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Matti Kalevi Haapoja |
| Syntynyt | 14. elokuuta 1932 Ylihärmä, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | näyttelijä, ohjaaja |
| Puoliso | Eila Haapoja (o.s. Hirsimäki) |
| Lapset | Susanna Haapoja |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit |
“Paavali” Hyvien ihmisten kylä “isoisä Karhu” Häjyt |
| Palkinnot | |
|
Vaasan Jaakkoo -patsas 1978 |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Haapoja on palkittu uransa aikana useilla palkinnoilla, vuonna 1974 hän sai kulttuuri-Jussi-patsaan ja vuonna 1988 Maaseudun sivistysliiton myöntämän kulttuuripalkinnon, 1978 Vaasan Jaakko -patsaan, 1982 Suomen harrastelijaliiton kultaisen ansiomerkin, 1993, Antti-patsaan, 1999 Kauhava-mitalin ja Suomen Nuorisoliiton Hermanni-patsaan. Vuonna 1999 Kalevi sai Jussi-patsaan suorituksestaan Häjyt-elokuvassa.
Kalevi Haapoja vietti 50-vuotistaiteilijajuhlaansa 13. heinäkuuta 2007.
Kalevi Haapoja valittiin eteläpohjalaisen elokuvan Hall of Fameen 21. helmikuuta 2015.[2]
Näyttelijäntyön ohella Kalevi viljeli vaimonsa kanssa tämän sukutilaa Kauhavan Hirsimäellä vuodesta 1966 vuoteen 1992. Myös Haapojan vaimo on ollut aktiivisesti mukana harrastajanäyttelijänä.lähde?
Haapojan äiti Laina (o.s. Kurki 1895–1999) oli kotoisin Ylihärmästä, isä Matti Oskari Haapoja (1892–1969) oli syntynyt Ylihärmässä.
Hänen tyttärensä Susanna Haapoja (1966–2009) toimi Keskustan kansanedustajana.
Merkittäviä elokuvarooleja muokkaa
- Natalia (1979)
- Pohjanmaa (1988)
- Kulkurin taivas (1998)
- Liian paksu perhoseksi (1998)
- Häjyt (1999)
- Kulkuri ja joutsen (1999)
- Haapoja Pariisissa (1999)
- Lakeuden kutsu (2000)
- Juoksuhaudantie (2004)
- Nurmoo – Huuto lakeudelta (2009)
- Kotiinpaluu (2010)
- Kaukopartio (2013)
Lähteet muokkaa
- Botnia-foto: Kotiseutumme Alahärmä-Kauhava-Ylihärmä 2006–2007 (2007)
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, Tammi 1993
- ↑ http://yle.fi/uutiset/elokuvan_kalevi-palkinnot_jaettiin_kauhavalla/7821354
Aiheesta muualla muokkaa
- Kalevi Haapoja Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Haapoja Pariisissa -produktio (Arkistoitu – Internet Archive)