Vöyri

kunta Pohjanmaan maakunnassa

Vöyri (ruots. Vörå[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 399 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 499,91 km², josta 9,18 km² on sisävesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,18 asukasta/km². Vöyrin naapurikunnat ovat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.

Vöyri
Vörå
Vöyri-Maksamaa.vaakuna.svg Vöyri sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Vöyri 2017.jpg
Sijainti 63°07′55″N, 022°15′10″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 944 (–2006), 946 (2011–)
Hallinnollinen keskus Vöyrin kirkonkylä
Perustettu 1868 (entinen)
2011 (nykyinen)
Kuntaliitokset Vöyri-Maksamaa (2011)
Oravainen (2011)
Pinta-ala ilman merialueita 791,32 km²
119:nneksi suurin 2021 
Kokonaispinta-ala 1 499,91 km²
73:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 782,14 km²
– sisävesi 9,18 km²
– meri 708,59 km²
Väkiluku 6 399
149:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
– väestötiheys 8,18 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 55,8 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 12,7 %
– ruotsinkielisiä 81,5 %
– muut 5,9 %
Kunnallisvero 21,50 %
84:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Tom Holtti (vs.)
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
27
www.vora.fi
Vöyrin kirkko.

Kunta on kaksikielinen, 81,5 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 12,7 prosenttia suomea. Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.

Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.

HistoriaMuokkaa

Vöyrillä on tunnettuja arkeologisia kohteita pronssi- ja rautakaudelta. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400–550 jaa.) rikkaimpia.

Kunnan alueella on sijainnut kolme pitäjää: Vöyri, Oravainen ja Maksamaa. Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443.

Kunnan alueella sijainnut Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.[8]

Nykyisen kunnan alueella käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, 14. syyskuuta 1808.

Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaisesti perustettiin Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kunnat vuonna 1868. Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.

Entiset pitäjätMuokkaa

Pääartikkeli: Maksamaa

Maksamaan kunnassa oli sen lakkautusvuonna 1 035 asukasta, ja sen pinta-ala oli 772,06 km², josta vain 151,71 km² oli maata. Kunta oli viimeisinä vuosinaan (vuodesta 2003 alkaen) kaksikielinen, ja enemmistönä hieman vajaat 90 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja noin 10 prosenttia suomea.

Maksamaan nimi on seudulla liikkuneiden suomenkielisten erämiesten tai varhaisten suomalaisten asukkaiden antama. Sen lopussa on suurta saarta merkitsevä sana maa. Nimi on alkuaan tarkoittanut saarta, jonka eteläkärjessä nykyinen kirkonkylä sijaitsee. Myöhemmät ruotsinkieliset asukkaat ovat paikalle asetuttuaan ottaneet sen oman asutuksensa nimeksi. Nimen alussa lienee varsinkin karjalaisissa lähteissä esiintyvä henkilönnimi. Maksima-, Maksi-, Maksa- ja Maksi-alkuisia paikannimiä on myös Pohjois-Pohjanmaalla, jonka vanhassa paikannimistössä näkyy selvä itäinen vaikutus. Ruotsinkielistä Maxmo-nimeä vastaava suomalaistettu nimiasu on ennen vakiintumistaan etsinyt muotoaan: Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874–80 nimi on muodossa Maksamo, Ralf Saxénilla Maksanmaa (1897) ja Suomenmaa-kirjassa 1925 Maksamaa.[9]

Maksamaan kylät

Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö

Pääartikkeli: Oravainen

Oravaisten kunnassa asui lakkautushetkellä 2 192 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 277,09 km², josta 4,55 km² oli sisävesistöjä. Väestötiheys oli 10,75 asukasta/km². Kunta oli kaksikielinen. Enemmistö, 79 prosenttia asukkaista, puhui ruotsia ja 11 prosentilla puhui suomea äidinkielenään. Muunkielisten osuus oli huomattavan korkea eli 10 prosenttia. Oravaisten keskusta sijaitsee meren äärellä. Oravainen onkin monelle valtatietä 8 matkaavalle tuttu taukopaikka kauniissa merellisissä maisemissa.

Oravaisten kylät

Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby

Vöyri on suurin kunnan entisistä pitäjistä. Ennen vuoden 2007 kuntaliitosta Vöyrillä asui 3 474 ihmistä, ja kunnan pinta-ala oli 450,88 km², josta 22,38 km² oli merialueita ja 2,83 km² sisävesiä. Väestötiheys oli 8,30 asukasta/km². Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsi Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsivat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään. Vöyrin, Maksamaan sekä Oravaisten yhteinen yläaste (vuodesta 2011 alkaen koko uuden Vöyrin kunnan yläaste), Tegengrenskolan, sijaitsee myös Koskenkylässä. Vöyrin kaunis vanha puukirkko sijaitsee Rökiön kylässä, parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Koskenkylä ja Rökiö muodostavat yhdessä tilastollisen taajaman nimeltä Vöyrin kirkonkylä (ruots. Vörå kyrkoby). Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 14 prosenttia puhui suomea. 1 prosentti puhui muuta kieltä äidinkielenään. Vöyrillä on oma ruotsinkielinen murteensa.

Vöyrin kylät

Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemoinen[10][11] (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor)

Nimen etymologiaMuokkaa

Pitäjännimi Vöyri–Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.[12]

MaantiedeMuokkaa

Vöyri on rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on myös paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.

Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Vöyrillä oli 6 616 asukasta, joista 3 355 asui taajamissa, 3 226 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vöyrin taajama-aste on 51,0 %.[13] Vöyrin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Vöyrin kirkonkylä 1 810
2 Oravaisten kirkonkylä 1 215
3 Maksamaan kirkonkylä 330

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vöyrin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 652
1985
  
 7 700
1990
  
 7 427
1995
  
 7 298
2000
  
 6 935
2005
  
 6 749
2010
  
 6 689
2015
  
 6 714
2020
  
 6 455
Lähde: Tilastokeskus.[15]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vöyrillä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vöyrillä toimivat Oxkangar Betelförsamling ja Särkimo Fria församling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vöyrillä toimii Vörå frikyrkoförsamling.[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vöyrin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Vöyrin kunnan nykyisellä alueella.[16]

KulttuuriMuokkaa

RuokaMuokkaa

Vöyrin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa nimeltä vöråsoppan.[19]

NähtävyydetMuokkaa

  • Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko
  • Ehrsin puisto
  • Verner Rasmuksen posliinimuseo
  • Erik Hägglundin valokuvamuseo
  • Fädernegården (talonpoikaismuseo)
  • Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.
  • Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka
  • Mikkelinsaaret

KuviaMuokkaa

  • Fassgrundin kalliorantaa

  • Luontoasema Kummelskärillä

  • Hiekkarantaa Vitfågelskärillä.


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Vöyri Oikeusministeriö. Viitattu 24.8.2021.
  7. ↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 1.1.2015. (ruotsiksi)
  8. ↑ Lyhyesti Oravaisten kunnasta Oravaisten kunta.
  9. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 258. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  10. ↑ Obotnia.fi, s.32, Viitattu 4.8.2011
  11. ↑ Kulttuuriympäristö.nba.fi Viitattu 4.8.2011
  12. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 521. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  16. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vöyri&oldid=19983138”