Wikipedia

Vöyri

kunta Pohjanmaan maakunnassa

Vöyri (ruots. Vörå[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 356 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 499,91 km², josta 9,19 km² on sisävesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,13 asukasta/km². Vöyrin naapurikunnat ovat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.

Vöyri
Vörå
Vöyri-Maksamaa.vaakuna.svg Vöyri sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Vöyri 2017.jpg
Sijainti 63°07′55″N, 022°15′10″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 944 (–2006), 946 (2011–)
Hallinnollinen keskus Vöyrin kirkonkylä
Perustettu 1868 (entinen)
2011 (nykyinen)
Kuntaliitokset Vöyri-Maksamaa (2011)
Oravainen (2011)
Pinta-ala ilman merialueita 791,33 km²
119:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 499,91 km²
73:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 782,14 km²
– sisävesi 9,19 km²
– meri 708,58 km²
Väkiluku 6 356
150:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
– väestötiheys 8,13 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 55,8 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 12,7 %
– ruotsinkielisiä 81,5 %
– muut 5,9 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Tom Holtti (vs.)
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • RKP
27
www.vora.fi
Vöyrin kirkko.

Kunta on kaksikielinen, 81,5 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 12,7 prosenttia suomea. Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.

Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.

Nimen alkuperäMuokkaa

Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443. Pitäjännimi Vöyri–Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.[8]

HistoriaMuokkaa

Kunnan alueella on sijainnut kolme pitäjää: Vöyri, Oravainen ja Maksamaa.

Esihistoria ja asutuksen syntyminenMuokkaa

Vöyrin esihistorialliset löydöt ovat Etelä-Pohjanmaan rikkaimpia ja ulottuvat ajalle 3300 eaa. kunnan itäosaan, joka ensimmäisenä nousi merestä. Pronssikaudelta Vöyriltä on löydetty useita hautaraunioita. Nuoremmalta rautakaudelta kansainvaellusajalle asti Vöyri oli Etelä-Pohjanmaan vaurasta ydinaluetta. Alueelta on löydetty useita huomattavia kalmistoja. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400–550 jaa.) rikkaimpia. Vöyrin asutus näyttää jatkuneen historialliselle ajalle asti.[9]

Vöyrin seurakunta (1550-)Muokkaa

Varhaiskeskiajalla Vöyrille muutti satakuntalaisia uudisasukkaita ja 1500-luvulla alueelle saapui myös ruotsalaisia. Vuonna 1550 Vöyrin alueella oli noin 200 taloa. Vöyri kuului aluksi Pohjankyrön, Pietarsaaren ja Mustasaaren seurakuntiin, mutta 1500-luvun alussa se erotettiin omaksi seurakunnakseen. Seurakunnasta erosivat Oravainen (1676) ja Maksamaa (1775). Vöyrin ensimmäinen kirkko rakennettiin jo keskiajalla. Kirkkomäelle nousi kirkko 1500-luvun alussa ja nykyinen kirkko valmistui 1627.[9]

Vöyriläisten vanhimpia elinkeinoja olivat maatalous, kalastus ja talonpoikaispurjehdus. 1700-luvulla myös tervanpoltto yleistyi. Maatalous kehittyi huomattavasti 1800-luvulla, jolloin kunta alkoi teollisutua.[10] Oravaisten Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.[11]

Oravaisissa käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, 14. syyskuuta 1808.

Kehitys kuntana (1868-)Muokkaa

Vöyrin ensimmäinen kuntakokous pidettiin 1868 ja ensimmäinen kansakoulu avattiin vuonna 1876. Vuonna 1900 Vöyrillä oli 8 431 asukasta. Sisällissodan aikaan Vöyri oli valkoisten tärkeä tukialue. Vöyrillä toimi kevät-talvella 1918 tilapäinen sotakoulu, jossa koulutettiin aliupseereita. Koulun oppilaista koottu Vöyrin kaarti osallistui Tampereen valtaukseen.[10]

Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.

MaantiedeMuokkaa

Vöyri on rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on myös paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.

Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.

KylätMuokkaa

Vöyrin hallinnollinen keskus sijaitsee Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsevat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään.

  • Vöyri: Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemoinen[12][13] (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor)
  • Maksamaa: Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö
  • Oravainen: Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Vöyrillä oli 6 616 asukasta, joista 3 355 asui taajamissa, 3 226 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vöyrin taajama-aste on 51,0 %.[14] Vöyrin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Vöyrin kirkonkylä 1 810
2 Oravaisten kirkonkylä 1 215
3 Maksamaan kirkonkylä 330

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vöyrin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 652
1985
  
 7 700
1990
  
 7 427
1995
  
 7 298
2000
  
 6 935
2005
  
 6 749
2010
  
 6 689
2015
  
 6 714
2020
  
 6 455
Lähde: Tilastokeskus.[16]

SeurakunnatMuokkaa

Vöyrin vanha puukirkko sijaitsee Rökiön kylässä, parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vöyrillä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vöyrillä toimivat Oxkangar Betelförsamling ja Särkimo Fria församling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vöyrillä toimii Vörå frikyrkoförsamling.[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vöyrin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[19]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Vöyrin kunnan nykyisellä alueella.[17]

KoulutusMuokkaa

Vöyrin, Maksamaan sekä Oravaisten yhteinen yläaste (vuodesta 2011 alkaen koko uuden Vöyrin kunnan yläaste), Tegengrenskolan, sijaitsee Koskenkylässä.

KulttuuriMuokkaa

Vöyrillä on oma ruotsinkielinen murteensa.

RuokaMuokkaa

Vöyrin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa nimeltä vöråsoppan.[20]

NähtävyydetMuokkaa

  • Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko
  • Ehrsin puisto
  • Verner Rasmuksen posliinimuseo
  • Erik Hägglundin valokuvamuseo
  • Fädernegården (talonpoikaismuseo)
  • Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.
  • Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka
  • Mikkelinsaaret

KuviaMuokkaa

  • Fassgrundin kalliorantaa

  • Luontoasema Kummelskärillä

  • Hiekkarantaa Vitfågelskärillä.


Tunnettuja asukkaitaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Vöyri Oikeusministeriö. Viitattu 24.8.2021.
  7. ↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 1.1.2015. (ruotsiksi)
  8. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 521. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  9. ↑ a b Rikkinen & Sihvo 1986, s. 233
  10. ↑ a b Rikkinen & Sihvo 1986, s. 234
  11. ↑ Lyhyesti Oravaisten kunnasta Oravaisten kunta.
  12. ↑ Obotnia.fi[vanhentunut linkki], s.32, Viitattu 4.8.2011
  13. ↑ Kulttuuriympäristö.nba.fi Viitattu 4.8.2011
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  17. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vöyri&oldid=20728341”