Vöyri
Vöyri (ruots. Vörå[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 621 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 499,91 km², josta 9,19 km² on sisävesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,47 asukasta/km². Vöyrin naapurikunnat ovat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.
| Vöyri Vörå |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Vaasan seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Vöyrin kirkonkylä |
| Perustettu |
1868 (entinen) 2011 (nykyinen) |
| Kuntaliitokset |
Vöyri-Maksamaa (2011) Oravainen (2011) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
791,31 km² 119:nneksi suurin 2018 |
| Kokonaispinta-ala |
1 499,91 km² 73:nneksi suurin 2018 [1] |
| – maa | 782,12 km² |
| – sisävesi | 9,19 km² |
| – meri | 708,60 km² |
| Väkiluku |
6 621 146:nneksi suurin 30.4.2018 [2] |
| – väestötiheys | 8,47 as./km² (30.4.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 17,6 % |
| – 15–64-v. | 57,9 % |
| – yli 64-v. | 24,6 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 12,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 81,2 % |
| – muut | 6,7 % |
| Kunnallisvero |
21 % 106:nneksi suurin 2017 [5] |
| Kunnanjohtaja | Mikko Ollikainen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[6] • RKP • SDP |
26 1 |
| www.vora.fi | |
Kunta on kaksikielinen, 81,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 12,1 prosenttia suomea. Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.
Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.
Sisällysluettelo
HistoriaMuokkaa
Vöyrillä on tunnettuja arkeologisia kohteita pronssi- ja rautakaudelta. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400-550 jaa.) rikkaimpia.
Kunnan alueella on sijainnut kolme pitäjää: Vöyri, Oravainen ja Maksamaa. Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443.
Kunnan alueella sijainnut Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.[8]
Nykyisen kunnan alueella käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, 14. syyskuuta 1808.
Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaisesti perustettiin Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kunnat vuonna 1868. Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.
Entiset pitäjätMuokkaa
MaksamaaMuokkaa
- Pääartikkeli: Maksamaa
Maksamaan kunnassa oli sen lakkautusvuonna 1 035 asukasta, ja sen pinta-ala oli 772,06 km², josta vain 151,71 km² oli maata. Kunta oli viimeisinä vuosinaan (vuodesta 2003 alkaen) kaksikielinen, ja enemmistönä hieman vajaat 90 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja noin 10 prosenttia suomea.
Maksamaan nimi on seudulla liikkuneiden suomenkielisten erämiesten tai varhaisten suomalaisten asukkaiden antama. Sen lopussa on suurta saarta merkitsevä sana maa. Nimi on alkuaan tarkoittanut saarta, jonka eteläkärjessä nykyinen kirkonkylä sijaitsee. Myöhemmät ruotsinkieliset asukkaat ovat paikalle asetuttuaan ottaneet sen oman asutuksensa nimeksi. Nimen alussa lienee varsinkin karjalaisissa lähteissä esiintyvä henkilönnimi Maksima-, Maksi-, Maksa- ja Maksi-alkuisia paikannimiä on myös Pohjois-Pohjanmaalla, jonka vanhassa paikannimistössä näkyy selvä itäinen vaikutus. Ruotsinkielistä Maxmo-nimeä vastaava suomalaistettu nimiasu on ennen vakiintumistaan etsinyt muotoaan: Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874-80 nimi on muodossa Maksamo, Ralf Saxénilla Maksanmaa (1897) ja Suomenmaa-kirjassa 1925 Maksamaa.[9]
- Maksamaan kylät
Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö
OravainenMuokkaa
- Pääartikkeli: Oravainen
Oravaisten kunnassa asui lakkautushetkellä 2 192 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 277,09 km², josta 4,55 km² oli sisävesistöjä. Väestötiheys oli 10,75 asukasta/km². Kunta oli kaksikielinen. Enemmistö, 79 prosenttia asukkaista, puhui ruotsia ja 11 prosentilla puhui suomea äidinkielenään. Muunkielisten osuus oli huomattavan korkea eli 10 prosenttia. Oravaisten keskusta sijaitsee meren äärellä. Oravainen onkin monelle valtatietä 8 matkaavalle tuttu taukopaikka kauniissa merellisissä maisemissa.
- Oravaisten kylät
Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby
VöyriMuokkaa
Vöyri on suurin kunnan entisistä pitäjistä. Ennen vuoden 2007 kuntaliitosta Vöyrillä asui 3 474 ihmistä, ja kunnan pinta-ala oli 450,88 km², josta 22,38 km² oli merialueita ja 2,83 km² sisävesiä. Väestötiheys oli 8,30 asukasta/km². Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsi Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsivat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään. Vöyrin, Maksamaan sekä Oravaisten yhteinen yläaste (vuodesta 2011 alkaen koko uuden Vöyrin kunnan yläaste), Tegengrenskolan, sijaitsee myös Koskenkylässä. Vöyrin kaunis vanha puukirkko sijaitsee Rökiön kylässä, parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Koskenkylä ja Rökiö ovat yhteenkasvaneet yhdeksi taajamaksi nimellä Vöyrin kirkonkylä. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 14 prosenttia puhui suomea. 1 prosentti puhui muuta kieltä äidinkielenään. Vöyrillä on oma ruotsinkielinen murteensa.
- Vöyrin kylät
Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemoinen[10] [11] (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor)
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2016 lopussa Vöyrissä oli 6 684 asukasta, joista 3 436 asui taajamissa, 3 222 haja-asutusalueilla ja 26 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vöyrin taajama-aste on 51,6 %.[13] Vieremän taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[14]
- Vöyrin kirkonkylä (1 851 asukasta)
- Oravaisten kirkonkylä (1 245 asukasta)
- Maksamaan kirkonkylä (340 asukasta)
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vöyrissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
- Vöyrin seurakunta (ruots. Vörå församling)
- Oravaisten kappeliseurakunta (ruots. Oravais kapellförsamling)
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vöyrin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[16]
Entiset seurakunnatMuokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Vöyrin kunnan nykyisellä alueella.[15]
- Maxmo församling (liitetty Vöyrin seurakuntaan 2007)
- Oravaisten seurakunta (ruots. Oravais församling, liitetty Vöyrin seurakuntaan 2011)
MaantiedeMuokkaa
Vöyri on rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on myös paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.
Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.
Vöyrin nimestäMuokkaa
Pitäjännimi Vöyri–Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.[17]
NähtävyydetMuokkaa
- Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko
- Ehrsin puisto
- Verner Rasmuksen posliinimuseo
- Erik Hägglundin valokuvamuseo
- Fädernegården (talonpoikaismuseo)
- Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.
- Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka
- Mikkelinsaaret
KuviaMuokkaa
Fassgrundin kalliorantaa
Luontoasema Kummelskärillä
Hiekkarantaa Vitfågelskärillä.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Vöyri Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 1.1.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Lyhyesti Oravaisten kunnasta Oravaisten kunta.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 258. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
- ↑ Obotnia.fi, s.32, Viitattu 4.8.2011
- ↑ Kulttuuriympäristö.nba.fi Viitattu 4.8.2011
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 521. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vöyri Wikimedia Commonsissa
