Ylistaro
Ylistaro on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Seinäjoen seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 5 576 ja pinta-ala 484,99 km2, josta 3,16 km2 vesistöjä. Kunta lakkautui kuntaliitoksessa yhdistyen Nurmon ja Seinäjoen kanssa uudeksi Seinäjoeksi vuonna 2009. Ylistaron naapurikunnat olivat Ilmajoki, Isokyrö, Lapua, Nurmo ja Ylihärmä.
| Ylistaro | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Seinäjoki |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Seinäjoen seutukunta |
| Kuntanumero | 975 |
| Hallinnollinen keskus | Ylistaron kirkonkylä |
| Perustettu | 1865 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Seinäjoki Nurmo Ylistaro |
| – syntynyt kunta | Seinäjoki |
| Pinta-ala |
484,99 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 481,83 km² |
| – sisävesi | 3,16 km² |
| Väkiluku |
5 576 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 11,57 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 18,6 % |
| – 15–64-v. | 61,5 % |
| – yli 64-v. | 19,9 % |
Ennen vuotta 1658 Ylistarolla tarkoitettiin sittempää Isoakyröä. Nimi vaihtui kun nykyisen Ylistaron kappeliseurakunta perustettiin. Ylistaron vastapari on Vähäkyrö, entinen Alastaro.[4]
MaantiedeMuokkaa
Ylistaron kunta sijaitsi Kyrönjoen keskijuoksulla. Joen molemmin puolin levittäytyvä peltolakeus muuttuu laaksosta etäännyttäessä vähitellen loivasti kumpuilevaksi metsäiseksi ja soiseksi vedenjakaja-alueeksi. Jokilaaksossa kallioperää peittävät lajittuneet hienojakoiset maalajit savi, hiesu ja hiekka. Suotuisan maaperän puolesta Ylistaron seutu on Lounais-Suomen viljelyalueen kaltaista, mutta Etelä-Pohjanmaan vähemmän edullisen ilmaston vuoksi kasvukausi jää lyhemmäksi. Tärkeimmät viljelysalueet ovat Kyrönjoen varrella Munakassa, Topparlassa ja Kylänpäässä, Lehmäjoen varrella Untamalassa sekä leveänä vyöhykkeenä kirkonkylästä Isonkyrön suuntaan.[5]
Muiden Etelä-Pohjanmaan kuntien tavoin Ylistarossa on hyvin vähän vesistöjä, mikä johtuu kallioperän tasaisuudesta. Kyrönjoen ja sen sivuhaarojen lisäksi Ylistaron alueella on vain muutamia pieniä metsälampia. Kyrönjoki virtaa Ylistarossa hyvin hitaasti, ja kevät- ja syystulvat ovat varsin tavanomaisia.[5]
HistoriaaMuokkaa
Ylistaro oli kivikaudella meren alla, ja vain joitakin luotoja pitäjän pohjoisosan kohdalla ulottui vedenpinnan yläpuolelle. Näiltä paikoilta on saatu talteen joitakin esineitä, jotka osoittavat kivikautisen kalastajaväestön liikkuneen näillä tienoin.[5]
Keskiajalla Ylistaro kuului Isonkyrön emäpitäjään, osaksi sen ylimmäiseen ja osaksi keskimmäiseen neljännekseen. 1500-luvun puolivälissä Ylistarossa oli 94 taloa ja asukkaita arviolta 450 henkeä. Vuosien 1696–1697 nälänhädän seurauksena väkiluku laski alle viidensadan.[5]
Klaus Flemingin huovien linnaleiri aiheutti 1590-luvulla varsinkin Pohjanmaalla levottomuuksia, jotka kärjistyivät nuijasodaksi kutsuttuun kansannousuun. Tunnetuimpia talonpoikien johtajia oli Pentti Pouttu, joka eteni ylistarolaisista talonpojista koostuneine joukkoineen vuoden 1596 lopulla Ulvilaan saakka, mutta joutui siellä tappiolle. Nuijasodan ja vuoden 1601 kadon seurauksena autioitui yli kolmannes Ylistaron taloista. Isonvihan aikana vuonna 1714 käydyn Napuen taistelun jälkeen Ylistarosta vietiin vankeuteen Venäjälle 80 henkeä ja koko pitäjä ryöstettiin perinpohjaisesti. Jäljelle jääneet pitäjäläiset viettivät vuosikausia syrjäseutujen piilopirteillä.[5]
Ylistarolaiset rakensivat ensimmäisen kirkkonsa omin luvin vuonna 1658, mikä johti selkkaukseen esivallan ja emäpitäjän kanssa. Kymmenen vuotta myöhemmin astui kuitenkin virkaansa Ylistaron ensimmäinen kappalainen. Ylistarosta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1859, vaikka ero Isostakyröstä toteutui vasta vuonna 1881. Arkkitehti Ernst Lohrmannin suunnittelema Ylistaron nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1851. Kitinojalla on oma, Kauno Kallion suunnittelema ja vuonna 1952 valmistunut kyläkirkko.[5]
Kansalaissodan alkuvaiheessa tammikuun lopulla 1918 suojeluskuntalaiset riisuivat vähäisen kahakan jälkeen aseista Ylistarossa majailleen noin 350-miehisen venäläisen varuskunnan.[5]
LiikenneMuokkaa
Ylistaron kautta kulkevat valtatie 16 Vaasasta Kyyjärvelle ja valtatie 18 Vaasasta Jyväskylään sekä Seinäjoki–Vaasa-rata. Ylistaron rautatieasema sijaitsee noin viisi kilometriä Ylistaron kirkonkylästä kaakkoon.[5] Henkilöjunien pysähdykset Ylistarossa loppuivat vuonna 2016.[6]
Etäisyyksiä YlistarostaMuokkaa
KylätMuokkaa
|
|
UrheiluseuratMuokkaa
Ylistaron Kilpa-Veljet on urheiluseura, joka on perustettu 1945. Se on niin sanottu yleisseura, jonka alaisuudessa on tällä hetkellä yksitoista jaostoa. Lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, mäkihyppy, jalkapallo, lentopallo, pesäpallo, paini, suunnistus, voimailu, e-urheilu ja yleisurheilu. YK-V pelaa pesäpallossa Suomensarjaa niin miehissä kuin naisissa.
Ylistaron Metsästysseuralla on ampumarata Järvirannan kylässä.[7] Lisäksi Ylistaron Kylänpäässä harrastetaan kilpa-ammuntaa talvikuukausina Ylistaron Ampujien ampumaradalla.[8]
NähtävyydetMuokkaa
RuokakulttuuriMuokkaa
Ylistaron pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla piimävelli.[14]
Kuuluisia ylistarolaisiaMuokkaa
- Orvokki Autio, kirjailija
- Kari Kriikku, klarinettitaiteilija
- Simon Louko, Porvoon valtiopäivien talonpoikaissäädyn valtiopäivämies
- Juho Malkamäki, valtiopäivämies, kansanedustaja (Suomalainen puolue) ja herännäisjohtaja
- Niilo Kustaa Malmberg, herännäisjohtaja
- Juha Niemi, pesäpalloilija
- Martti Ojares, Taivas TV7 -kanavan toimitusjohtaja
- Sami Osala, muusikko
- Pekka Peltokallio, urheilulääkäri, professori
- Matti Pohto, kirjankeräilijä
- Urho Pohto, kansanedustaja (SMP)
- Mikko Pohtola, Suomen Kuvalehden päätoimittaja
- Kalervo Rauhala, painija
- Juha Tapio, muusikko
- Sisko Thors, o.s. Toivonen, kirjailija
- Heikki Vehkaoja, kansanedustaja (Maalaisliitto)
- Juha Västi, radio- ja televisiopersoona
LähteetMuokkaa
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=640&TYPE=HTML
- ↑ a b c d e f g h Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 473–475. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Kaakinen, Elina: Juna meni jo! – Asemat ovat hiljentyneet Vaasan radalla, mutta asemanseuduilla elämä jatkuu 3.7.2019. Yle Uutiset.
- ↑ Seinäjoki-Ylistaro: Järviranta (pdf) ylistaro.fi. Viitattu 5.7.2011.
- ↑ Ylistaron Ampujat ry. Ylistaron Ampujat ry.. Viitattu 23.3.2021.
- ↑ Kriikun mylly
- ↑ Ritarin kotimuseo
- ↑ Wanha Markki
- ↑ Malkakoski
- ↑ Kesti-Iivarin Majatalo
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 154. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylistaro Wikimedia Commonsissa
KirjallisuuttaMuokkaa
- Kangas, Jussi (toim.): Varrella virran... : ylistarolainen kyläkirja 2005. Isokyrö : Kyrönmaan opisto, Kylänpään historiapiiri, 2005. ISBN 952-91-8969-9.
- Salokangas, Raimo. Ekman-Salokangas, Ulla: Ylistarolaisten historia 2005. Ylistaron kappeliseurakunta.
- Thors, Sisko: Kirja-Matin matkassa, kirja Matti Pohdosta, 1997
| Suuralueet | Kaupunginosat | |
| 1. Ylistaro | 1. Kirkonkylä - 2. Asemanseutu - 3. Alapää - 4. Kainasto - 5. Teräsmäki |  |
| 2. Kylänpää | 6. Untamala - 7. Kylänpää - 8. Hanhikoski | |
| 3. Lakeus | 9. Kitinoja - 10. Halkosaari - 11. Kiikku - 12. Niemistönmaa | |
| 4. Läntinen | 13. Alakylä - 14. Jouppi - 15. Jouppila - 16. Kultavuori - 17. Huhtala - 18. Pruukinranta | |
| 5. Kantakaupunki | 19. Keskusta - 20. Itikka - 21. Marttila - 22. Pohja - 23. Rengastie - 24. Uppa - 25. Puukapernaumi - 26. Kivistö läntinen - 27. Hallila | |
| 6. Kasperi | 28. Kivistö itäinen - 29. Kasperi - 30. Hallilanvuori | |
| 7. Östermyra | 31. Törnävä - 32. Simuna - 33. Pajuluoma - 34. Soukkajoki - 35. Kärki | |
| 8. Keskiseinäjoki | 36. Ämmälänkylä - 37. Lehtimäenkylä - 38. Honkakylä - 39. Riskunmäki - 40. Viitala | |
| 9. Peräseinäjoki | 41. Kirkonkylä - 42. Haapaluoma - 43. Luomankylä | |
| 10. Kihniä | 44. Kihniänkylä - 45. Siltala-Juupakylä | |
| 11. Nurmo | 45. Nurmonjokilaakso - 47. Kirkonkylä - 48. Teppo - 49. Koliini | |
| 12. Ruuhikoski | 50. Huumo - 51. Veneskoski | |
| 13. Hyllykallio | 52. Hyllykallio - 53. Kertunlaakso - 54. Tanelinranta - 55. Roves - 56. Kapernaumi | |
| 14. Kuoras | 57. Viitalankylä - 58. Koura - 59. Ylijoki |
| Puistot ja luonto | Björkqvistin puisto - Jouppilanranta - Kampusranta - Keskuspuisto - Kirkkopuisto - Lakeudenpuisto - Liikennepuisto - Mannerheimin puisto - Muusanpuisto - Myllysaari - Olavi Pihan puisto - Pajuluoman puisto - Rakuunapuisto - Ruutipuiston luonnonsuojelualue - Sahalampi - Simunanpuisto - Tangopiha - Törnävän kartanopuisto - Vanhan sairaalan alue |
| Järvet | Haapalampi - Haukilampi - Hirvijärvi - Juupajärvi - Kakkurinjärvi - Kalajärvi - Kotilammi - Kyrkösjärvi - Martikkalanjärvi - Rautaisenjärvi - Sammattijärvi - Valkiajärvi - Varpulanjärvi - Varrasjärvi - Vähäjärvi |
| Saaret | Isosaari - Myllysaari - Törnävänsaari |
| Virtavedet | Ahvenjoki - Friskinkoski - Haapaluoma - Juupaluoma - Kihniänjoki - Kruutikoski - Kyrönjoki - Lehmijoki - Luomanjoki - Myllykoski - Nurmonjoki - Pajuluoma - Seinäjoki - Teeriluoma - Vuorikoski - Voimankoski |
| Kuntaliitokset | Nurmon kunta – Peräseinäjoen kunta - Seinäjoen kauppala – Seinäjoen maalaiskunta - Ylistaron kunta |
| Päätiet |  -  -  -  -  -  - 
|
| Rautatieliikennepaikat ja lentoasemat | Louon rautatieasema - Peräseinäjoen rautatieasema - Pohjois-Louko - Seinäjoen lentoasema - Seinäjoen rautatieasema - Ylistaron rautatieasema |
| Seinäjoen kautta kulkevat rautatiet | Haapamäki–Seinäjoki-rata - Pohjanmaan rata – Suupohjan rata - Tampere–Seinäjoki-rata - Vaasan rata |
| Korkeakoulut | Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Seinäjoen yliopistokeskus |
| Toisen asteen oppilaitokset | Seinäjoen lukio - Nurmon lukio - Ylistaron lukio - Koulutuskeskus Sedu |
| Aikuiskoulutus | Sedu Aikuiskoulutus |
| Peruskoulut | Alakylän koulu - Alaviitalan koulu - Aseman koulu - Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu - Haapaluoman koulu - Halkosaaren koulu - Honkakylän koulu - Hyllykallion koulu - Isokylän koulu - Joupin koulu - Keski-Nurmon koulu - Kihniän koulu - Kirja-Matin koulu - Kitinojan koulu - Kivistön koulu - Kouran koulu - Kärjen koulu - Lintuviidan koulu - Marttilan koulu - Niemistön koulu - Nurmon yläaste - Pajuluoman koulu - Pohjan koulu - Rastipuiston koulu - Seinäjoen ammattikoulu - Seinäjoen lyseo - Seinäjoen yhteiskoulu - Tanelinrannan koulu - Toivolanrannan koulu - Topparlan koulu - Toukolanpuiston koulu - Törnävän koulu - Valkiavuoren koulu - - Ylistaron yläaste |
| Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Epari - Ilkka - Radio Seinäjoki - Seinäjoen Sanomat - Seinäjokinen |