Avaa päävalikko

Piimävelli on pohjalainen jälkiruoka, jota syötiin Suomessa varsinkin 1930- ja 1940-luvuilla. Vielä 1960-luvulla se oli myös kouluruokaa Etelä-Pohjanmaalla. Velliä syödään joko klimppien tai leipäjuuston kanssa. Riisiä ja makaronia keitetään suolavedessä. Sekaan kaadetaan hitaasti kuumentaen piimää, johon on lisätty vähän vehnäjauhoja. Keitto maustetaan siirapilla, sokerilla ja suolalla. (Klimpit valmistetaan sekoittamalla maitoa ja rusinoita vehnäjauhoihin ja ottamalla syntyneestä taikinasta lusikan kokoisia paloja eli niin sanottuja ”klimppejä”. Kun klimpit ovat kypsiä, ne kelluvat pinnalla). Lopuksi keitokseen lisätään runsaasti leipäjuustoa, jonka pehmennyttyä piimävelli on valmis.

Pohjois-Savossa tunnetaan piimävelli, joka tehdään kokkelipiimästä ja ohrajauhosta. Se äänestettiin vuonna 1984 Nilsiän nimikkoruoaksi [1]. Turun saariston Houtskarin pitäjäruoaksi valittiin kirnupiimästä, vedestä ja jauhoista keitetty kirnupiimävelli. Pohjois-Pohjanmaalla tunnetaan riisillä höystetty piimävelli nimellä huituvelli; se on Lumijoen ja Oulaisten pitäjäruoka.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 19. Helsinki: Patakolmonen Ky.