Nilsiä
Nilsiä on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan itäosassa. Kunnassa asui lakkautushetkellä 6 528 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 847,72 km2, josta 136,14 km2 oli vesistöjä[1]. Väestötiheys oli 9,17 asukasta/km2. Nilsiän naapurikunnat olivat Juankoski, Kuopio, Lapinlahti, Rautavaara ja Siilinjärvi.
| Nilsiä | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Kuopion seutukunta |
| Kuntanumero | 534 |
| Hallinnollinen keskus | Nilsiän keskustaajama |
| Perustettu | 1869 |
| – kaupungiksi | 1998 |
| Kuntaliitokset | Juankoski (osa, 1973) |
| Liitetty | 2013 |
| – liitoskunnat |
Kuopio Nilsiä |
| – syntynyt kunta | Kuopio |
| Pinta-ala |
847,72 km² [1] (1.1.2012) |
| – maa | 711,58 km² |
| – sisävesi | 136,14 km² |
| Väkiluku |
6 528 [2] (31.12.2012) |
| – väestötiheys | 9,17 as./km² (31.12.2012) |
Nilsiän kunta perustettiin vuonna 1869.[3] Kaupunki Nilsiästä tuli vuonna 1998. Nilsiä on perinteisesti maatalouspitäjä, mutta nykyisin enää noin kolmasosa väestöstä saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta.
Nilsiäläisen maiseman ominaispiirteitä ovat monet järvet ja mäet. Nilsiän merkittävin matkailukohde on Tahkovuori, jolla toimii Pohjois-Suomen ulkopuolisista laskettelukeskuksista suurin, Tahko[4]. Muita merkittäviä kohteita ovat Paavo Ruotsalaisen kotisaari Aholansaari, 270 metriä korkea Pisavuori, 313,7 metriä korkea Kinahmi, joka sijaitsee Halunan ja Tahkon välillä sekä Kinahmin pohjoispään itäpuolella sijaitseva Louhosareena. Louhosareenalla järjestettiin kesäisin muutamia ooppera- ja konserttiesityksiä, joista ainakin yksi oopperaesitys televisioitiin. Vuosia tarpeettomana ja käyttämättömänä ollut Louhosareena myytiin ja on nykyisin yksityisessä omistuksessa. Nilsiän suurimmat järvet ovat Syväri ja Vuotjärvi.
Nilsiässä ilmestyy paikallislehti nimeltään Pitäjäläinen.
Nilsiä liitettiin Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Nilsiän keskustaajamasta muodostettiin Kuopion 50. kaupunginosa.[5]
KyliäMuokkaa
Ahmapuro, Eitikansalo, Hakkarala, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Keyritty, Konttimäki, Lastukoski, Lukkarilansaari, Mikkajärvi, Murtolahti, Niinimäki, Nilsiä, Onkivesi, Pajujärvi, Pajulahti, Palonurmi, Pieksä,(Pieksänkoski), Raatti, Reittiö, Ruokonen (Ruokoiskylä), Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vuotjärvi.
YstävyyskuntiaMuokkaa
Varstu, Viro, 1990–- Võrun maakunta, Viro, 1990–[6]
Palo- ja pelastuspalvelutMuokkaa
Nilsiän paloasemalla Simolantiellä sijaitsevat yksiköt: PS 063 tarkastusauto, PS 35 johtoauto, PS 621 sammutusauto, PS 6212 sammutusauto, PS 623 säiliöauto, PS 627 ensivaste- ja miehistöauto, PS 6282 (Vene), Öljyntorjuntakärry ja mönkijä. Nilsiän satamassa on myös PS 628 (Vene). Nilsiässä on puolivakinainen palokunta.
Nilsiän ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.
Tunnettuja nilsiäläisiä tai Nilsiässä syntyneitäMuokkaa
- Jani Hartikainen (s. 1975), jalkapalloilija
- Antti Heikkinen (s. 1985), toimittaja ja kirjailija
- Tauno Kuosmanen (1928–2008), yrittäjä, tunnettiin ”Nilsiän öljysheikkinä”
- Leevi Launonen (s. 1955), kristillinen kirjailija, kasvatustieteilijä, lauluntekijä, sanoittaja, Ristin Voiton päätoimittaja
- Päivö Parviainen (1912–2015), rovasti, lähetyssaarnaaja
- Eero ”Safka” Pekkonen (s. 1954), muusikko ja näyttelijä
- Pauli Pitkänen (1911–1941), maastohiihdon kolminkertainen maailmanmestari
- Helena Rissanen (s. 1949), Pirkkalan pormestari
- Paavo Ruotsalainen (1777–1852), herännäisjohtaja
- Raimo Tuomainen (1957–), terveyssosiologi, runoilija
- Osmo Vepsäläinen (1931–2017), kansanedustaja
- Satu Vihavainen (s. 1957), oopperalaulaja.
UrheiluseurojaMuokkaa
- Apassit
- Nilsiän Karateseura
- NilSki
- NP-H
- Nujakka
- Pisan Peikot
- SB Savo
- SB Raatti
- Nilsiän Naisvoimistelijat
- Bujinkan Shinden dojo
- Team NLä SB
- Nilsiän UA
Nilsiäläisiä artistejaMuokkaa
- Marja-Liisa Kuosmanen, Toivo Kärki -laulukilpailun voittaja 2003
- Heli Ruotsalainen, iskelmälaulaja
NähtävääMuokkaa
RuokakulttuuriMuokkaa
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Nilsiän perinneruoaksi valittiin kokkelipiimästä ja ohrajauhoista keitetty piimävelli.[7]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
- ↑ Nilsiän kaupunki – aitoa luonnonvoimaa Nilsiän kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Top 5 – Suomen suurimmat hiihtokeskukset lumipallo.fi. Viitattu 3.12.2016.
- ↑ Kuopion karttapalvelu: Nilsiä (kaupunginosa) (Kartalla esitettäviä tietoja voi valita ja karttapohjaa vaihtaa vasemman yläkulman valikoista) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nilsiä Wikimedia Commonsissa
