Tea Ista

suomalainen näyttelijätär

Tea Ista (oik. Dorothea Ida Eveliina Witikka o.s. Ista, 12. joulukuuta 1932 Evijärvi20. helmikuuta 2014 Espoo) oli suomalainen näyttelijä, joka näytteli pitkän uransa aikana sekä teatterissa, elokuvissa että televisiosarjoissa.

Tea Ista
Tea Ista vuonna 1959.
Tea Ista vuonna 1959.
Henkilötiedot
Koko nimi Dorothea Ida Eveliina Witikka o.s. Ista
Syntynyt 12. joulukuuta 1932
Evijärvi, Suomi
Kuollut 20. helmikuuta 2014 (81 vuotta)
Espoo, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ista sai Jussi-palkinnon vuosilta 1958 ja 1972,[1] Ida Aalberg -palkinnon vuonna 1993,[1] Pro Finlandia -mitalin vuonna 1997 sekä Näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2012.[2]

Elämä ja uraMuokkaa

Ista valmistui Suomen Teatterikoulusta vuonna 1956. Hänet kiinnitettiin saman vuoden syksynä Kansallisteatteriin, jossa hän teki näyttävän ja pitkän uran. Ista esiintyi Kansallisteatterin lavalla jo teatterikoululaisena vuonna 1954, jolloin hän esitti Kalvean Immen roolin Aleksis Kiven näytelmässä Seitsemän veljestä.

Vuonna 2000 Ista jäi eläkkeelle Kansallisteatterista, mutta hän jatkoi näyttelemistä kotiteatterinsa lisäksi muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa. Istan viimeiseksi teatterirooliksi jäi intiaaniäiti Kansallisteatterissa marraskuussa 2010 ensi-iltansa saaneessa Kristian Smedsin ohjauksessa Mr. Vertigo.

Ista avioitui teatteri- ja elokuvaohjaaja Jack Witikan kanssa 1961,[1] ja heidän tyttärensä Minna Maria syntyi vuonna 1963. Ista kuoli 81-vuotiaana vaikeaan sairauteen sairaalassa Espoossa.[3]

ElokuvatMuokkaa

 
Jussi-voittajat 1959. Toinen oikealta Tea Ista.

TelevisiosarjatMuokkaa

TelevisioelokuvatMuokkaa

  • Vaimo kulttuurikodissa (1970)
  • Hedda Gabler (1973)
  • Veturi (1975)
  • Marraskuun kuvia (1980)
  • Hyväntekijä (2014)

KirjallisuusMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 90. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  2. Tea Istalle näyttämötaiteen valtionpalkinto 7.12.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.12.2012.
  3. Ahola, Suvi: Näyttelijä Tea Ista on kuollut Helsingin Sanomat. 20.2.2014. Viitattu 29.10.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Korsberg, Hanna: Tea Ista (1932 – 2014) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.1.2020.
  • Muistot – Tea Ista  Helsingin Sanomat . 21.2.2014 . Viitattu 11.1.2020.
  • Tea Ista Yle Elävä arkisto. Viitattu 11.1.2020.