Avaa päävalikko

Viisi tytärtäni

suomalainen televisioelokuva

Viisi tytärtäni on Hannu Kahakorven ohjaama suomalainen televisioelokuva vuodelta 1997. Se kertoo pikkukaupungissa elävästä Rannan perheestä. Elokuva tapahtuu yhden vuorokauden aikana syksyllä 1970. Tapahtumia ja ihmiskohtaloita syvennetään takaumin, joissa palataan 1950-luvun loppuun. Viisi tytärtäni edustaa perhedraamaa, ja keskiöön nousevat käsittelemättä jääneet tunteet. Elokuvan käsikirjoittaja ja pääroolin näyttelijä on Liisamaija Laaksonen.[1][2]

Viisi tytärtäni
Rannat 1950-luvulla. Vasemmalta Anna-Liisa, Mirjami, Onerva, Kosti, Milja, Sointu ja Taru.
Rannat 1950-luvulla. Vasemmalta Anna-Liisa, Mirjami, Onerva, Kosti, Milja, Sointu ja Taru.
Ohjaaja Hannu Kahakorpi
Käsikirjoittaja Liisamaija Laaksonen
Tuottaja Kari Kyrönseppä
Säveltäjä Jukka Linkola
Kuvaaja Rauli Bessonoff
Leikkaaja Ilse Jauhiainen
Pääosat Liisamaija Laaksonen
Sara Paavolainen
Merja Larivaara
Katariina Kaitue
Tiina Lymi
Anna-Leena Sipilä
Ossi Ahlapuro
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Yleisradio
Ensi-ilta 31. maaliskuuta 1997
Kesto 117 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sisällysluettelo

JuoniMuokkaa

Viisi tytärtäni -elokuvan nykyhetkenä on lokakuu 1970. Leskirouva Onerva Ranta elää pikkukaupungissa keltaisessa pystylaudoitetussa puutalossa. Hän työskentelee kioskinmyyjänä. Hänellä on viisi tytärtä, joista yksi on kuollut kymmenen vuotta aiemmin. Jokaisella on omat kipupisteensä, joiden prosessoinnista muodostuu elokuvan juoni. Onerva meni vihille Kosti Rannan kanssa kesäkuussa 1939, saman vuoden marraskuussa Kosti joutui rintamalle. Takaumissa palataan 1950-luvun loppuun, jolloin koko seitsenhenkinen perhe on vielä elossa.

Kosti Ranta on kuollut helmikuussa 1960 noin 45-vuotiaana. Toisessa maailmansodassa hermonsa menettänyt mies tupakoi ketjussa ja juo viinaa runsaanlaisesti. Kosti on työmies, jolle viiden tyttären kouluttaminen on raskas taloudellinen taakka. Juovuksissa hän sättii Onervaa ja vihjaa tämän viettävän siveetöntä elämää. Onerva ei suhtaudu moiseen vihjailuun suopeasti. Elokuvan nykyhetkessä Onerva muistelee kaihoisasti aviotaipaleensa auvoisia alkuaikoja.

Anna-Liisa on selvästi sisariaan vanhempi, jo lähes neljänkymmenen. Hän ei ole Onervan biologinen tytär. Hän työskentelee kansakoulunopettajana ja on aviossa papin kanssa. Anna-Liisan tragediana on lapsettomuus. Vuoteen 1959 ajoittuvissa takaumissa Anna-Liisa seurustelee tulevan miehensä kanssa. Elokuvan nykyhetkessä Anna-Liisa onnistuu lopulta tulemaan raskaaksi - onhan sitä yritetty läpi 1960-luvun. Vuoropuhelussa kerrotaan, että kaikki aikakauden tarjoamat keinot ovat olleet käytössä.

Taru on syntynyt jouluna 1939. Hän on menestynyt laulajana, mutta ei riittävän hyvin, sillä hän työskentelee myös siivoojana. Tarulla on tytär Anne. Hän ei kuitenkaan seurustele enää Annen isän Repen kanssa. Taru on temperamenttinen, etenkin verrattuna Anna-Liisaan, joka on tasainen ja sovitteleva.

Milja on menettänyt mielenterveytensä ja asuu mielisairaalassa. Hänellä on harhakuuloja ja -luuloja ja raivokohtauksia. Tarinan alussa Milja on käymässä lapsuudenkodissaan. Milja katoaa ja hänen peräänsä hälytetään poliisi. Ilmenee, että hän on käynyt vierailulla naapurin Elsan luona. 1950-luvun lopun takaumissa Milja on psyykkisesti terve. Hän valmistuu ylioppilaaksi yhtä aikaa sisarensa Soinnun kanssa, mutta 1960-luvun kuluessa etenevä sairaus on sotkenut hänen suunnitelmiaan.

Sointu on Miljan edesmennyt kaksossisko. Hän on kuollut loppuvuodesta 1960. Soinnun kuolinsyynä on aivokasvain, joka sijaitsi paikassa, josta sitä ei voitu poistaa kokonaisuudessaan. Hän lukee ylioppilaaksi sairaudestaan huolimatta. Sointu viihtyy Kostin rakentamassa punaisessa pihamajassa, joka tarinan nykyhetkessä on jo pahoin rappeutunut.

Mirjami on Kostin ja Onervan iltatähti. Hän asuu vielä lapsuudenkodissaan ja käy koulua. Mirjamilla on luonnollisesti vähiten muistoja edesmenneistä perheenjäsenistään, ja hän koettaa vahvistaa hataria muistikuviaan kyselemällä menneistä sisariltaan ja äidiltään. Mirjami unelmoi hyvästä aviomiehestä ja kahdesta lapsesta.

JulkaisutMuokkaa

Viisi tytärtäni sai ensi-iltansa maaliskuussa 1997. Yleisradio julkaisi sen maksuttomassa Areena-palvelussaan toukokuussa 2018, jossa se oli katsottavissa vuoden ajan. Elokuva keräsi noin 56 000 katselukertaa.[3] Teos on julkaistu myös DVD:nä.[4]

MuutaMuokkaa

Erja Manto tekee yhden kohtauksen roolin mielisairaalan lääkärinä. Risto Aaltonen näyttelee kioskin asiakasta elokuvan alussa ja lopussa. Eero Aho, Kari-Pekka Toivonen ja Juha Veijonen näyttelevät Tarun seurassa Volkswagenin pikkubussissa matkaavia muusikoita. Elokuvan puvustajana toimi Marja-Leena Savolainen. [5] Mielenterveytensä menettänyttä Miljaa tulkitseva Katariina Kaitue on Liisamaija Laaksosen tytär.[6]

NäyttelijätMuokkaa

 Liisamaija Laaksonen  … Onerva  
 Ossi Ahlapuro  … Kosti  
 Sara Paavolainen  … Anna-Liisa  
 Merja Larivaara  … Taru  
 Katariina Kaitue  … Milja  
 Tiina Lymi  … Sointu  
 Anna-Leena Sipilä  … Mirjami  
 Tea Ista  … Elsa  
 Martti Suosalo  … Terho  

ViitteetMuokkaa

  1. Säilynoja, Juhana: "Talo oli täynnä loistavia naisia, mutta rooleja ei löytynyt" ja siksi Liisamaija Laaksonen otti kynän käteensä (Tunteiden ja näyttelijöiden riemuvoittoja) Yle Elävä arkiston blogi. 3.5.2018. Yleisradio. Viitattu 20.1.2019.
  2. Perälä, Reijo: Viisi tytärtäni on tarina surusta, ilosta ja rakkaudesta Yle Elävä arkisto. 30.7.2008. Yleisradio. Viitattu 20.1.2019.
  3. Viisi tytärtäni 3.5.2018. Yleisradio. Viitattu 20.1.2019.
  4. VIISI TYTÄRTÄNI (DVD) VLMediaShop.fi. Viitattu 20.1.2019.
  5. "Viisi tytärtäni" -elokuva lopputekstit
  6. Hujanen, Minna: Liisamaija Laaksonen ja Katariina Kaitue: "Menetys sitoi meidät yhteen" 28.3.2018. Apu.fi. Viitattu 20.1.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa