Martti Suosalo
Martti Juhani Suosalo (s. 19. heinäkuuta 1962 Oulu)[1] on suomalainen näyttelijä, joka on esiintynyt useissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Häntä pidetään lahjakkaana muuntautujana, joka on esittänyt tunnettuja suomalaisia kulttuurihahmoja, kuten Reino Helismaata, Jean Sibeliusta, Irwin Goodmania ja Kari Hotakaista.
| Martti Suosalo | |
|---|---|
 Suosalo Kirjan aika -festivaalilla Hämeenlinnassa syyskuussa 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Martti Juhani Suosalo |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1962 Oulu |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Virpi Suutari ( 1998) |
| Lapset | 3 |
| Sukulaiset |
Martti Suosalo (isoisä) Kalle Suosalo (isoisän isä) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1984– |
| Merkittävät roolit | |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Suosalosta ilmestyi huhtikuussa 2022 WSOY:n kustantama Johanna Venhon kirjoittama kirja Martti Suosalon tähänastinen elämä.[2]
NuoruusMuokkaa
Suosalon isoisä oli vuonna 1954 kuollut näyttelijä ja teatterinjohtaja Martti Suosalo, jonka mukaan hänet myös nimettiin, ja isoisän isä kansanedustaja Kalle Suosalo.[3]
UraMuokkaa
Suosalo pääsi kolmannella yrittämällä Teatterikorkeakouluun vuonna 1983. Tuolloin vuosina 1982–1985 Teatterikorkeakoulun rehtorina toimi Jouko Turkka.[4] Suosalo on arvioinut, että ei olisi koskaan päässyt kouluun opiskelemaan ilman Turkkaa.[5] Suosalo valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 1987.[6]
Suuren yleisön tietoisuuteen Suosalo tuli kun hän näytteli Aapoa Turkan ohjaamassa televisiosarjassa Seitsemän veljestä. Myöhemmin Suosalo vaikutti osana Ryhmäteatterin näyttelijäkaartia. Hän kuuluu Helsingin Kaupunginteatterin henkilökuntaan.[7]
Suosalo on myös laulanut sekä elokuvissaan että itse sanoitettuja Jacques Brel -tulkintoja Pekka Tegelmanin kanssa.[8]
PalkinnotMuokkaa
Suosalo on voittanut kolme Jussi-palkintoa: paras miessivuosa elokuvasta Palkkasoturi, paras miespääosa Kulkuri ja joutsen ja paras miespääosa Rentun ruusu ja myös yksi vuoden suosikkinäyttelijän palkinto Thalia-gaalassa vuonna 2011. Vuonna 2012 Suosalo palkittiin parhaan miesnäyttelijän Kultaisella Venlalla[9], vuonna 2014 hän sai Oulun OP:n myöntämän Taitaja-stipendin. Vuonna 2016 hän sai Pro Finlandia -mitalin[10] ja hänet palkittiin vuonna 2020 Britannian televisio- ja elokuvataiteiden akatemian BAFTA Games Awards -gaalassa parhaasta sivuosasta videopelissä Control.[11]
YksityiselämäMuokkaa
Martti Suosalon aviopuoliso on dokumenttiohjaaja Virpi Suutari.[9] Heillä on poika Iivari Suosalo sekä kaksi tytärtä.[12] Tytär Siiri Suosalo on esiintynyt isänsä kanssa elokuvassa Kalteva torni.[13]
FilmografiaMuokkaa
- Pääartikkeli: Martti Suosalon filmografia ja esiintymiset
- Ääninäyttelijänä
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
LähteetMuokkaa
- Martti Suosalo Elonetissä
- Lindfors, Jukka: Kaltevan tornin Martti Suosalo (haastattelu) Yle Elävä arkisto. 23.1.2007 (päivitetty 17.7.2018).
- Taiteilijaelämää: Martti Suosalo Yle Elävä arkisto. 4.10.2007 (päivitetty 17.7.2018).
ViitteetMuokkaa
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on 2015, s. 889. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Koste, Henna: Martti Suosalo kertoo, miksi lopetti elokuvissa näyttelemisen: ”En tarvitse erityiskohtelua” Iltalehti. 26.5.2022. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 26.5.2022.
- ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Martti Suosalo näyttelee pappansa kaveria Ilta-Sanomat. 11.11.2017. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 22.2.2018.
- ↑ Tani, Iida: Uutuuskirja: Martti Suosalo näytteli opiskeluaikoina ”jumalaisen kauniiden” kollegoiden kanssa – pian arkaluontoinen seuraus näkyi koko yleisölle Ilta-Sanomat. 26.4.2022. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Paavilainen, Kaisa: Pelottava totuus näkyi Jouko Turkasta jo naamasta Ilta-Sanomat. 23.2.2017. Viitattu 23.2.2016.
- ↑ Taiteilijaelämää: Martti Suosalo Yle Elävä arkisto. 4.10.2007 (päivitetty 17.7.2018). Yleisradio Oy. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Pääosanäyttelijät Artista Filmi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ Martti Suosalo ja Pekka Tegelman Manari. Viitattu 3.9.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Antikainen, Hillevi: Näyttelijä kiertyy vaikka pullonkorkiksi Yle Uutiset. 22.2.2012 (päivitetty 9.6.2012). Viitattu 8.2.2022.
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat 1945–2021 (6.12.2016) Ritarikunnat. Viitattu 8.2.2022.
- ↑ Arvekari, Ville: Martti Suosalolle Britannian akatemian BAFTA-palkinto sivuroolistaan Control-pelissä Pelaaja. 2.4.2020. Helsinki: H-Town. Viitattu 2.4.2020.
- ↑ Sillanpää, Anna: Martti Suosalo: "Ilman Virpiä ja lapsia en edes osaisi näytellä rakkautta" Kodin Kuvalehti. 31.7.2015. Viitattu 14.3.2022.
- ↑ Kujanpää, Kaisa: Kalteva torni vie häilyvään mieleen Turun Sanomat. 4.5.2006. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 3.9.2012.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Venho, Johanna: Martti Suosalon tähänastinen elämä. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-45524-1.