Johanna Venho

suomalainen runoilija ja kirjailija

Maria Johanna Venho (s. 3. heinäkuuta 1971 Espoo)[1] on suomalainen runoilija ja prosaisti.

Johanna Venho
Henkilötiedot
Syntynyt3. heinäkuuta 1971 (ikä 50)
Espoo
Kansalaisuus Suomi
Kirjailija
Tyylilajit runous
Palkinnot

Kritiikin Kannukset 2001
Arvid Lydecken -palkinto 2003
Katri Vala -palkinto 2006
Espoon kaupungin kulttuuripalkinto 2006
Einari Vuorelan runopalkinto 2008
WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2012

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Opinnot ja uraMuokkaa

Venho valmistui ylioppilaaksi vuonna 1990 ja vuonna 1998 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi.[1] Hän opiskeli biologiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä Jyväskylässä ja Helsingissä.[2] Pro gradu -tutkielmassaan Myytistä historiaan. Eavan Boland ja irlantilaisen tradition naiskuva hän tutki irlantilaista runoutta. Hän on opiskellut myös historiaa Avoimessa yliopistossa.lähde?

Venho on työskennellyt Ylen Teksti-TV:ssä toimittajana ja elokuva-arvostelijana 1997–2009, Tuli & Savu -runouslehden päätoimittajana, kulttuurilehtien avustajana sekä kääntänyt lastenkirjoja, ohjannut kirjoituskursseja ja toimittanut kirjoja.[2] Venho toimi taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artisin pääsihteerinä 2013–2014.[1] Hän on perustanut runouslehti Janon Vilja-Tuulia Huotarisen kanssa ja oli sen päätoimittaja 20132014[1]. Hän oli Taiteen edistämiskeskuksen kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan puheenjohtaja 2015–2017.[3]

Venhon runoja on käännetty antologioihin englanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, viroksi, tšekiksi, slovakiksi ja espanjaksi,[2] ja hän toimii kansainvälisessä Versopolis-runoilijaverkostossa.[4] Hänen runovalikoimansa Virtuosi Incantesimi ilmestyi vuonna 2006 Italiassa Antonio Parenten kääntämänä. Vuonna 2008 lastenrunokokoelma Poèmes pour mon bébé ilmestyi Ranskassa Jean-Luc Moreaun käännöksenä.

PalkinnotMuokkaa

Vuonna 2001 Suomen arvostelijain liitto myönsi Venholle Kritiikin Kannukset -palkinnon. Hän on saanut myös Arvid Lydecken -palkinnon (2003), Katri Vala -palkinnon (2006), Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon (2006), Einari Vuorelan runopalkinnon (2008) sekä WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon (2012).[2] Eino Leinon palkinnon hän sai 2020.[5]

TeoksetMuokkaa

RunotMuokkaa

  • Postia Saturnukseen, WSOY 1998
  • Ilman karttaa, WSOY 2000
  • Yhtä juhlaa, WSOY 2006
  • Tässä on valo, WSOY 2009
  • Saaren runot, Palladium 2017

LastenkirjatMuokkaa

  • Okulus ja yöihmiset, lastenromaani, WSOY 2003
  • Okulus ja Livian talo, lastenromaani, WSOY 2004
  • Puolukkavarvas, lastenrunoja, WSOY 2006
  • Okulus ja Omenamökin salaisuus, lastenromaani, WSOY 2006
  • Okulus ja teatteri Outo, lastenromaani, WSOY 2008
  • Ollaan kotona (eli kuinka kuunnellaan hiljaisuutta), lastenkirja, Kirjapaja 2009
  • Utare-Ursulan onnenapila, lastenkirja, WSOY 2010
  • Kissanpissa, lastenkirja, WSOY 2011
  • Otto loikkaa ojan yli - kertomus koulun alkamisesta, lastenkirja, Kirjapaja 2011
  • Yllin Kyllin, lastenkirja, WSOY 2012
  • Linnunmaitoa kainalokanoille, lastenrunoja, Lasten Keskus 2015
  • Opossumi repussa, lastenromaani, WSOY 2017
  • Opossumi ja sata tykkäystä, lastenromaani, WSOY 2019
  • Opussumi ja pompottava sydän, lastenromaani, WSOY 2020

RomaanitMuokkaa

  • Syntysanat, romaani, WSOY 2011
  • Revitään rikki se rakkaus, esseeromaani, Jaana Seppänen & Johanna Venho, WSOY 2013
  • Kaukana jossain onnenmaa. Helsinki: WSOY 2015. ISBN 978-951-0-41295-4.
  • Ensimmäinen nainen, romaani, WSOY 2019

Novelleja, esseitä ja runoja antologioissaMuokkaa

  • Runoja useissa antologioissa, mm. Uusi ääni (2006), Runo vieköön (2009).
  • "MOTMOT - Runouden vuosikirja 2006", toim. yhdessä Tomi Kontion kanssa. Julk. WSOY ja Elävien Runoilijoiden Klubi
  • "Pysäkkien välillä", novelli teoksessa 2000-luvun Decamerone, WSOY 2007
  • Linnunsiipi teoksessa Fantastinen Espoo. Espoo: ESC ry., 2009. ISBN 978-952-67158-1-0.
  • (toim.): Mitä essee tarkoittaa?. Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-022-8.
  • "Onko runoilijasta loitsimaan - eli miten Kivuttarelle puhutaan", essee teoksessa Kirjailijoiden Kalevala, Kalevalaseura 2014, ISBN 978-952-222-429-3
  • "Hullu nauru ja kuulija", essee teoksessa Luojan palikkaleikki, toim. Olli Löytty. Teos 2016, ISBN 978-951-851-736-1
  • "Sadan vuoden unet", novelli teoksessa Sadan vuoden unet, Jalava 2017.
  • "Ah autuasten maa", novelli teoksessa Iloinen itsenäisyys, Robustos 2017.
  • "Saunapuhdas", novelli teoksessa Suomalaisia saunanovelleja, Aviador 2017.
  • "Eksyjän runousoppi", essee Noesis-verkkolehdessä, 2017.

Käännökset muille kielilleMuokkaa

  • Virtuosi Incantesimi
  • Poèmes pour mon bébé

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Kuka kukin on 2015, s. 992. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b c d Venho, Johanna Kirjasampo.fi. Viitattu 2.9.2015.
  3. Majander, Antti: Kirjastoapurahojen saajien määrä putosi puoleen, mutta summat nousivat ([vanhentunut linkki]) HS.fi. Ajankohta = 28.5.2015 Arkistoitu . Viitattu 2.9.2015.
  4. Johanna Venho Versopolis.comissa
  5. Eino Leinon palkinto kirjailija Johanna Venholle ”aikamme tulenkantajana toimimisesta” Salon Seudun Sanomat. 12.3.2020. Salo: Salon Seudun Sanomat Oy. Viitattu 11.7.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa