Taiteen edistämiskeskus

opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto

Taiteen edistämiskeskus (Taike[1]) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa korvaten Taiteen keskustoimikunnan.[2]

Eduskunta hyväksyi lain taiteen edistämiskeskuksesta 7.11.2012.[3] Laissa määrätään, että keskuksen eri asiantuntijaelinten päätösten tulee perustua vertaisarviointiin.[4][5]

Taiteen edistämiskeskuksen johtajana toimii Paula Tuovinen kesäkuusta 2018 alkaen. Kausi kestää viisi vuotta.[6] Häntä edelsi tehtävässä Minna Sirnö 2013–2018.[7]

TehtävätMuokkaa

Keskuksen tehtävä on:

  • edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti
  • edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään
  • edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä
  • osallistuu taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen
  • vastata keskukseen yhteydessä olevien valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta, sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta
  • toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan
  • laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista
  • huolehtia myös muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä, joista säädetään erikseen, tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa
  • keskus voi myös antaa alueellisille toimipisteille hoidettaviksi taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä valtakunnallisia erityistehtäviä[4]

Ministeriö nimittää edistämiskeskuksen johtajan enintään viiden vuoden määräajaksi.[8]

TaideneuvostoMuokkaa

Taideneuvostolla on keskeinen tehtävä opetus- ja kulttuuriministeriön taidepolitiikan asiantuntijana.[3] Taideneuvostossa on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä puheenjohtaja ja kuudesta kahdeksaan muuta jäsentä. Taideneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Taideneuvoston jäsenen tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö. Neuvoston toimikausi on kolme vuotta. Ennen taideneuvoston asettamista ministeriö kuulee taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja. Taideneuvostoa asetettaessa on huolehdittava, että neuvoston taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.[4]

Taideneuvosto:

  • päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä
  • nimeää valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet
  • asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja
  • antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta
  • päättää taideneuvostolle osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta tai apurahoja
  • esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaista akateemikon arvonimeä
  • toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa
  • huolehtii muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa

Kaudella 1. syyskuuta 2019 – 31. elokuuta 2022 taideneuvostoon kuuluvat puheenjohtaja Juha Itkonen ja varapuheenjohtaja Rosa Meriläinen sekä jäsenet Sari Kaasinen, Ville Matvejeff, Melek Mazici, Hanna Rosendahl, Hannu Saha, Philip Teir ja Mauri Ylä-Kotola.[9]

Valtion taidetoimikunnatMuokkaa

Valtion taidetoimikuntia on vähintään seitsemän ja enintään kymmenen. Jäseniä niissä voi olla puheenjohtajan lisäksi neljästä yhteentoista. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus. Taidetoimikuntien toimikausi kestää kaksi vuotta. Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana tai jäsenenä korkeintaan kaksi peräkkäistä toimikautta, minkä jälkeen hänet voidaan määrätä uudelleen toimikuntaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Ennen toimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittäviä tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.[4] Taideneuvosto päättää niiden täsmällisestä lukumäärästä ja taiteenalasta sekä nimeää niiden puheenjohtajat ja jäsenet.[8]

Taidetoimikunnat 2019–2020Muokkaa

Kaudella 2019–2020 taidetoimikuntia on seitsemän:[10]

  • Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunnan toimialana on arkkitehtuuri ja muotoilu. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä.
  • Audiovisuaalisten taiteiden toimikunnan toimialana on elokuvataide ja mediataide. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä.
  • Esittävien taiteiden toimikunnan toimialana on näyttämötaide, tanssitaide ja sirkustaide. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä.
  • Kirjallisuustoimikunnan toimialana on kirjallisuus ja taidejournalismi. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä. Jäsenistä kaksi on suomenruotsinkielistä.
  • Musiikkitoimikunnan toimialana on musiikki. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä.
  • Visuaalisten taiteiden toimikunnan toimialana on kuvataide, valokuvataide sekä sarjakuva- ja kuvitustaide. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä.
  • Taiteen moninaisuuden toimikunnan toimialana on monitaide ja kulttuurinen moninaisuus. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä, joista kuusi on muiden taidetoimikuntien edustajia ja kaksi alueellisista taidetoimikunnista.

Alueelliset taidetoimikunnatMuokkaa

Taiteen edistämiskeskuksen alueellisten taidetoimikuntien määrään tai toimialueisiin ei tullut muutosta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.[5]

Aikaisemmin lääninhallituksen nimesivät alueelliset taidetoimikunnat, nyt taideneuvosto nimeää niiden puheenjohtajat ja jäsenet kaksivuotiskausiksi. Alueellisia taidetoimikuntia ovat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Etelä- ja Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Kainuun, sekä Lapin taidetoimikunnat.[8]

LautakunnatMuokkaa

Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimii kaksi erillislautakuntaa: kirjastoapurahalautakunta, joka jakaa apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjille sekä näyttöapurahalautakunta, joka jakaa työskentelyapurahoja visuaalisten taiteenalojen, mediataiteen ja muotoilun ammattilaisille.[11]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo: T Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 27.11.2018.
  2. Historia Taike. Viitattu 24.12.2019.
  3. a b Taiteen edistämiskeskus hyväksyttiin eduskunnassa Yle Uutiset. 7.11.2012. Viitattu 9.11.2012.
  4. a b c d Laki Taiteen edistämiskeskuksesta Finlex. Viitattu 27.11.2018.
  5. a b Taiteen edistämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa (ministeriön tiedote) Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5.12.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 1.1.2013.
  6. Paula Tuovinen Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi 4.4.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.11.2018.
  7. Krooks, Timo & Mällinen, Janne: Minna Sirnö Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi Yle Uutiset. 6.2.2013. Viitattu 6.2.2013.
  8. a b c Valtioneuvoston asetus Taiteen edistämiskeskuksesta Finnlex. 5.12.2012. Viitattu 1.1.2013.
  9. Taideneuvosto Taike. Viitattu 24.12.2019.
  10. Valtion taidetoimikunnat 11.9.2019. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 24.12.2019.
  11. Lautakunnat 7.1.2019. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 24.12.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Etusivu Taiteen edistämiskeskus (Taike). Viitattu 23.6.2020.