Avaa päävalikko
Suomen alueen linnaläänit 1595-1634[1]

Korsholman linnalääni[2] oli keskiaikainen ruotsalainen linnalääni Perämerta ympäröivällä alueella. Linnalääni ulottui alun perin Uumajan seudulta lännessä aina Vaasaan saakka idässä. Se sai nimensä Vaasan edustalla olevasta Korsholman linnasta, joka mainitaan ensimmäisen kerran Bo Joninpoika Gripin testamentissa vuonna 1384 nimellä Krytzeborg.

Bo Joninpoika oli vuodesta 1374 ollut kaikkien Suomen läänien sekä Suur-Hälsinglandin hallitsija. Hänen kuolemansa jälkeen vitaaliveljet olivat herroina Korsholmassa, mutta luovuttivat vuonna 1399 linnan alueineen kruunulle. Kuningatar Margareeta asetti entisen vitaaliveljen Otte Peccatelin linnanvoudiksi. Bridget Ottentytär Peccatel, joka oli todennäköisesti hänen tyttärensä, nai vuonna 1428 Nils Gustafinpoika Båtin Rossvikin suvusta. Hänestä tuli seuraava Korsholman linnan vouti.

Viimeistään tähän aikaan Perämeren ympäristö muodosti erillisen linnalääniin. Hallinnollinen yhteys Hälsinglandiin oli lopullisesti katkennut.

Vuonna 1413 tehtiin verollepano seuraavissa Korsholman linnaläänin pitäjissä: Mustasaari, Kyrö, Kemi ja Ranta (muodostivat yhden pitäjän), Tornio, Luulaja, Piitime, Skellefteå, Lövånger, Bygdeå ja Uumaja.

Nils Gustafinpojan kuoleman jälkeen valtionhoitaja Kaarle Knuutinpoika Bonde otti haltuunsa Korsholman linnaläänin ja koko Suomen. Hänen vastustajansa Krister Niilonpoika Vaasa onnistui kuitenkin voittamaan kuningas Kristoferin luottamuksen ja sai riistettyä Kaarle Knuutinpojalta suuren osan läänistä. Ratkaisu johti siihen että Korsholman linnalääni jaettiin vuonna 1435 kahteen laamannikuntaan Upsalan ja Turun hiippakuntien välisen rajan mukaisesti, Kemijoesta hieman pohjoiseen.

Vuonna 1441 myös itse lääni jaettiin saman rajan mukaisesti. Entisen suurläänin länsiosaa alettiin nimittää Västerbotteniksi ja itäosaa Pohjanmaaksi (ruotsiksi Österbotten). Tästä lähtien Korsholman lääni käsitti ainoastaan Pohjanmaan. Kaarle Knuutinpojan jälkeen lääniä hallitsivat useat muut Ruotsin ylimykset. Tunnetuimpia heistä on Sten Sture vanhempi. Vuoden 1634 lääniuudistuksen jälkeen entisen Korsholman linnaläänin alue tuli kuulumaan Pohjanmaan lääniin

Vielä vuonna 1569 käyttivät Västerbottenin talonpojat Korsholman läänin länsiosan (provincie Corsholms partis occidentalis) sinettiä. Sillä sinetöitiin säädyn uskollisuudenvala Juhana III:lle. Vaakunassa kaksi karhua hyökkää miestä vastaan.

LähteetMuokkaa

  • Wallerström, Thomas (1995). Norrbotten, Sverige och medeltiden. Lund Studies in Medieval Archaeology 15:1. Sivut 13–14
  • Övre Norrlands historia, del I: tiden till 1600. 1962. Sivut 179–201

ViitteetMuokkaa

  1. Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949.
  2. Happonen, Päivi: Sukututkimuksen asiakirjaopas: väestöhistorialliset arkistolähteet, s. 75. Mikkeli: Karjala-tietokantasäätiö, 2004. ISBN 951-98196-2-2. Teoksen verkkoversio (PDF).