Avaa päävalikko

Ähtärin eläinpuisto

eläinpuisto Ähtärissä

Ähtärin eläinpuisto on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto.[2] Puistossa on noin 60 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja.[3]

Ähtärin eläinpuisto
Ahtarin.elainpuisto.svg
Virallinen nimi Ähtärin Eläinpuisto Oy
Perustettu 1973
Sijainti Ähtäri
Eläinlajeja 60
Alueen koko 60 ha
Vuosittaiset kävijät n. 150 000
Jäsenyydet EAZA [1]
Johtaja Jonna Pietilä
Eläintarhan kotisivut

Eläinpuisto sijaitsee Ähtärissä Inhan kylässä, valtatie 18:n varrella noin viisi kilometriä itään kaupungin keskustasta. Eläinpuistolla on oma rautatieseisake, Eläinpuisto-Zoo, jolta on päivittäin kolme taajamajunavuoroa Seinäjoen ja kolme vuoroa Jyväskylän suuntaan.

Matkailualueella sijaitsevat Eläinpuiston leirintäalue ja hotelli Mesikämmen. Ähtärin Eläinpuisto Oy omistaa Hotelli Mesikämmenen[4].

Puistossa käy vuosittain noin 150 000 vierailijaa[5].

Eläinpuiston perustamisesta lähtien sen suurin omistaja on ollut Ähtärin kaupunki. Vuonna 2018 kaupunki omistaa eläinpuistosta 99,3 prosenttia.[6]

HistoriaMuokkaa

Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta, ja se on elävöittänyt pienen syrjäisen kunnan taloutta.[5] Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973.[7] Puiston ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi.lähde? Pari vuotta myöhemmin saapuivat sudet ja ilvekset.

Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja.[8] Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Lisäksi yksi eläinpuistojen ja -tarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa.

Aiemmin eläinpuiston yhteydessä sijaitsi Santerin seikkailumaa, joka tunnettiin myös nimellä Mini-Suomi.

EläimetMuokkaa

 
Lumileopardi Ähtärin eläinpuistossa.

Eläinpuistossa on noin 60 eläinlajia, joista suurin osa on talviseen ilmastoon sopeutuneita lajeja. Karhujen lisäksi puistossa on esimerkiksi ahmoja, susia ja ilveksiä sekä erittäin uhanalaisia lumileopardeja, jotka Korkeasaaren eläintarha lahjoitti Ähtärin eläinpuistolle 30-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003. Lisäksi puistossa on useita lintulajeja.

Ähtärin eläinpuisto osallistuu uhanalaisten lajien säilyttämiseen. Lumileopardien lisäksi suojelun kohteena ovat metsäpeurat ja vesikot.[5]

Mimmi-karhuMuokkaa

 
Mimmi-karhu.

Mimmi on Ähtärin eläinpuistossa asuva ruskeakarhu, joka tunnetaan venyttelyliikkeistä, jotka jotkut luokittelevat joogaksi.[9]

PandataloMuokkaa

 
Panda Ähtärin eläintarhassa

Keväällä 2016 kerrottiin, että eläinpuisto saisi vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi isopandoja Kiinasta.[10] Pandoja on luonnossa noin 2 020 ja tarhaolosuhteissa noin 400 (v. 2018)[11]. Kiinan pandoja on lainassa Suomen lisäksi Australiassa, Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa, Kanadassa, Ranskassa, Japanissa, Malesiassa, Singaporessa, Espanjassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa[12].

Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan kansallisen pandahallinnon välinen sopimus pandojen vuokraamisesta allekirjoitettiin huhtikuussa 2017.[13]

Ähtärin pandataloa alettiin rakentaa helmikuussa 2017[14]. Sisätila on noin 2400 neliötä ja ulkopiha on noin 3000 neliötä[14]. Sisätilan olosuhdevaatimukset olivat haasteelliset, koska kyseessä on kasvihuonetyyppinen ilmasto[14]. Sisäilman kosteudet oli tarkasti määritelty ja lämpötilat ovat tarkasti hallinnassa, jotta kasvillisuus pysyy kunnossa.[14]

Pandatalon kiipeilyalue on suunniteltu muistuttamaan paljon pandojen luonnollista ympäristöä. Kiipeilyalue on pinnoitettu erikoismassalla, koska karhun uloste syövyttää betonia.[15]

Rakennuskokonaisuus sisältää myös lipunmyyntipisteen, ravintolan ja matkamuistomyymälän. [16]

Rakennuksen viimeistely jatkui viimeiselle viikolle ennen pandojen saapumista[15]. Lumeksi ja Pyryksi nimetyt pandat tuotiin Suomeen 18. tammikuuta 2018, mutta ne joutuivat kuukauden karanteeniin ja olivat yleisön nähtävillä 17. helmikuuta alkaen.[17][18] Pandatalo avattiin yleisölle helmikuussa 2018[11].

Pandatalo maksoi 8,2 miljoonaa euroa[16]. Investoinnin maksaa kokonaan Ähtärin Eläinpuisto Oy.[19]

Pandat on vuokrattu Ähtäriin 15 vuoden sopimuksella.[13] 15 vuoden aikana ne maksavat Ähtärille yhteensä noin 14 miljoonaa euroa.[20]

Aikuinen panda syö päivittäin noin 12 kiloa bambua, mikä tarkoittaa noin 100 000 euron kustannuksia vuodessa.[20] Ähtärin eläinpuisto tilaa bambua hollantilaiselta kasvihuoneelta[15]. Vireillä on hanke pandoille sopivan bamburavinnon viljelemiseksi Ähtärissä.[15]

Pandojen toivottiin tuovan Ähtäriin vuosittain 100 000 kävijää lisää. Tämä tarkoittaisi noin 6 miljoonan euron vuosittaista lisätuloa alueen yrityksille.[16]

Eläinpuistossa kävi vuonna 2018 yhteensä 275 000 vierailijaa. Määrä oli lähellä tavoitetta, joka oli 280 000 kävijää. Liikevaihto tuplaantui edellisvuoteen verrattuna nousten 11 miljoonaan euroon. Eläinpuisto saavutti 1,2 miljoonan euron tuloksen. [21]

Muita eläinpuistoja SuomessaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. EAZA members eaza.net. Viitattu 9.4.2019.
  2. Ähtäri Zoo Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  3. Kävijäinfo Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  4. I.-Mediat Oy: Ähtäri Zoo Hotelli Mesikämmenen omistajaksi Ilkka. Viitattu 9.7.2019.
  5. a b c Ähtärin eläinpuiston perustaminen keskelle metsää oli mullistava ajatus Suomessa Yle Uutiset. 17.6.2013. Viitattu 31.3.2014.
  6. Kriisikunta Ähtäri pelaa pandoilla riskialtista uhkapeliä – miten käy, jos suuret kävijätavoitteet eivät toteudukaan? Seura.fi. 27.1.2018. Viitattu 9.7.2019.
  7. Historia Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  8. Eläinten pitonormeista Ähtäri Zoo. Viitattu 31.3.2014.
  9. Ähtärin joogaavasta Mimmi-karhusta tuli maailmankuulu Ilta-Sanomat. 15.9.2010. Viitattu 16.9.2010.
  10. Satu Kakkori: Kalmari Kiinasta: Suomi saa pandoja ensi vuonna KSML.fi – Keskisuomalainen. 18.4.2016. Viitattu 20.4.2016.
  11. a b Ähtärin eläinpuiston pandatalo avasi ovensa: "Pandatalon rakentaminen oli iso ponnistus ja mittava investointi" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.7.2019.
  12. Pandadiplomatiaa nyt Saksassa – Näissä maissa on kiinalaisia pandoja Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2019.
  13. a b Ähtärin pandat eivät ole Kiinan lahja Suomelle - vuokrahinta on yli 12 miljoonaa euroa www.iltalehti.fi. Viitattu 9.7.2019.
  14. a b c d Hanne leiwo: Pandojen uusi koti rakentuu jo Ähtärissä – erityisesti sisäilmasta ollaan tarkkoja Yle Uutiset. 5.4.2017 klo 15:05. Viitattu 6.4.2017 klo 18:40.
  15. a b c d Vesa Tompuri: Tällainen talo pandoille rakennettiin Ähtäriin Rakennuslehti. 18.01.2018.
  16. a b c Kriisikunnaksi vajonnut Ähtäri toivoo pandapariskunnan tuovan kaupunkiin miljoonia euroja www.satakunnankansa.fi. Viitattu 9.7.2019.
  17. Pandapariskunta saapui Suomeen, näin matka sujui – Ähtärissä pandojen käyttäytymistä seurataan tiiviisti Seinäjoen Sanomat. 18.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  18. Ähtäri Zoon isopandojen lento Suomeen sujui hyvin (tiedote) 18.1.2018. Ähtäri Zoo. Viitattu 18.1.2018.
  19. Kriisikunnaksi vajonnut Ähtäri toivoo pandapariskunnan tuovan kaupunkiin miljoonia euroja www.satakunnankansa.fi. Viitattu 9.7.2019.
  20. a b Katariina Karjalainen: HS: Ähtärin pandojen vuosihinta lähes miljoona euroa – bambunkorsista sadantonnin lisäkustannukset Ilta-Sanomat. 13.4.2017. Viitattu 9.7.2019.
  21. Ähtärin Eläinpuisto nousi pandojen avulla miljoonatulokseen Yle Uutiset. Viitattu 9.7.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa