Ähtärin eläinpuisto

eläinpuisto Ähtärissä

Ähtärin eläinpuisto eli Ähtäri Zoo on suomalainen eläintarha. Puistossa on noin 60 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut ja pandat. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja.[2]

Ähtärin eläinpuisto
Ähtäri Zoo
Ahtarizoo-logo.png
Sijainti Ähtäri Suomi
Perustettu 1973
Toimintakausi Ympäri vuoden
Eläinlajeja 60
Pinta-ala 66 ha
Kävijämäärä n. 150 000 / vuosi
Organisaatio
Organisaatiomuoto Osakeyhtiö
Omistaja Ähtärin Eläinpuisto Oy
Johtaja Arja Väliaho
Sidokset Ähtärin kaupunki omistaa suurimman osan yhtiöstä
Jäsenyydet EAZA[1], Suomen eläintarhayhdistys
Aiheesta muualla
Verkkosivut

Eläinpuiston perustamisesta lähtien sen suurin omistaja on ollut Ähtärin kaupunki. Vuonna 2018 kaupunki omisti eläinpuistosta 99,3 prosenttia.[3]

Eläinpuisto sijaitsee Ähtärissä Inhan kylässä, valtatie 18:n varrella noin viisi kilometriä itään kaupungin keskustasta. Eläinpuistolla on oma rautatieseisake, Eläinpuisto-Zoo. Matkailualueella sijaitsevat Eläinpuiston leirintäalue ja hotelli Mesikämmen, jonka Ähtärin Eläinpuisto Oy omistaa[4]. Ähtärin Eläinpuisto Oy:llä on noin 50 vakituista työntekijää[5].

Puistossa käy vuosittain noin 150 000 vierailijaa[6].

HistoriaMuokkaa

Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta, ja se on elävöittänyt pienen syrjäisen kunnan taloutta.[6] Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973.[7] Puiston ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi.[8] Pari vuotta myöhemmin saapuivat sudet ja ilvekset.

Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja.[9]

Aiemmin eläinpuiston yhteydessä sijaitsi Santerin seikkailumaa, joka tunnettiin myös nimellä Mini-Suomi.

EläimetMuokkaa

Ähtärin eläinpuisto on Euroopan eläintarhajärjestön jäsen ja osallistuu sen suojeluohjelmiin. [6]

Eläinpuistossa on noin 60 eläinlajia, joista suurin osa on talviseen ilmastoon sopeutuneita lajeja. Karhujen lisäksi puistossa on esimerkiksi ahmoja, susia ja ilveksiä sekä erittäin uhanalaisia lumileopardeja, jotka Korkeasaaren eläintarha lahjoitti Ähtärin eläinpuistolle 30-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003. Lisäksi puistossa on useita lintulajeja.

PandatMuokkaa

 
Ähtärin eläinpuiston pandatalo.

Keväällä 2016 kerrottiin, että eläinpuisto saisi vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi isopandoja Kiinasta. Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan kansallisen pandahallinnon välinen sopimus pandojen vuokraamisesta allekirjoitettiin huhtikuussa 2017. Pandat saivat nimekseen Lumi ja Pyry. [10][11]

LähteetMuokkaa

  1. EAZA members eaza.net. Viitattu 9.4.2019.
  2. Kävijäinfo Ähtäri Zoo. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 31.3.2014.
  3. Kriisikunta Ähtäri pelaa pandoilla riskialtista uhkapeliä – miten käy, jos suuret kävijätavoitteet eivät toteudukaan? Seura.fi. 27.1.2018. Viitattu 9.7.2019.
  4. I.-Mediat Oy: Ähtäri Zoo Hotelli Mesikämmenen omistajaksi Ilkka. Viitattu 9.7.2019.
  5. Ähtärin Eläinpuistossa aloitetaan yt-neuvottelut – jopa 20 työpaikkaa vaarassa Yle Uutiset. Viitattu 23.1.2020.
  6. a b c Ähtärin eläinpuiston perustaminen keskelle metsää oli mullistava ajatus Suomessa Yle Uutiset. 17.6.2013. Viitattu 31.3.2014.
  7. Historia Ähtäri Zoo. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 31.3.2014.
  8. Ähtärin eläinpuisto Ähtäri Discovering Finland. Viitattu 18.1.2023.
  9. Eläinten pitonormeista Ähtäri Zoo. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 31.3.2014.
  10. Ähtärin pandat eivät ole Kiinan lahja Suomelle - vuokrahinta on yli 12 miljoonaa euroa www.iltalehti.fi. Viitattu 9.7.2019.
  11. Satu Kakkori: Kalmari Kiinasta: Suomi saa pandoja ensi vuonna KSML.fi – Keskisuomalainen. 18.4.2016. Viitattu 20.4.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa