Suomen työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö (ruots. Arbets- och näringsministeriet) (TEM)[3] on 1. tammikuuta 2008 toimintansa aloittanut Suomen valtioneuvoston osa. Siihen sisällytettiin entisen kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä.[4] Samalla kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö lakkautettiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet (TEM) |
|
---|---|
![]() |
|
Ministeri(t) | |
– Työministeri | Tuula Haatainen[1] |
– Elinkeinoministeri | Mika Lintilä[1] |
Kansliapäällikkö | Raimo Luoma[1] |
Budjetti | 2,8 mrd. € (2020) |
Työntekijöitä | noin 400[2] |
Osoite |
Työ- ja elinkeinoministeriö PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO |
www.tem.fi |
Ministeriön hallinnonalan määrärahat olivat vuonna 2020 noin 2866 milj. euroa. Ministeriön toimintamenomäärärahat ovat 35,4 milj. euroa. Hallinnonalan myöntämisvaltuudet ovat yhteensä 1696 milj. euroa.[5]
Työ- ja elinkeinoministeriö toimii kahdessa toimipisteessä Helsingissä. Aleksanterinkatu 4 on ministeriön yhteinen toimitalo.
Bulevardi 6 A:ssa sijaitsee valtakunnansovittelijan toimisto. [6]
HistoriaMuokkaa
TaustaMuokkaa
- Pääartikkelit: Kauppa- ja teollisuusministeriö, Työministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriön historia ulottuu vuoteen 1888, jolloin aloittaneen kauppa- ja teollisuustoimituskunnan tehtävä oli vastata Suomen suuriruhtinaskunnan asioista, jotka käsittelivät kauppaa, merenkulkua, luotsi- ja majakkalaitoksia sekä merenmittausta, satamien perustamista ja kulkuväylien perkauksia, vuori- ja ruukkiliikennettä, sahalaitoksia, myllyjä, tehtaita, ammatteja ja käsitöitä, vesilaitoksien perustamista, paloviinan ja mallasjuomien valmistamista sekä verottamista, patenttilaitosta, vakuutuslaitoksia, oppilaitoksia kauppa, merenkulkua ja teollisuutta varten sekä näitä varten perustettuja osakeyhtiöitä.[4]
Vuonna 1918 annetulla asetuksella toimituskuntien nimet muuttuivat ministeriöiksi. Kauppa- ja teollisuustoimituskunnasta tuli kauppa- ja teollisuusministeriö.[4]
Vuonna 1903 alkoi julkinen työnvälitys, jonka toiminta keskittyi alkuvaiheessa suurimpiin kaupunkeihin. Valtion ohjaus työttömyyden hoidossa vakiintui 1930-luvulla. Keskushallinnossa työvoima-asiat hoidettiin aluksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä. Työvoimaosastosta muodostettiin vuonna 1970 työvoimaministeriö. Vuonna 1989 ministeriö sai hoidettavakseen myös työlainsäädäntö- ja työsuojeluasiat. Samalla ministeriön nimi muuttui työministeriöksi. Vuonna 1997 työministeriön thetäviin liitettiin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä maahanmuuttoa koskevat asiat.[4]
Vuonna 1989 ministeriö sai hoidettavakseen myös työlainsäädäntö- ja työsuojeluasiat (jälkimmäiset 1997 saakka) ja samalla ministeriön nimeksi tuli työministeriö. Työministeriön tehtäviin liitettiin myös pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä maahanmuuttoa koskevat asiat vuonna 1997.[4]
Sisäasiainministeriön alueellinen osasto perustettiin vuonna 1984.[4]
PerustaminenMuokkaa
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa päätettiin perustaa uusi ministeriö, johon yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa.[4]
Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä maahanmuuttoa koskevat asiat siirrettiin sisäasiainministeriöön ja alue- ja paikallishallintoyksikkö valtiovarainministeriöön. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät tehtävät siirrettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön vuoden 2012 alussa.[4]
Uuden työ- ja elinkeinoministeriön ensimmäisenä kansliapäällikkönä toimi Erkki Virtanen. Hän jäi eläkkeelle lokakuussa 2015, jolloin virkakautensa aloitti Jari Gustafsson. Kesäkuussa 2020 uutena kansliapäällikkönä aloitti Raimo Luoma, joka on aikaisemmin toiminut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana sekä pääministeri Antti Rinteen valtiosihteerinä.
TehtävätMuokkaa
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa:[2]
- elinkeinopolitiikka
- energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen
- innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja tekninen turvallisuus
- työllisyys ja julkinen työvoima- ja yrityspalvelu
- työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- maahanmuuttajien kotouttaminen ja työperäinen maahanmuutto
- alueiden kehittäminen
- markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka.
StrategiaMuokkaa
Työ- ja elinkeinoministeriön ylimmän strategisen viitekehyksen muodostaa hallitusohjelma ja sen toimintasuunnitelma
YhteistyöMuokkaa
Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ja tekee yhteistyötä lukuisten neuvottelukuntien, lautakuntien ja työryhmien kanssa.[7] Ministeriö tekee kansainvälistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Lisäksi se vastaa kansainvälisestä ja EU-politiikasta omalla toimialallaan ja vetää omia kehitysyhteistyöhankkeitaan.lähde?
OrganisaatioMuokkaa
Ministeriö jakautuu osastoihin, yksiköihin ja ryhmiin, joilla on omat vastuualueensa.[8]
- Työllisyys- ja toimivat markkinat
- Innovaatiot ja yritysrahoitus
- Energia
- Alueet ja kasvupalvelut
- Maahanmuutto ja kotouttaminen
- Muut toimintayksiköt
- Ohjaus
- EU ja kansainväliset asiat
- Viestintäyksikkö
- Henkilöstö- ja hallintoyksikkö
Virastot ja laitoksetMuokkaa
- Työ- ja elinkeinotoimistot
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA)
- Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
- Geologian tutkimuskeskus GTK
- Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
- Patentti- ja rekisterihallitus PRH
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV
- Energiavirasto
- Huoltovarmuuskeskus
- Huoltovarmuusneuvosto
- Huoltovarmuusrahasto
- Ilmastorahasto Oy
- Ydinjätehuoltorahasto
- Baltic Connector Oy
- Suomen Malmijalostus Oy
- Tesi
- Finnvera Oyj
- Business Finland
- Valtakunnansovittelijan toimisto
- Valtiontakuurahasto
- Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Työ- ja elinkeinoministeriön organisaatio 8.10.2015 (päivitetty). Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 3.11.2015.
- ↑ a b Työ- ja elinkeinoministeriö tem.fi. Viitattu 12.6.2015.
- ↑ Lyhenteet Kotus.fi. 18.11.2010. Viitattu 18.3.2015.
- ↑ a b c d e f g h Ministeriön historia tem.fi. Viitattu 28.11.2020.
- ↑ Valtion talousarvioesitykset budjetti.vm.fi. Viitattu 30.5.2018.
- ↑ Toimipisteiden yhteystiedot tem.fi. Viitattu 25.6.2015.
- ↑ Neuvottelukunnat, lautakunnat ja työryhmät tem.fi. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ Ministeriön yksiköt ja osastot tem.fi. Viitattu 17.6.2015.