Länsimurteet

käytetään vain suomen kielen yhteydessä

Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella. Länsimurteet pohjautuvat pohjoiskantasuomen murteeseen. Länsimurteet syntyivät Lounais-Suomen ja Hämeen vanhoissa asutuskeskuksissa, joiden välillä oli kauppayhteyksiä.

Suomen kielen länsimurteita ovat
1. lounaismurteet
2. hämäläismurteet
3. Etelä-Pohjanmaan murre
4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
5. peräpohjalaiset murteet

Itä- ja länsimurteita erottaa esimerkiksi kirjakielen d:n edustus. Idässä d:n paikalla on kato tai puolivokaalinen siirtymä-äänne (aijat, lauvat, veessä) ja lännessä puolestaan r tai l (airat, laurat, velessä).[1]

Länsimurteisiin kuuluvia suomen murreryhmistä ovat hämäläismurteet, lounaismurteet, Etelä-Pohjanmaan murre, keski- ja pohjoispohjalaiset murteet sekä peräpohjalaiset murteet. Jokainen näistä voidaan jakaa vielä pienemmiksi alamurteiksi, ja pääkaupunkiseudun puhekieli muodostaa oman, länsimurteisiin kuuluvan alueensa.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Suomen murteet Suomen murteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 9.7.2016.
  2. Meillä päin Suomea kielikompassi.jyu.fi. Jyväskylän yliopiston kielikeskus. Viitattu 9.7.2016.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.