Wikipedia

Savolaismurteet

Savon seudulla puhuttavat suomen kielen murteet

Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Savolaismurteiden puhuma-alue

Alamurteet muokkaa

Savolaismurteiden alamurteisiin luokitellaan

  1. Pohjois-Savon murteet
  2. Etelä-Savon murteet
  3. Savonlinnan seudun välimurteet
  4. Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet
  5. Kainuun murteet
  6. Keski-Suomen murteet
  7. Päijät-Hämeen murteet
  8. Keuruun–Evijärven välimurteet
  9. Vermlannin savolaismurteet

Savolaismurteiden piirteitä muokkaa

  • Yleiskielen d-kirjaimen vastikkeet
Mahtaako suaha kalloo
  • yleiskielen ts:n vastineena ht
Tyttö männöö mehtään.
  • diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi
Aeka näöttää.
  • kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)
Elä sinä siinä yhtään yritä.
  • Verbien liittomuodot
Hän on lähtennä.
  • liitepartikkeli -kin
Nyttii minnäi ymmärrän.
  • Liudennus
Velj'mies patsas
Ilimoi on pielly
ristilöitä

Savolaismurteet kulttuurissa muokkaa

Kirjallisuus muokkaa

Savolaismurretta kirjallisessa tuotannossaan käyttäneisiin kirjailijoihin on kuulunut muiden muassa Kalle Väänänen.

Sarjakuvat muokkaa

Sarjakuvassa savolaismurteita on käytetty muiden muassa Jorma "Jope" Pitkänen sarjakuvassa Näkymätön Viänänen.

Elokuvat muokkaa

Useissa elokuvissa on kuultu savon murretta. Tunnettu savolaismurteen käyttäjä on näyttelijä Esa Pakarinen, jonka savolaismurretta puhuviin hahmoihin kuluu muiden muassa Severi Suhonen. Jopa itse Pekka Puupää puhui savon murretta ensimmäisestä elokuvasta lähtien 1953, kun häntä esitti Esa Pakarinen. Muita tällaisia elokuvia on mm. Napapiirin sankarit.[1]

Musiikki muokkaa

Savolaismurteita on Suomessa käytetty sekä taide- että kevyessä musiikissa. Taidemusiikista tunnetaan Aaro Jalkasen alkujaan virolaisen kuorolaulun sävelmään kirjoittama "Kallavesj". Kevyessä musiikissa savolaismurretta ovat käyttäneet muiden muassa säveltäjä ja sanoittaja Eino Kettunen, jonka tunnettuja savolaismurteella sanoitettuja kappaleita ovat muiden muassa Joensuun Elli ja 2000-luvulla myös internet-ilmiönä tunnetuksi tullut Ievan polkka, sekä näyttelijä Esa Pakarinen, jonka esittämiin tunnettuihin kappaleisiin kuluu muiden muassa Lentävä kalakukko, 1900-luvun loppuvuosikymmeninä savolaismurretta on käyttänyt lauluissaan laulaja-lauluntekijä Jaakko Teppo. Huumorimusiikkia savolaismurteella ovat esittäneet myös huumoriryhmä Halavatun papat, ja sen johtohahmo Jamppa Kääriäinen. Vuonna 2006 ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisi Verjnuarmu, joka omien sanojensa mukaan "yhistää mussiikissaan savon ylen kaaniin murteen raskaaseen tuomijopäevän soetantaan".

Tieteen kielenä muokkaa

Vuonna 2013 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma[2]. Jani Koskisen itäisiin savolaismurteisiin kuuluvalla Keski-Karjalan seudun murteella kirjoitetun ”tutkiilman” aihe on saamelaiskielten vaikutus skandinaavisiin kieliin. Omien sanojensa mukaan Koskinen halusi tutkielmansa kielivalinnalla osoittaa, että ”suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen”.[3] Vuonna 2018 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin Koskisen niin ikään savolaismurteella kirjoittama pro gradu -tutkielma.[4][5][6]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Iisakki Härmä: ”Elä häirihe, tiällä muataan” savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 13.5.2018.
  2. ↑ Koskinen, Jani: Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin ominaispiirtteihen kehityksessä: Jurij Kusmenkon Der Samische Einfluss auf die Skandinavischen Sprachen riittisessä tarkastelussa (PDF) mv.helsinki.fi. 12.2.2013. Arkistoitu 30.8.2017. Viitattu 7.2.2024.
  3. ↑ Jormanainen, Sari: Kantituatintutkiilma kirjutettu savolaismurttiilla Yle Uutiset. 22.3.2013. Viitattu 7.2.2024.
  4. ↑ Kanerva, Arla: Murreaktivisti kirjoitti gradunsa savoksi – ”Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen”, sanoo yliopiston dekaani. Helsingin Sanomat, 21.12.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.12.2018.
  5. ↑ Saarikivi, Janne & Ajanki, Rigina: Murteen käyttö gradussa oli perusteltua. Helsingin Sanomat, 4.1.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.1.2019.
  6. ↑ Koskinen, Jani: Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.2.2024).

Kirjallisuutta muokkaa

  • Barks, Carl: Voe tokkiinsa, Aku – Aku Ankan sarjakuva-albumi savon murteella. 2003.
  • Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo – savon kielen sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive). 1998.
  • Savolainen, Jukka: Savon siännöt. 2005.
  • Lehmonen Matti: Kalevala savon kielellä. Atena kustannus Oy 1999.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Savolaismurteet&oldid=22186167”