Lapinpöllö

pöllöjen heimoon kuuluva lintulaji

Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suurikokoinen ja väritykseltään harmaa pöllölaji.

Lapinpöllö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Viirupöllöt Strix
Laji: nebulosa
Kaksiosainen nimi

Strix nebulosa
Forster, 1772

Pesimäalueet tummalla, vaellusalueet vaaleammalla vihreällä.
Pesimäalueet tummalla, vaellusalueet vaaleammalla vihreällä.
Katso myös

  Lapinpöllö Wikispeciesissä
  Lapinpöllö Commonsissa

Lapinpöllö pesässään.

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Lapinpöllö on yleisväriltään harmaa ja viiruinen. Sillä on iso pää ja keltaiset silmät. Naama on tiheäjuovainen. Lapinpöllö on 60–70 senttimetriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on 130–150 cm. Koiras painaa 650–1 100 grammaa ja naaras 1 000–1 900 g.[3]

Vanhin suomalainen rengastettu lapinpöllö on ollut 16 vuotta ja 28 päivää vanha.[4] Se oli myös Euroopan vanhin lapinpöllö.[5]

Ääntely

muokkaa

Lapinpöllö on matalaääninen. Se ääntelee harvakseltaan kumealla "uuh"-äänellä.[3]

Levinneisyys

muokkaa

Lapinpöllö pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Levinneisyysalue ulottuu Skandinaviasta itään Venäjän halki Tyynellemerelle sekä Amerikassa Alaskasta etelään aina Kaliforniaan ja idässä Isoillejärville asti. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen populaatioksi on arvioitu 190 000 lintua.[1]

Suomessa se pesii noin KokkolaJoensuu-linjan pohjoispuolella aina kuusen kasvurajalle saakka. Pesivä kanta vaihtelee vuosittain 300 ja 2 000 parin välillä[3] jyrsijöiden määrästä riippuen. Ruotsissa pesii 200–700 paria. Lapinpöllö on Suomessa rauhoitettu ja sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 1 682 euroa[6].

Ravintopulan eli myyräkadon sattuessa lapinpöllöt joutuvat vaeltamaan etelämmäs myyriä etsiskellen.[3] Vaellustalvien jälkeen niitä jää usein pesimään eteläänkin. 2010-luvulla lapinpöllöä on myös tavattu Norjan pohjoisosissa, jossa se on saattanut pesiä kenenkään huomaamatta jo pidemmänkin aikaa.[7]

Elinympäristö

muokkaa

Lapinpöllö on vanhojen havu- ja sekametsien lintu. Sen pesä on vanhassa petolinnun pesässä[3] tai paksun kannon pään syvennyksessä, hätätilanteessa maassakin. Lapinpöllö hyväksyy toisinaan pesäpaikaksi myös lintuharrastajan asettaman pesälaatikon, joka on täytettävä kuivikkeella. Laatikon suositeltava ripustuskorkeus on vähintään 4–6 metriä rauhallisella paikalla, mitat p×l×k noin 70×70×20 cm.

Lapinpöllö voi joskus olla pesällään erittäin aggressiivinen ja käydä pahaa-aavistamattoman ohikulkijan kimppuun. Se on kuitenkin yleensä melko rauhallinen.

Lisääntyminen

muokkaa
 
Lapinpöllön munia.

Naaras munii maalis–huhtikuussa 4–7 munaa, joita se hautoo noin kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä[3] ja kiipeilevät lähipuiden oksilla.

Ravinto

muokkaa

Lapinpöllö syö lähes yksinomaan pieniä nisäkkäitä, lähinnä jyrsijöitä[3], mutta myös lintuja, sammakoita ja kookkaita hyönteisiä. Se kykenee paikallistamaan ja ”sukeltamaan” pikkunisäkkäitä lumen alta pelkän kuuloaistin varassa. Lapinpöllön suuri naamakiehkura toimii lautasantennin tavoin kohdistaen ääniaallot pöllön korviin.

Lähteet

muokkaa
  1. a b BirdLife International: Strix nebulosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.6.2021. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Lapinpöllö – Strix nebulosa Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b c d e f g Lapinpöllö luontoportti.com. Viitattu 22.6.2021.
  4. Lintujen ikäennätykset Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.6.2021.
  5. Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 22.6.2021. (englanniksi)
  6. Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista finlex.fi. Arkistoitu 28.7.2021. Viitattu 22.6.2021.
  7. http://areena.yle.fi/tv/1913650 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

muokkaa