Avaa päävalikko
Tyypin I kärnäiittiä
Tyypin II kärnäiittikimpale Keski-Suomen luontomuseossa.

Kärnäiitti on paikallinen nimitys Suomen Lappajärven seudulla esiintyvälle, yleisemmin nimellä impaktiitti (engl. impactite) tunnetulle kivilajille.[1][2] Se on impaktilaavaa,[1] joka on syntynyt nopeasti maahan pudonneen asteroidin eli meteoriitin törmäyskohdan iskuvoiman seurauksena sulaneesta kallioperästä, Lappajärven tapauksessa paljolti graniitista ja gneissistä. Sulaan on sekoittunut muita sulamatta jääneitä kivenpalasia ja mineraalisiruja, pääasiassa kvartsia. Kärnäiitti sisältää myös hieman törmänneen kappaleen aineksia, esimerkiksi iridiumia. Kärnäiittiä käytetään paikallisesti koruissa ja koristelaattoina.[3]

Kärnäiitti nimetty Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveksi. Nimensä se sai löytymispaikkansa Lappajärven Kärnänsaaren mukaan. Se kohoaa Lappajärven pohjoisosassa 10-20 m ympäristöään ylemmäksi ja on merkkinä saaren muodostavasta kovasta kivilajista. Noin 78 miljoonaa vuotta sitten halkaisijaltaan 1,5 kilometrinen meteoriitti iskeytyi nykyisen järven kohdalle useiden kymmenien kilometrien sekuntinopeudella. Meteoriittikraatteriin syntyi myöhemmin järvi.[3] Kärnäiittiä löytyy Kärnänsaaren alueen pohjoisosan kalliosta sekä irtokivinä.[4] Myös Vartijasaaresta, Lokkisaaresta ja Lokkikarilta löytyy Kärnäiittiä.[5][6]

Kärnäiitti ryhmitellään kahteen päätyyppiin:[3]

  • tyyppi I: tumma lasimainen perusmassa, jossa on mineraali- ja kivilajimurskaleita. Väriltään sinertävän tai harmaan musta. Kovempi.
  • tyyppi II: perusmassassa enemmän murskaleita ja usein täynnä pieniä, epämääräisen muotoisia onteloita. Väriltään sinertävän tai harmaan musta, voi olla myös hyvin vaalea. Ei niin kovaa kuin tyyppi I, lyötäessä särkyy helposti rosoisiksi kappaleiksi.

Impaktiitti voidaan syntytapansa perusteella luokitella shokkimetamorfiseksi kivilajiksi, joka on eräs metamorfisten kivilajien osaluokka.[7][8] Impaktiittia on löydetty myös esimerkiksi Saimaan Paasselältä, Suvasvedeltä (Kukkarinselkä ja Haapaselkä),[9] Sääksjärveltä ja Karjalan tasavallan Jänisjärvestä.

Kärnäiitti muistuttaa hyvin paljon laavakiveä. Kiven murtopinta on sinisen musta ja rapautumispinta on harmaa. Rantakivikosta löydetyssä kärnäiitissä on ohut, ruskean musta rautapitoinen pinta ja pinnassa on myös kivelle tyypillisiä aallokon kuluttamia pieniä koloja.

Ensimmäisenä kivilajista kirjoitti Henrik Holmberg muutamalla lauseella teoksessaan "Materialier till Finlands geognosi" vuonna 1858, kivilajin kärnäiitiksi nimesi tiettävästi Hugo Berghell vuonna 1921, kiveä kutsuttiin myös "Lappajärven dasiitiksi".[10][11] Impaktiitiksi kärnäiitti todettiin vuonna 1967 ruotsalaisen geologin Nils-Bertil Svenssonin toimesta ja tutkimustulokset julkaistiin Nature -lehdessä helmikuussa 1968.[12]

LähteetMuokkaa

  1. a b Martti Lehtinen: Luku 12. Meteoriittitörmäyskraaterit - maan ja taivaan kohtauspaikat (pdf) (Kärnäiitti mainittu teoksen sivuilla 331, Suomen törmäyskraatereita - tuolloisen tiedon mukaan (sittemmin joitain varmennettu lisää) - kohdassa 12.2,s. 333-339) Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, Suomen kallioperä -teoksen kotisivu. 1998. Geologian seura. Viitattu 30.7.2016.
  2. Hakusana Kärnäiitti geologia.fi, viitattu 30.7.2016
  3. a b c Etelä-Pohjanmaa - Kärnäiitti. Todiste muinaisesta suurkatastrofista Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 30.7.2016.
  4. Geologiset luontokohteet: Lappajärven meteorikraateri Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 30.7.2016.
  5. Reimold, Uwe: "The Lappajärvi meteorite crater, Finland: petrography, Rb-Sr, major and trace elemet geochemistry of the impact melt and basement rocks" (1982)
  6. Anssi Orrenmaa: Tervareitin melontaoopas, s. 30. , 2015. ISBN 978-952-68286-0-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.12.2018).
  7. Ari Brozinski: Mitä ovat metamorfiset kivet? geologia.fi. Viitattu 30.7.2016.
  8. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen: Luku 2. Geologian peruskäsitteitä (pdf) (Metamorfiset kivet kappaleessa 2.7, teoksen sivuilla 56-64) Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, Suomen kallioperä -teoksen kotisivu. 1998. Geologian seura. Viitattu 30.7.2016.
  9. T. Öhman, D. Badjukov, J. Raitala, T. Petrova, and H. Stehlik: Impactites of the Paasselkä and Suvasvesi South Craters, Finland (pdf) 2003. Lunar and Planetary Science XXXIV. Viitattu 30.7.2016. (englanniksi)
  10. Laitakari, Aarne: Suomen geologinen yleiskartta, Lehti B3 Vaasa, kivilajikartan selitys, s. 38. Suomen geologinen toimikunta, 1942. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2019).
  11. Öhman, Teemu: Kraatterijärven Georeitti, s. 27. , 2017. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2019).
  12. Nature.com − Lake Lappajärvi, Central Finland: a Possible Meteorite Impact Structure (Nature 217, s. 438, 1968)

Aiheesta muuallaMuokkaa