Venäläistäminen

Venäläistäminen tarkoittaa pyrkimystä, jossa Venäjän vallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan Venäjän valtaväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.[1] Nykysuomen sanakirjan määritelmän mukaan venäläistäminen tarkoittaa venäläiseksi tai venäjänkieliseksi tekemistä.[2]

Eetu Iston maalaus Hyökkäys vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.

HistoriaMuokkaa

Suomessa venäläistämistä on yritetty ensimmäisen ja toisen sortokauden aikaan. Myös Viroa, Latviaa ja Liettuaa venäläistettiin, kun Neuvostoliitto miehitti niitä 1940-luvulta 1990-luvulle. Neuvostoliiton aikana venäläistämistä tapahtui myös monissa muissa Neuvostoliiton tasavalloissa.

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) keskuskomitea teki syksyllä 1978 salaisen päätöksen venäjän kielen opetuksen tehostamisesta neuvostotasavalloissa. NKP:n päätöksen pohjalta Viron kommunistinen puolue teki samansisältöisen päätöksen joulukuussa 1978.[3]

Venäläistämistä on esiintynyt Neuvostoliiton hajottuakin monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Valko-Venäjällä, Georgiassa, Ukrainassa ja Moldovassa. Toisaalta useissa maissa on suuria venäjänkielisiä vähemmistöjä, jotka aiheuttavat konflikteja maan pääväestön kanssa. Venäjä on usein puuttunut myös sotilaallisesti näihin kiistoihin. Tämä oli ollut myös eräs vuoden 2014 Krimin kriisin ja vuonna 2014 alkaneen Itä-Ukrainan sodan syistä.

 
"Tyttö, väistä! Sinä ahdistat minua!" Ukrainalaisen Vidsitš-kansalaisryhmittymän vuonna 2011 julkaisema ukrainan kielen asemaa kuvaava poliittinen pilapiirros.

UkrainaMuokkaa

Venäjän miehitettyä Krimin esimerkiksi tienviittoja oli määrä uudistaa poistamalla niistä ukrainan ja englannin kieltä ja korvaamalla ne venäjän kielellä.[4][5]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuuss 2022 Ukrainan kulttuuriministeri Oleksandr Tkatšenko arveli France24:n haastattelussa keväällä 2022, että kulttuuri on Venäjän presidentti Vladimir Putinin omistuksessa ja että Venäjä tyrkyttää Kremlin narratiivia: "He laittavat Z-kirjaimen teattereihinsa, he puhuvat ukrainalaisista 'pieninä venäläisinä' ja pitävät ukrainan kieltä venäjän murteena."

Vuosikymmenten ajan venäläinen elokuva esitti ukrainalaisia ​​lähinnä typerinä ja ahneina, sanoi Tkatšenko. Hänen mukaansa Venäjä yrittää "kieltää (cancel) ukrainalaisten kulttuuri-identiteetin". Hän sanoi tuomitsevansa vuosisatoja kestäneen herruuden, venäläistämisen ja kulttuurisen omimisen.[6]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Russification | Encyclopedia.com www.encyclopedia.com. Viitattu 5.7.2022.
  2. venä s. 434 Nykysuomen sanakirja, osa 6: Ts–Ö. 1961, 2019. WSOY, SKS, Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 67/6.
  3. Sinilind, Sirje: Viro ja Venäjä. Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940-1984, s. 39. ALEA-KIRJA, 1985. ISBN 951-9272-97-6.
  4. Venäläistäminen etenee: Ukrainankieliset kyltit pois Krimiltä mtvuutiset.fi. 24.6.2014. Viitattu 7.12.2021.
  5. Näkökulma: Krim venäläistyi parissa kuukaudessa Yle Uutiset. 12.6.2014. Viitattu 5.7.2022.
  6. 'Guilty': For Ukraine, invasion puts Russian culture in the dock France 24. 22.4.2022. Viitattu 5.7.2022. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Simanainen, Mari: Kenraalikuvernööri Mensikov : Suomen puolustaja vai venäläistäjä?. Ajankohta : poliittisen historian vuosikirja, 2006, s. 19-48. Helsinki: Helsingin yliopisto. ISSN 1236-9039.
  • Staliunas, Darius: Making Russians : meaning and practice of russification in Lithuania and Belarus after 1863. Amsterdam: Rodopi, 2007. ISBN 9789042022676. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa