Venäläistäminen

Venäläistäminen (ven. русификация, rusifikatsiya) tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti. Nykysuomen sanakirjan määritelmän mukaan venäläistäminen tarkoittaa venäläiseksi tai venäjänkieliseksi tekemistä.

Edvard Iston maalaus Hyökkäys vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.

Historia

Venäjän keisarikunta (1721–1917)

Venäjän keisarikunnan aikaan muun muassa Suomessa venäläistämistä yritettiin ensimmäisen ja toisen sortokauden aikoina.

Neuvostoliitto (1922–1991)

Neuvostoliiton aikaan muun muassa Viroa, Latviaa ja Liettuaa venäläistettiin, kun Neuvostoliitto miehitti niitä 1940-luvulta 1990-luvulle. Venäläistämistä tapahtui myös monissa muissa neuvostotasavalloissa: Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) keskuskomitea teki syksyllä 1978 salaisen päätöksen venäjän kielen opetuksen tehostamisesta neuvostotasavalloissa. NKP:n päätöksen pohjalta Viron kommunistinen puolue teki samansisältöisen päätöksen joulukuussa 1978.

Venäjän federaatio (1991–)

Neuvostoliiton hajottuakin venäläistämistä on esiintynyt monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Valko-Venäjällä, Georgiassa, Ukrainassa ja Moldovassa. Toisaalta useissa maissa on suuria venäjänkielisiä vähemmistöjä, jotka aiheuttavat konflikteja maan pääväestön kanssa. Venäjä on usein puuttunut myös sotilaallisesti näihin kiistoihin. Tätä perusteltiin myös yhdeksi vuonna 2014 alkaneiden Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan syistä.

Ukrainassa

”Tyttö, väistä! Sinä ahdistat minua!” Ukrainalaisen Vidsitš-kansalaisryhmittymän vuonna 2011 julkaisema ukrainan kielen asemaa kuvaava poliittinen pilapiirros.

Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014 esimerkiksi tienviittoja oli määrä uudistaa poistamalla niistä ukrainan ja englannin kieltä ja korvaamalla ne venäjän kielellä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Ukrainan kulttuuriministeri Oleksandr Tkatšenko arveli France24:n haastattelussa keväällä 2022, että kulttuuri on Venäjän presidentti Vladimir Putinin omistuksessa ja että Venäjä tyrkyttää Kremlin narratiivia:

»He laittavat Z-kirjaimen teattereihinsa, he puhuvat ukrainalaisista ’vähävenäläisinä’ ja pitävät ukrainan kieltä venäjän murteena.»

Tkatšenko sanoi, että vuosikymmenten ajan venäläinen elokuva esitti ukrainalaisia ​​lähinnä typerinä ja ahneina. Hänen mukaansa Venäjä yrittää ”kieltää ukrainalaisten kulttuuri-identiteetin”. Hän sanoi tuomitsevansa vuosisatoja kestäneen herruuden, venäläistämisen ja kulttuurisen omimisen.

Kuvia

• 

  Minskin katolinen, 1600-luvun alkupuolelta peräisin ollut Pyhän hengen kirkko muutettiin 1795 ortodoksiseksi kirkoksi ja nimettiin Pietarin ja Paavalin kirkoksi. Neuvostoliiton aikana 1936 kirkkorakennus tuhottiin räjäyttämällä. Vuonna 2011 kirkko uudelleenrakennettiin alkuperäisemmän tyylin mukaisesti.)

• 

  Esimerkki nykyaikaisesta nimistön venäläistämisestä. Valkovenäjänkielinen katukilpi on korvattu uudemmalla, venäjänkielisellä katukilvellä.

Kirjallisuutta

• Simanainen, Mari: Kenraalikuvernööri Mensikov: Suomen puolustaja vai venäläistäjä?. Ajankohta: Poliittisen historian vuosikirja, 2006, s. 19–48. Helsinki: Helsingin yliopisto. ISSN 1236-9039.
• Staliunas, Darius: Making Russians: Meaning and Practice of Russification in Lithuania and Belarus after 1863. Amsterdam: Rodopi, 2007. ISBN 9789042022676. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäläistäminen Wikimedia Commonsissa

• Ukrainan venäläistäminen. Yle Uutiset.
• Russification. Encyclopædia Britannica. (englanniksi)