Avaa päävalikko
Eetu Iston teos Hyökkäys vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.

Venäläistäminen tarkoittaa pyrkimystä jossa Venäjän vallan olevat kansat pyritään assimiloimaan Venäjän valtaväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.[1]

Suomessa venäläistämistä on yritetty ensimmäisen sortokauden ja toisen sortokauden aikaan. Venäläistämisen uhkaa on ollut myös muun muassa Viron, Latvian ja Liettuan kansoilla. Neuvostoliiton aikana venäläistämistä tapahtui monissa muissa Neuvostoliiton tasavalloissa.

Venäläistämispyrkimystä on esiintynyt Neuvostoliiton hajottuakin monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Valko-Venäjällä, Georgiassa, Ukrainassa ja Moldovassa. Toisaalta useissa maissa on suuria venäjänkielisiä vähemmistöjä, jotka aiheuttavat konflikteja maan pääväestön kanssa. Venäjä on useassa tapauksessa puuttunut myös sotilaallisesti näihin kiistoihin. Tämä on ollut myös yksi vuoden 2014 Krimin kriisin ja vuonna 2014 alkaneen Itä-Ukrainan sotatilan taustoista.

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Simanainen, Mari: Kenraalikuvernööri Mensikov : Suomen puolustaja vai venäläistäjä?. Ajankohta : poliittisen historian vuosikirja, 2006, s. 19-48. Helsinki: Helsingin yliopisto. ISSN 1236-9039.
  • Staliunas, Darius: Making Russians : meaning and practice of russification in Lithuania and Belarus after 1863. Amsterdam: Rodopi, 2007. ISBN 9789042022676. (englanniksi)