Wikipedia

Ähtävänjoen vesistö

vesistö Suomessa

Ähtävänjoen vesistö (vesistöaluetunnus 47) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Ähtävänjoki laskee Luodonjärven kautta Perämereen. Vesistöalueen pinta-ala on 2 053,73 neliökilometriä ja sen järvisyys on 9,77 %. Ähtävänjoki muodostaa kolmasosan koko vesistäalueen pääuomasta, joka on noin 120 kilometriä pitkä. Vesistöalueen alarajana on Varsinaisen Perämeren vesistöalue (99), joka siis laskee Perämereen.[5][2][1][6]

Ähtävänjoen vesistö
(Suomen päävesistö: 47)
Valtiot Suomi
Maakunnat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Ähtävänjoen vesistö (47)
Vesistöjako Ähtävänjoen alao. alue (47.01),
Ähtävänjoen kesk. alue (47.02),
Lappajärven alue (47.03),
Kurejoen alue (47.04),
Kuninkaanjoen valuma-alue (47.05),
Bäckbybäckenin v-a (47.06),
Vieresjoen valuma-alue (47.07),
Vimpelinjoen valuma-alue (47.08),
Levijoen valuma-alue (47.09)
Laskujoki Ähtävänjoki
Laskupaikka Pietarsaari, Luodonjärvi, Perämeri [1]
Koordinaatit 63°38′38″N, 22°48′32″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 2 053,73 km² [2]
Järvisyys 9,77 % [2]
Alueen pituus 120 km [3]
Alueen leveys 40 km [3]
Pääuoma yli 180 km [3]
Keskiylivirtaama 34 m³/s [4]
Keskivirtaama 15,8 m³/s [4]
Keskialivirtaama 5,6 m³/s [4]
Kartta
Joki laskee Perämereen Luodonjärvessä Pietarsaaressa.

Yleistä muokkaa

Yleistä muokkaa

Vesistön sijainti muokkaa

Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsee Lappajärvi ja vesistöalue ulottuu Lappajärven kaakkoispuolelta merelle. Se on noin 120 kilometriä pitkä ja keskimäärin noin 20 metriä leveä. Vesistöalueen alajuoksun alueet kuuluvat pääasiassa Pedersören kuntaan, mutta valuma-alue ulottuu luoteessa Pietarsaaren reuna-alueeseen. Ylempänä vesistöalue jää Evijärven sisälle, mutta ulottuu koillisessa hieman Vetelin puolelle. Suuren Lappajärven kohdalla vesistöalue levenee merkittävästi ja levittäytyy Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kuntien alueilla. Vesistöalueen latva-alueet yltävät Alajärvellä Suomenselälle ja ulottuvat siellä Soinin kuntaan asti. Ähtävänjoen vesistö rajautuu koillisessa kokonaan Kruunupyynjoen vesistöalueeseen (48) ja lounaassa merenpuolella Kovjoen vesistöalueeseen (46) ja sisämaassa Lapuanjoen vesistö (45). Etelässä sijaitsee lyhyen vedenjakajan takana Kokemäenjoen vesistön (35) laaja alue. Merenrannikolla joensuun ympäristö luetaan kootusti Perämeren rannikkoalueeseen (84).[7]

Vesistöalueen jako muokkaa

Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:

  • Bäckbybäckenin valuma-alue (47.06)
  • Ähtävänjoen keskiosan alue (47.02)
  • Lappajärven alue (47.03)
  • Vieresjoen valuma-alue (47.07)
  • Vimpelinjoen valuma-alue (47.08)
  • Kurejoen alue (47.04)
  • Kuninkaanjoen valuma-alue (47.05)
  • Levijoen valuma-alue (47.09)

Vesistöalueen maankäyttö muokkaa

Vesistöalueen valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 68,9 %, maatalousalueita 14,4 %, kosteikkoja ja soita on 3,7 % ja rakennettuja alueita on 3,3 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöjä 9,6 % kokonaisalasta.[8]

Virtaamia muokkaa

Ähtävänjoen vuosina 1965–2010 mitatut virtaamat Herrforsissa

Ähtävänjoen virtaamat on mitattu Herrforsin voimalaitoksessa ja tässä esitetään kuukautiset keskivirtaamat vuosilta 1965–1991 (kuvaaja). Vuoden keskivirtaamaksi on saatu 15,8 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s), keskiylivirtaamaksi 34,0 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaamaksi 5,6 m³/s (MNQ). Kevättulva alkaa yleensä huhtikuussa ja se päättyy toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.[4]

Kevättulvien heikohko vaikutus virtaamiin voidaan selittää säännösteltyjen Evijärven, Lappajärven ja Alajärven varastovaikutuksella.[9]

Valuma-alueen koskien käyttö muokkaa

Ähtävänjoen vesistöalueen vesivoimalaitokset sijaitsevat Ähtävänjoessa, Välijoessa ja Kurejoessa. Voimaloiden yhteenlasketun vesivoiman tekokapasiteetti on 10,6 megawattia ja vuotuinen keskimääräinen sähköntuotanto on ollut 51 gigawattituntia. Voimaloiden yhteenlaskettu putouskorkeus on 76,1 metriä.[9]

Ähtävänjoen voimalat: Herrforsin voimalaitos Kolpissa, Långforsin voimalaitos Ytteressessä, Värnån voimalaitos Ähtävän itäpuolella, joen keskijuoksulla on Hattarin voimalaitos Kvarnforsenissa, siitä parin kilometrin päässä Finnholmin voimalaitos, yläjuoksulla Björkforsin voimalaitos Lappforsin yläpuolella, siitä seitsemän kilometrin päässä on vielä Kattilakosken voimalaitos. Välijoen voimala on Hanhikosken voimalaitos[10] ja Kurejoen voimala Koskenvarren voimalaitos.[11][12]

Pääuoma muokkaa

Ähtävänjoen pääuomaksi voidaan valita selkeästi suurin jokiuoma, mutta hydrologiassa on käytössä kaksi valintaperustetta. Toisessa valitaan ne jokihaarat, joista muodostuu pisin joki. Yleisemmässä tavassa valitaan alajuoksulta noustessa se jokihaara, jonka virtaama on suurin. Kun näin toimitaan yläjuoksulle asti, saadaan pääuomaksi runsasvetisin vesistöreitti. Näin on toimitta Ähtävänjoen tapauksessa. Virtaamatietojen puuttuessa on valinnassa nojauduttu jokihaaran valuma-alueen pinta-alaan, joka on verrannollinen sadantaan ja siten uoman virtaamaan. Apuna valuma-alueen laskemisessa on käytetty vesistöviranomaisten VALUE-palvelua.[8]

Pääuoman valinta on vesistöalueen alajuoksulla helppoa, koska Ähtävänjoki on selkeästi seudun suurin joki. Sen valuma-alueen pinta-ala suistossa on 2 069 neliökilometriä ja Evijärven luusuassa 1754 neliökilometriä, mikä on samalla Evijärven valuma-alue. Evijärveen laskevista joista on Välijoki suurin. Vaikka se on lyhyt, on sillä valuma-aluetta 1 602 neliökilometriä. Välijoki alkaa Lappajärven pohjoispäästä Niskasta, jossa valuma-aluetta on jäljellä 1 530 neliökilometriä. Lappajärvellä riittää laskujokia, mutta suurin joki on Kurejoki, joka alkaa Alajärvestä. Joen valuma-alue on 713 neliökilometriä ja Alajärven 482 neliökilometriä (km²). Alajärvellä jää valittavaksi joko Levijoki (120 km²) tai Kuninkaanjoki (269 km²). Kuninkaanjoki on samalla myös pitempi joki. Kuninkaanjoki säilyttää silmiinnähden suurimman uoman asemansa Jokihaaraan asti, jossa sivu-uoma Kantopuro (28 km²) ja Kuninkaanjoen latvaosuus (40 km²) jäävät vertailtavaksi. Pääuomaksi koko pituudeltaa valittu Kuninkaanjoki alkaa Ähtävänjoen vesistön kaakkoisosasta joko pienestä Kuninkaanlammesta tai sen takana levittäytyvästä ja turvetuotantoon otetusta Kuninkaansuosta.[8]

Nimikko joki muodostaa vain kolmasosan koko vesistön yllä kuivaillusta pääuomasta. Pääuoman pituuden arvioimisessa on nojattu Tervareitin melontaoppaassa oleviin lukuihin. Siinä annetaan Ähtävänjoen pituudeksi 61 kilometriä. Evijäeven järvenselkä on Ähtävänjoelta Välijoelle 9,0 kilometriä ja Välijoki on kartasta mitattuna 15,4 kilometriä pitkä. Välijoki alkaa Lappajärvestä, jonka pohjoisrannasta on matkaa Kurejoelle 24 kilometriä. Kurejoki on 20 kilometriä pitkä ja Alajärven järvenselkä on 3,7 kilometriä pitkä Kuninkaanjoelle. Melontaoppaassa ilmoitetaan matkan pituudeksi Puntalankoskesta Alajärvelle 30 kilometriä. Toisin kuin muut pääuoman virtavedet, on Kuninkaanjoki hyvin mutkikas ja sen kulku Puntalankosken yläpuolella on vieläkin mutkikkaampi. Mutkat oikaisten saadaan uoman reitin pituudeksi yli 15 kilometriä Kuninkaanlammelle. Pääuoman koko reitin yhteispituudeksi saadaan näin 178 kilometriä eli pääuoman pituudeksi voidaan turvallisesti ilmoittaa yli 180 kilometriä.[13][14]

Pääuoman sivu-uomia muokkaa

Ähtävänjoen alaosan alue muokkaa

Pääuoman alin osuus muodostuu Ähtävänjoesta, jonka sivujoet on kerätty alla näkyvään taulukkoon. Etäisyydet suistosta tarkoittaa etäisyyksiä Luodonjärvestä, vaikka vesistöalue ei aivan sen rantaan ylläkään.[1]

Sivu-uoman
nimi
  		Pääuoman
kohta
  		Etäisyys
(km *)
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
MQ
(m³/s) 		Valuma-
alue
(km²) 		Lähteet
 
 
Ähtävänjoki laskee Luodonjärveen
Rödbäcken Edsevö 5 2,2,2,–,–,–
Vadbäcken Kållby 6 2,2,2,–,–,–
Dalabäcken Torpet 7 39 2,2,2,–,–,3
Mattbäcken Ytteresse 14 80 2,2,2,–,–,3
Nådjärvbäcken Ähtävä 18 26 2,2,2,–,–,3
Angjärvbäcken Lappfors 35 2,2,2,–,–,–
Huvudsjöbäcken Lappfors 36 16 2,2,2,–,–,3
oja Kiiskisenjärveltä Kisk 42 2,2,2,–,–,–
Långvattensbäcken Kisk 44 8 2,2,2,–,–,3
Lamminjärvi Hjulfors 47 2,2,2,–,–,–
Juurijärvi Hjulfors 48 2,2,2,–,–,–
oja Vitsjönista Vitsjö 51 2,2,2,–,–,–
Ähtävänjoki alkaa Anttikoskella Evijärven länsirannasta noin 10 kilometriä yläjuoksulle päin.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([15])

Välijoen lähialue muokkaa

Välijoella on lyhyt ja kapea vesistöalueen lähialue, joten sen sivuojat ovat lyhyitä ja vähävetisiä.Etäisyys (*) on mitattu Evijärven rannasta.

Sivu-uoman
nimi
  		Pääuoman
kohta
  		Etäisyys
(km *)
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
MQ
(m³/s) 		Valuma-
alue
(km²) 		Lähteet
 
 
Välijoki laskee Evijärveen
Isonnevanoja joensuu 1 2,2,2,–,–,–
Varispuro Puroniemi 1 2,2,2,–,–,–
Riitaoja Koski 8 9 2,2,2,–,–,3
Käyriäisenpuro Lammi 14 2,2,2,–,–,–
Välijoki alkaa Lappajärven pohjoisrannasta.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([15])

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Ähtävänjoki, Luodonjärvi, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.12.2022.
  2. ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. ↑ a b c Ähtävänjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 6.4.2023.
  4. ↑ a b c d Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset, s. 2, 3, 9, 12, 13, 44, 45. nro 14. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. ISBN 78-952-7363-31-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.12.2022).
  5. ↑ a b Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.
  6. ↑ Ähtävänjoki, Evijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.12.2022.
  7. ↑ Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.1.2023
  8. ↑ a b c Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 29.12.2022
  9. ↑ a b Syvänen, Kari & Leiviskä, Pekka: Ähtävänjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma, s. 10, 11, 16. Raportteja 5/2008. Länsi-Suomen Ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3158-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.1.2022).
  10. ↑ jarviseudunsanomat.fi − Sähköntuotantoa ennen Hanhikosken voimalaitosta
  11. ↑ Vesirakentaja.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF)
  12. ↑ Uskollinen palvelija uudistuu – Kattilakosken voimalaa varustetaan uuteen aikakauteen 42 vuoden palvelun jälkeen (2/2021) katternodigital.fi. 2021. Katternö Group. Viitattu 31.12.2022.
  13. ↑ Orrenmaa, Anssi: Tervareitin melontaopas, s. 4. Mustasaari: Järviseutu-Seura ry, 2015. ISBN 978-952-68286-1-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.12.2022).
  14. ↑ Kuninkaanjoki, Alajärvi ja Soini (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.12.2022.
  15. ↑ a b Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 29.12.2022

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ähtävänjoen_vesistö&oldid=22242223”