Luodonjärvi

järvi Pedersören kunnassa

Luodonjärvi (ruots. Larsmosjön) on merenlahdista pengertämällä muodostettu tekojärvi Kokkolan ja Pietarsaaren välissä. Järvessä kohtaavat edellisten lisäksi myös Pedersören, Kruunupyyn ja Luodon kuntien rajat. Luodonjärvi on sekä Pohjanmaan- että Keski-Pohjanmaan suurin järvi, Suomen kolmanneksi suurin tekojärvi ja Suomen järvien 62. suurin järvi pinta-alansa takia. Lisäksi se valittiin Pohjanmaan maakuntajärveksi vuoden 2011 kilpailussa [5].[1][4][6]

Luodonjärvi
Larsmosjön
Luodonjärven Gloskärsfjärdeniä
Luodonjärven Gloskärsfjärdeniä
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa
Kunnat Kokkola, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari
Koordinaatit 63°43′59″N, 22°49′59″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Varsinaisen Perämeren vesistöalue (99)
Valuma-alue Uusikaarlepyyn–Larsmon rannikkoalue (99.11)
Tulojoet Kovjoki, Purmonjoki, Ähtävänjoki, Kruunupyynjoki
Lasku-uoma Fårholmströmmen, Gertrudsströmmen, Bysundet
Taajamat Holm, Pietarsaari
Järvinumero 99.110.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 0,2 m [1]
Pituus 17,9 km [1]
Leveys 8,7 km [1]
Rantaviiva 312,6 km [2]
Pinta-ala 67,66 km² [2]
Tilavuus 0,168 km³ [3]
Keskisyvyys 2,6 m [4][3]
Suurin syvyys 10 m [4][3]
Valuma-alue 4 300 km² [4]
Keskiylivirtaama 160 m³/s [3]
Keskivirtaama 30 m³/s [3]
Keskialivirtaama 7 m³/s [3]
Veden viipymä 53 vrk [3]
Luodonjärvi

MaantietoaMuokkaa

Luodonjärvi on 17,9 kilometriä pitkä, 8,7 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 6 766 hehtaaria eli 67,66 neliökilometriä. Toisessa lähteessä mainitaan pinta-alaksi 73 neliökilometriä [3] ja kolmannessa lähteessä 85 neliökilometriä, mutta viimeisessä yleensä yhdessä viereisen tekojärven Öjanjärven kanssa [6]. Tekojärven maapadot sijaitsevat Gertrudströmmenissä, Storströmmenissä, Fårströmmenissä ja Varassaaren pohjoisessa salmessa. Maapadot toimivat samalla seututien 749 ylityspaikkoina.[1][4]

Järven pohjois- ja länsiosissa on laajoja järvenselkiä, kun muualla on paljon saaria. Hästön ja Fagernäsin välissä on 2,5 kilometriä leveä kapeikko, jonka pohjoispuolella aukeaa laaja Hästöfjärden. Se jatkuu Luodon pohjoispuolelle Kalvholmsfjärdeninä. Hästöfjärdeniin laskee idästä tuleva Kruunupyynjoki, jonka kautta on kanavayhteys Bysundetiin ja Öjanjärvelle. Fagernäsin ja Kalvholmenin välistä on veneväylä Gloskärfjärdeniin, jota ympäröi eri suunnilla järven saaristo. Saariston eteläosassa Pirilön ja Hummelholmenin välissä pitkä Storfjärdenin lahti, jonne laskevat Kovjoki, Purmonjoki ja Ähtävänjoki. Hummelholmenin itäpuolella on Bofjärden, jonka pohjukassa on Lepplaxin kylä. Hästölandetin eteläpuolelle jää Långrevelin suojaan Hällörsfjärden, joka on kokonaan luonnonsuojelualuetta.[1]

Luodonjärven veneväylät ovat syväykseltään metrin syvyisiä. Järveltä on suorat veneväylät merelle kahden sulun kautta. Molemmissa suluissa on niin sanottu ”giljotiiniportti”. Gertrudin sulku on noin 9 metriä pitkä ja 3 metriä leveä. Sulun korkeus on 2,3 metriä. Hästgruntetin sulku on 10 metriä pitkä, 5 metriä leveä ja sen alikulkukorkeus on 2,5 metriä.[7] Merelle pääsee myös Öjanjärven kautta. Järvelle johtaa Luodonjärveltä kanava veneväylä, joka hyödyntää Kruunupyynjokea ja 400 metriä pitkää kanavaa.[4]

LuontoarvojaMuokkaa

Luodonjärven vesi on erittäin humuspitoista ja hapanta. Sitä uhkaa happamoituminen ja myös rehevöityminen. Järven tila on kuitenkin vielä tyydyttävä, vaikka siinä esiintyy toisinaan leväkukintoja.[4]

Luodonjärvellä ja viereisellä Öjanjärvellä kalasti vuonna 2019 yli 500 henkilöä ja 14 ammatti tai sivuammattikalastajaa. Kalasaalista on kyselyn perusteella kertynyt yli 55 tonnia. Luodonjärvessä tavataan lahnaa, haukea, ahvenia, kuhaa, särkeä, säynävää, muikkua, salakkaa, taimenta, siikaa, kirjolohta, kiiskeä ja madetta. Kala liikkuu järvestä siihen laskeviin jokiin sekä kahden sulun ja kolmen kalatien kautta järven ja meren välillä.[4][6][3]

Vesistön vedenlaadun vaihteluun vaikuttavat monet seikat. Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan turvetuotanto vaikuttaa pikemmin alueen fosfaattikuormaan, eikä kyseessä ole suurimman riskin kohde.[8] Alueen kalaston heikkenemiseen vaikuttavat FT Janne Toivosen väitöskirjan mukaan raskasmetallit sekä alumiinisulfaatti, jota muodostuu Pohjanmaan vanhan merenpohjan happamilla viljelysmailla, kun ojitusta ja kalkitusta ei toteuteta optimaalisesti.[9] Ympäristöongelmaksi on noussut muun muassa Alholmens Kraftin biovoimalaitokselta tuotavan raskasmetalleja sisältävän lentotuhkan mahdollinen käyttö Luodonjärven läheisellä golfkentällä.[10] Åbo Akademin geologian professori Olav Eklundin mukaan Luodonjärveen kulkeutuu vuosittain kymmenkertainen määrä raskasmetalleja kuin Talvivaaran kaivos on päästänyt yhteensäkään.[11]

VesistösuhteitaMuokkaa

Luodonjärvi sijaitsee Varsinaisen Perämeren vesistöalueen (vesistöaluetunnus 99) Uusikaarlepyyn–Larsmon rannikkoalueella (99.11). Siihen laskee Kruunupyynjoki, joka on Kruunupyynjoen vesistön (48) laskujoki, Ähtävänjoki, joka on Ähtävänjoen vesistön (47) laskujoki, Purmonjoki, joka on Purmonjoen vesistön (46) laskujoki, ja Kovjoki, joka on Kovjoen vesistön (45) laskujoki. Järveen laskevien jokien ja Luodonjärven ja Öjanjärven yhteinen valuma-alue on 3 973 neliökilometriä [3]. Toiset lähteet ilmoittavat pinta-alaksi 4 300 neliökilometriä.[4][6][1]

HistoriaaMuokkaa

Luodonjärvi perustettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Se muodostettiin patoamalla maapadoilla useita merenlahtia yhdeksi makeanvedenaltaaksi, jonka vedenpintaa pidetään 10–20 senttimetriä merenpinnan normaalitasoa korkeammalla. Sen vettä ovat käyttäneet UPM-Kymmene ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä on käytetty jonkin verran viljelysten kasteluun. Vuonna 1968 rakennettiin viereiseen merenlahteen Öjanjärven makeanvedenallas ja niiden välille rakennettiin kanavayhteys.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Luodonjärvi, Luoto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.12.2022.
  2. a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 15.9.2010.
  3. a b c d e f g h i j Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset. nro 14. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. ISBN 78-952-7363-31-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.12.2022).
  4. a b c d e f g h i Luodonjärvi (99.110.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.12.2022.
  5. Järvenkylä, Tiina: Maakuntajärvet on valittu. Luonnonsuojelija, kesäkuu 2012, 2012. vsk, nro 3, s. 14. Suomen luonnonsuojeluliitto. docplayer (PDF). Viitattu 26.12.2022.
  6. a b c d e Larsmo-Öjasjön Åarna norrasvenska.fi. Viitattu 15.9.2010. (ruotsiksi)
  7. Hurskainen, Tarmo: Suomen kanavat: Larsmo, arnholm.nu, 2005–06, viitattu 26.12.2022
  8. Turvetuotannon vesistövaikutukset osa 1 (pdf) (s.147) 5/2014. Etelä-Pohjanmaan liitto. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
  9. Ritva Karhula, Kreeta-Maria Kivioja: Väitöstutkimus: Rannikon raskasmetallipäästöt kuriin ojitussyvyydellä YLE Uutiset/Luonto/Keski-Pohjanmaa. 10.4.2014. Viitattu 19.11.2014.
  10. Ritva Karhula: Kansalaisliike kammoaa lentotuhkan käyttöä golfkentällä 11.12.2012. Yle Keski-Pohjanmaa. Viitattu 1.10.2014.
  11. Elin von Wright: Lapin timantit 29.9.2014. Yle/MOT. Viitattu 1.10.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa