Kruunupyynjoki
Kruunupyynjoki (ruots. Kronoby å) on Pohjanmaalla Kruunupyyssä virtaava 68 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa alajuoksun osuuden Kruunupyynjoen vesistön noin 140 kilometriä [3][a] pitkästä pääuomasta.[5][6][7]
| Kruunupyynjoki Kronoby å |
|
|---|---|
 Silta Kruunupyyn keskustassa |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pohjanmaa |
| Kunnat | Kruunupyy |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kruunupyynjoen vesistö (48) |
| Pinta-ala | 788 km² [1][2] |
| Järvisyys | 2,8 % [2] |
| Pääuoman pituus | 140 km [3][a] |
| Pääuoman osuudet | Kruunupyynjoki ←Krokuån ←Porasenjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Djupsjön, Kruunupyy [4] |
| Laskupaikka | Luodonjärvi, Kruunupyy [5] |
| Läpivirtausjärvet | Herbarsforsflagan, Rekjärv, Kortjärvsjön |
| Taajamat | Teerijärvi |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 60,4 m |
| Laskukorkeus | 0,2 m |
| Korkeusero | 60,2 m |
| Pituus | 68 km [5] |
| Kaltevuus | 0,89 m/km |
| Keskiylivirtaama | 34,3 m³/s [3] |
| Keskivirtaama | 6,4 m³/s [3] |
| Keskialivirtaama | 0,76 m³/s [3] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen pituus muokkaa
Jos oletetaan, että Kruunupyynjoki alkaa Djupsjönistä, tulee joelle kartasta mitattuna pituudeksi noin 68 kilometriä.[5] Niissä yhteyksissä, joissa joen pituudeksi ilmoitetaan yli 100 kilometriä, tarkoitetaan vesistön pääuomaa. Pääuomassa on silloin eri osuuksilla karttanimet Porasenjoki, Krokuån ja Kruunupyynjoki. Tässä yhteydessä on ilmoitettu vain sen osuuden pituus, joka alkaa Djupsjönista ja kantaa karttanimeä Kruunupyynjoki.[4]
Joen kulku muokkaa
Joki alkaa Djupsjöbackassa Djupsjönin järvestä, josta putoaa heti Grundforsin koski. Koskessa on lisäksi säännöstelypato, joka nostaa yläpuolisten järvien vedenpintaa ylemmäksi. Joki virtaa ensin kolme kilometriä pohjoiseen, jossa se laskee Kortjärvsjöniin. Yli kilometrin mittaisen järven vedenpinta on seitsemän metriä alempana kuin Djupsjönillä. Järven itäpuolella sijaitsee Kortjärven kylä, joka sijaitsee aivan Kaustisen kirkonkylän vieressä. Seuraava jokiosuus on 3,5 kilometriä pitkä, jolloin joki kaartaa järven pohjoispäästä kohti länttä ja laskee siellä samalla korkeudella olevaan ja hieman edellistä suurempaan Rekjärveen. Järven luoteispäästä jatkaa joki kohti luodetta, jossa se virtaa aluksi Teerijärven halki ja sen vieressä sijaitsevan Hemsjönin ohi. Joki kaartaa tämän jälkeen lyhyestä etelään, josta alkaen joen luoteinen pääsuunta säilyy Luodonjärvelle asti. Yläjuoksun järvialueen seutu on maatalousvaltainen ja joki virtaa siellä laajojen peltoalueiden halki. Ensin se virtaa Hästbackan ja Sunabackan välistä ja ohittaa sitten Kolamin kulmakunnan. Kulmakuntien välissä jokeen yhtyy etelästä virtaava Storbäcken, joka on Kruunupyynjoen suurin sivujoki. Pian Storbäckenin jälkeen avautuu joki pieneksi lammeksi, jota kutsutaan Herbarsforsflaganiksi. Joki siirtyy seuraavat 10 kilometriä pitkän metsätaipaleen halki Snåreen. Täällä joki alittaa seututien 747 ja kiertää Borrbackenin laajassa kaaressa. Mäen takana siihen yhtyy Jöussbäcken, sen toiseksi suurin sivujoki. Jokilaakso sijaitsee laajassa Kokkolan–Alajärven drumliinikenttään kuuluvassa Rånön drumliiniparvialueessa. Alueen drumliinit kohoavat 10- tai 20-metrisinä moreenimäkinä aiheuttaen joelle useita laajakaarisia mutkia [8]. Joen taipaleella on vaihtelevaa maastoa, jossa metsämaat ja peltomaat vuorottelevat joen rannoilla. Kymmenen kilometrin jälkeen joki ohittaa varsin läheltä Kruunupyyn lentoaseman kiitotien eteläpään. Tästä alkaa joen alajuoksun vaihe, jossa joki virtaa Kruunupyyn kirkonkylän ja sitä ympäröivän laajan peltoalueen halki. Jokea alkaa pohjoisrannoilla seurata seututie 748. Myrskogin kohdalla joen ylittää kylätie, keskustan alueella joen ylittää rautatie ja keskuskatu, ja keskustan ulkopuolella heti valtatie 8. Kirkonkylässä on joessa kaksi patoa, joilla on joenpintaa säännöstelevä merkitys. Padot nostavat vedet Biskops- ja Åminne-myllylammiksi. Valtatien jälkeen on Luodonjärvelle matkaa enää 6 kilometriä. Joen suisto on kolmihaarainen. Pohjoinen haara on kanava, joka johtaa Bysundetin Jåksholmesfjärdeniin, mistä on kanavayhteys Öjanjärveen. Luoteinen haara laskee Luodonjärveen suistosaaren eri puolilta. Myös Luodonjärvi on kanavayhteydessä Bysundetiin, jonne suurin osa Kruunupyynjoen vedestä lopulta kulkeutuu.[5][4][2]
Luontoarvoja muokkaa
Vedenlaatu muokkaa
Joen vesi on vierekkäisiin jokiin verrattuna väriltään niitä tummempi, mikä johtuu yläjuoksulla sijaitsevista metsä- ja suoalueista sekä turvetuotannosta. Tumma väri tulee veteen liuenneesta humuksesta, jota kerääntyy jokeen metsä- ja suo-ojista.[2]
Luodonjärveä ja siihen laskevia jokia kuten Kruunupyynjokea tarkkaillaan vedenlaadun muutoksien selvittämiseksi. Vuoden 2019 raportista voidaan poimia seuraavia tuloksia. Kruunupyynjoen keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat 98 mikrogrammaa litrassa vettä ja sen typpipitoisuudet olivat 1 660 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l). Suurin fosforipitoisuus mitattiin kevättulvien aikana (150 μg/l). Joen vedessä oli siten runsaasti ravinteita. Lisäksi joen vesi oli kohtuullisen sameaa (9,4 FTU) ja vedenväri oli arvolla 228 mgPt/l melko tumma. Vedessä oli rautaakin 3,4 milligrammaa litrassa vettä. Veden happamuustaso oli keskimäärin pH 6,0, eli hapanta, mutta se on välillä laskenut arvoon pH 5,2 asti. Veden alkaliteetti, joka ilmaisee kykyä vastustaa happamoitumista, oli keskimäärin 0,16 millimoolia litrassa vettä, eli se oli heikko. Veden kyky vastustaa happamoitumista oli välillä hetkellisesti lähes loppunut.[2]
Joki virtaa savimaiden läpi, joiden savimassa sisältää runsaasti sulfaattiyhdisteitä. Nämä sulfaattimaat voivat kuivuessaan reagoida ilman hapen kanssa ja muodostaa rikkihapoketta ja rikkihappoa. Hapot laskevat vesistön happamuustasoa ja kärjistyessään happamoituminen voi aiheuttaa kalakuolemia. Hapan maaperä reagoi siinä olevien myrkyllisten metallien kanssa muodostaen sulfaatteja, jotka ovat vesiliukoisia. Joessa veden sulfaattipitoisuudet voivat kohota 10–40 milligrammaan litrassa vettä. Joen ekologinen tila on pääuomassa kohtuullinen, mutta Svartbäcken-Draganin uomassa huono.[9]
Virtaamat muokkaa
Joen alajuoksulla Kruunupyyn taajamassa on vuodesta 1993 sijainnut kiinteä vesimittauspiste. Vuosina 1993–2008 on mitattu keskivirtaamaksi 6,4 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s), keskiylivirtaamaksi 34,3 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaamaksi 0,76 m³/s (MNQ). Suurin mittaushistorian virtaama on ollut 60 m³/s ja pienin 0,1 m³/s.[3]
Kosket muokkaa
Joki alkaa Djupsjönistä säännöstelypadon päästämästä virtauksesta. Padon viereen on aikoinaan rakennettu kalatie, joka on kunnostettu vuonna 2002. Kruunupyynjoen alajuoksulla on vielä kaksi kalojen nousua estävää patoa. Monet Kruunupyynjoen vesimyllyille rakennetut kosket sijaitsevat sen alajuoksulla Kruunupyyn kirkonkylän lähellä. Niitä ovat vuoden 1980 koski-inventoinnin mukaan ja alajuoksulta päin lueteltuina (suluissa käyttöönottovuosi, pudotus ja pituus) Byskatafors (1913, 1,2 m, 3,35 km), Brudstenfors (1940 ja 1967, 6,9 m), Åminnekvarn (1948), Spikoskvarn (1920) ja Skuthålla kvarn (1911). Myös ylempänä on viisi rakennettua koskea lisää. Joen koskia ovat lisäksi Krokfors (6,4 m, 2,6 km), Petokoski (1,5 m, 600 m), Torrkullgrynnan, Nylandsfors, Granfors, Såg kvarnfors (3,2 m, 350 m), Hammarfors (2,2 m, 750 m), Lillhaafors (2,2 m, 500 m), Storhaafors, Spenfors, Tjockfors, Hiskfors, Storedsfors, Kolamfors, Herbasfors, Lillfors, Klockarsfors (2,1 m, 400 m), Sandkullafors (1916, 2,9 m, 800 m), Sågfors, Långbackafors (2,9 m, 800 m) ja Grundfors II (1913, 3,6 m, 300 m). Nyt 2010-luvulla on 11 koskea ennallistettu kalojen kutupaikoiksi.[10][9]
Kruunupyynjoen valuma-alue muokkaa
- Pääartikkeli: Kruunupyynjoen vesistö
Yleistä muokkaa
Kruunupyynjoen vesistöalue on yksi Suomen päävesistöistä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 787,65 neliökilometriä ja valuma-alueen järvisyys on 2,81 %. Vaikka vesistöalue on noin 100 kilometriä pitkä ja suhteellisen kapea, sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla, ja Kruunupyyn, Pedersören, Kaustisen, Vetelin, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Perhon kuntien alueilla. Vesistö laskee Perämereen ja sisämaassa sitä reunustavat lounaassa Ähtävänjoen vesistöalue (47), koillisessa Perhonjoen vesistöalueeseen (49) ja pohjoisessa sillä on lyhyesti yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) kanssa.[7][1][11]
Sivu-uomia muokkaa
Taulukossa on luettelo Kruunupyynjokeen yhtyvistä sivu-uomista joensuusta alkaen. Sivu-uomien etäisyys joensuusta on mitattu Luodonjärven rannasta. Taulukon tietojen lähteet on lueteltu taulukon alle ja kullakin riville on vielä yksilöity solujen tiedot.
| Sivu-uoman nimi |
Pääuoman kohta |
Etäisyys (km *) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kruunupyynjoki laskee Luodonjärveen ja Bysundetin merenlahteen | |||||||
| Gammleån | Åminnsstan | 5 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Tränusbäcken | Åminnsstan | 6 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Stordiksbäcken | Sandbacken | 12 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| oja Kainsmossenilta | Skutnabba | 17 | 12 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Starrmossbäcken | Skutnabba | 23 | 15 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Jöussbäcken | Skutnabba | 26 | 6 | 45 | 2,2,2,4,–,4 | ||
| Kivijärvbäcken | Kivijärvi | 37 | 25 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Holmmossbäcken | 41 | 2,–,2,–,–,– | |||||
| Stenbäcken | 46 | 19 | 2,–,2,–,–,3 | ||||
| oja Lanjärviltä | Bexar | 47 | 11 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Herbarsforsflagan | |||||||
| Storbäcken | Smedjebacken | 50 | 13 | 62 | 2,2,2,4,–,4 | ||
| Nylandsbäcken | Smedjebacken | 50 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Mossabäcken | Smedjebacken | 50 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| oja Sågslampista | Teerijärvi | 56 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Hömossdiket | Teerijärvi | 59 | 20 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| oja Hemsjönistä | Teerijärvi | 61 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Rekjärv, Kortjärvsjön | |||||||
| Märabäcken | Kortjärvsjön | 65 | 11 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Joki alkaa Terjärvien Djupsjönistä, jonne laskevat yläjuoksulta pääuomaan kuuluvat Krokuån ja Porasenjoki. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([12]), 4 = [3]
Lähteet muokkaa
Huomioita muokkaa
- ↑ a b Pääuoman reitin määrittäminen on selostettu artikkelin Kruunupyynjoen vesistön kappaleessa Pääuoma.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset, s. 2, 3, 9, 12, 13, 44, 45. nro 14. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. ISBN 78-952-7363-31-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.1.2023).
- ↑ a b c d e f g Lankinen, Jukka, Saarniaho, Suvi & Rautio, Liisa Maria: Tulvariskien alustava arviointi Kruunupyynjoella (PDF) 30.3.2011. Etelä-Pohjanmaan ELY. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ a b c Djupsjön, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b c d e Luodonjärvi, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Kruunupyyn joki YSO-paikat. 3.4.2017. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b Kruunupyyjoen vesistö (48) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Rånön drumliiniparvi (PDF) (MOR-Y10-024) helda.helsinki.fi. Helsinki. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ a b Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (sivut 51–53) 2022. Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Koski-inventointi, s. 192–194. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.1.2023).
- ↑ Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.1.2023
- ↑ Kruunupyynjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 17.1.2023
Aiheesta muualla muokkaa
- Mustavalkoisia valokuvia Kruunupyynjoen varresta, GTK
- Kruunupyyn kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 19.1.2023.
- Lupapäätös kunnostaa Kruunupyynjoen eräitä koskia