Peräkylä
Peräkylä on kylä Alajärvellä entisen Lehtimäen kunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla. Peräkylän alueella asuu 214 asukasta (2007).[1] Kylän postinumero ja postitoimipaikka on 63540 Hernesmaa. Peräkylä sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Lehtimäen Keskikylästä pohjoiseen päin. Kylässä sijaitsee muun muassa Lehtimäen ravirata, Suokonmäen näkötorni ja Lehtimäen kotiseututalo.
| Peräkylä | |
|---|---|
 Suokonmäen näkötorni |
|
  Peräkylä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunta | Alajärvi |
| Entinen kunta | Lehtimäki |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2007) | 214 |
| Postinumero | 63540 |
Suokonmäen seudun kylät ry on kylän alueella toimiva kyläyhdistys. Yhdistyksen alueita ovat Peräkylä, Suokonmäki, Puumala, Hernesmaa, Ukonmäki, Kurkiperä, Livonkylä ja Roponen.[2][3][4] Peräkylä nimellä tarkoitetaan usein koko Suokonmäen seutua.
Joen varressa on vuonna 1991 rakennettu harjoitusravirata, joka on vuokrattu Lehtimäen Hevosjalostusyhdistykselle. Leppäsen koulu toimi Peräkylässä vuoteen 2001 saakka.[5] Kylässä on ollut myös K-extra -ketjun kauppa.
Suokonmäki muokkaa
Suokonmäki on yksi korkeimpia kohtia Etelä-Pohjanmaan maakunnassa kohoten 234 metriin merenpinnan yläpuolelle.[6] Tätä korkeammaksi maakunnassa yltää vain kaksi lähekkäistä kohtaa Soinissa: Löytömäki ja Raitamäki. Suokonmäen seutu on mäkiasutusaluetta ja oli 1700-luvulla myös Lehtimäen keskus. Vuodesta 1995 lähtien alue on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.[7]
Suokonmäen näkötorni on järjestyksessään samalla mäellä kolmas. Nykyinen näkötorni valmistui talkootyönä vuonna 2001. Sieltä avautuu näkymä sekä Järviseudulle että Ähtärin suuntaan. Kotiseututalo on pohjalaismallinen asuintalo ja on aivan näkötornin tuntumassa. Se antaa mahdollisuudet kotiseuturetkeilyyn ja erilaisiin tapahtumiin.[7]
Toukukuussa 2021 näkötornin katto vaihdettiin uuteen tornin huipulla olleen Antti Maasalon Tuulten tupa -teoksen aiheuttaman kattovaurion vuoksi. Teos tullaan sijoittamaan toiseen paikkaan lähelle näkötornia.[8]
Vesistö muokkaa
Alueen vesistöjä ovat Ruokosenjärvi ja Perälampi. Näiden lisäksi vesistöistä on tullut koko maassakin kuuluisaksi Livonlähde, joka on vedenjakaja Pietarsaaren suuntaan Ähtävänjoen vesistön ja Ruoveden suuntaan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Ähtärinjärven välillä.[9] 1900-luvulla puiden uitto oli vilkasta, ja järvien kapeimmilta kohdille tehtiin vedensäännöstelyportit (tammi), joilla nostettiin järven vedenpintaa, jolloin uitto onnistui hyvin. Pekkalan tammi ja Kivisalmi olivat Ruokosenjärven vedensäännöstelykohteita. Nykyisin vesi on alhaalla, ja uittokohteet ja Livonlähde ovat lähes kokonaan kaisloittunut pieneksi puroksi.
Lähteet muokkaa
- ↑ Laasanen, Juhani: Järviseudun ja Kuusiokuntien alueen kylien vetovoimaisuus (pdf) (sivu 14) 2008. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Viitattu 25.04.2021.
- ↑ Suokonmäen seudun kylät Lehtimäen kunnan verkkosivut (Wayback Machine). Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 24.04.2021.
- ↑ Alajärven kylät - tutustu Alajärven kyliin! (Suokonmäen seudun kylät osio) Leader Aisapari. Viitattu 24.04.2021.
- ↑ Karttapaikka (Alueiden nimet tarkistettu täältä) maanmittauslaitos.fi: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.04.2021.
- ↑ Taimelan koulun historiaa peda.net. Viitattu 24.01.2021.
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 367. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
- ↑ a b Hintsa, Tero: Etelä-Pohjanmaan huipulla – Suokonmäen näkötorni Retkipaikka. Viitattu 24.04.2021.
- ↑ Jokiaho, Tuula: Suokonmäen näkötorni sai uuden katon! Torstai-lehti. 14.05.2021. Järvi-Pohjanmaan Viestintä Oy. Viitattu 06.06.2021.
- ↑ Seppä, Heikki & Tikkanen, Matti: Ähtärinjärven vanha lasku-uoma. Geologi, 2006, nro 3, s. 89-94. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 5.1.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Suokonmäen seudun kylät Lehtimäen kotisivut