Sörnäisten kruununmakasiini
Sörnäisten kruununmakasiini on Helsingin Hermanninmäellä Hämeentien varrella sijaitseva varastorakennus, joka rakennettiin vuonna 1892 viljavarastoksi,[2] ja on yksi Venäjän vallan aikana Suomeen rakennetuista kruununmakasiineista. Nuoren tammisaarelaisen arkkitehdin Hjalmar Åbergin suunnittelema punatiilinen rakennus toimi alkuperäisessä tarkoituksessaan maaveron poistumiseen vuoteen 1925 asti,[2] jolloin luovuttiin myös kruununjyvien kantamisesta. Vuosien 1926–1960 aikana kruununmakasiini oli valtion kuritushuone ja vuosina 1960–1981 Valtion hankintakeskuksen varasto.[2] Vuonna 1981 Suomen valtio lahjoitti rakennuksen Helsingin kaupungille, joka on käyttänyt sitä muun muassa kaupunginmuseon konservointitilana.[3]
| Sörnäisten kruununmakasiini | |
|---|---|
 Vasemmalla Junatie, joka jatkuu Teollisuuskatuna Pasilaan. Sen ylittää Hämeentien silta. |
|
| Osoite | Hämeentie 39a |
| Sijainti | Hermanninmäki, Helsinki[1] |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1892[2] |
| Suunnittelija | Hjalmar Åberg[2] |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Julkisivumateriaali | tiili |
| Kerrosluku | 3 |
|
Yksi Venäjän vallan aikana Suomeen rakennetuista kruununmakasiineista, jotka toimivat viljavarastoina. |
|
 |
|
Rakennuksessa on kolme kerrosta. Junatien ylittävälle sillalle Hämeentielle näkyy vain rakennuksen päädyn yläosa, ja julkisivu hahmottuu parhaiten Junatieltä ja Pääskylänkadulta käsin. Hämeentiellä on kuitenkin makasiinin ainoa käytössä oleva sisäänkäynti.[4] Rakennuksen eteläpuolella oli aikoinaan lastauslaituri,[4] jossa viljaa vastaanotettiin nykyisen Junatien kohdalla kulkeneen Sörnäisten satamaradan vaunuista.
Nykytilanne
muokkaaMakasiini on historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä,[4] mutta sitä ei kuitenkaan ole suojeltu. Huonokuntoinen rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2006 asti.[4] Uusiokäyttöä ovat hankaloittaneet muun muassa ikkunoiden vähäinen määrä, melu, päästöt ja tärinä liikenteen solmukohdassa, haitta-aineet sekä pysäköinnin ja huoltoliikenteen järjestäminen.[4] Tapahtumajärjestäjät ja järjestöt ovat toivoneet saavansa tilan hyötykäyttöön ja ehdottaneet sen muuttamista kulttuuritilaksi.[3] Rakennuksesta on puhuttu potentiaalisena alakulttuurikeskuksena, kuten Helsingissä aikaisemmin sijanneet VR:n makasiinit ja Lepakko.[5] Tapahtumia on järjestetty makasiinin pysäköintialueella.[5]
Junatien suunnittelukilpailun voittajaehdotuksessa rakennuksesta tulee osa Itäbaana-verkkoa: pyöräliikenne kulkee poikittaissuunnassa makasiinin läpi Teollisuuskadun ja Kalasataman välissä.[6] Baanayhteys rakennuksen läpi edellyttäisi kuitenkin Hämeentien sillan leventämistä tai uusimista.[7] Kaupungin tavoite on saada makasiini myytyä 2020-luvun aikana, kunhan alueen liikennejärjestelyt selkeytyvät.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Osa-aluejako Helsingin karttapalvelu. Viitattu 6.7.2021.
- ↑ a b c d e Hämeentie 39 a, kuvattu Junatieltä 1969. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 6.7.2021.
- ↑ a b Vehkasalo, Jussi: "Hanke ei ole helppo" – Autoruuhkien keskellä nököttävästä tsaarinajan jäänteestä halutaan "yhden euron" kulttuurikeskus Helsinkiin Helsingin Uutiset. 28.2.2020. Viitattu 6.7.2021.
- ↑ a b c d e Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Ilmoittautumiskutsukilpailu (pdf) (s. 26 Rakennettu ympäristö) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
- ↑ a b c Jompero-Lahokoski, Sanna: Tästä rakennuksesta on toivottu uutta Lepakkoa tai VR:n makasiinia – hanke jäi kaupungin muiden suunnitelmien jalkoihin Helsingin Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Crossroads (jpg) (”Crossroads”-suunnitteluehdotuksen ilmakuva, punainen viiva viittaa baanakäytävään) hel.fi. Viitattu 6.7.2021.
- ↑ Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Arvostelupöytäkirja (pdf) (s. 15 Pyöräliikenteen ratkaisut) Suomen Arkkitehtiliitto. 17.10.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sörnäisten kruununmakasiini Wikimedia Commonsissa
- Kruununmakasiini. Urbanex Ninja. Mukana myös video sisätiloista.