Pasilan konepaja
Pasilan konepaja oli Helsingin Vallilan kaupunginosassa Aleksis Kiven kadun, Sturenkadun ja Teollisuuskadun välisellä alueella vuosina 1903–2001 toiminut Valtionrautateiden ja sittemmin VR-Yhtymän konepaja, jossa valmistettiin ja huollettiin rautatievaunuja. Se oli Helsingin suurimpia yksittäisiä työpaikkoja. Konepajan alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja se on kulttuurihistoriallisesti, teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas.[1]
Pasilan konepaja | |
---|---|
![]() |
|
Sijainti | Vallila, Helsinki, Suomi |
Koordinaatit | 60°11′29″N 24°56′58″E / 60.191447°N 24.94958°E |
Rakennustyyppi | Konepaja, sepän paja, yritys ja rakennus |
Käyttö | Autotalli, tila (d) ja ravintola |
Valmistumisvuosi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
HistoriaMuokkaa
TaustaaMuokkaa
Helsingin päärautatieaseman yhteyteen oli jo vuonna 1861 perustettu Helsingin konepaja, joka kuitenkin kävi vuosisadan lopulla ahtaaksi, ja toimintaa oli laajennettava muualle.[2] Silloisen kaupunkialueen ulkopuolelta ostettiin entinen laidunalue. Bruno Granholmin suunnittelemat suuret tehdashallit valmistuivat vuonna 1901 ja Aleksis Kiven kadun varren konttorirakennus vuonna 1900.[3] Samoihin aikoihin keskustasta siirrettiin pohjoisemmaksi myös veturitallit, kun Pasilan veturitallit valmistuivat nykyiseen Keski-Pasilaan 1800–1900-lukujen vaihteessa.
ToimintaMuokkaa
Toiminta konepajalla käynnistyi vuonna 1903.[4] Suurin kokoonpanohalli oli yli hehtaarin laajuinen. Alueelle rakennettiin lisää konepajan rakennuksia 1980-luvulle saakka. Henkilökuntaa oli enimmillään 1950-luvun lopulla noin 1 500.[3] Konepaja muodosti 14 hehtaarin kokoisen kaupunginosamaisen alueen, jonka palveluihin kuuluivat muun muassa kauppa, lääkäri ja oppilaskoulu.[4] Virallisesti konepaja kuului alun perin Alppilaan, kunnes kaikki Aleksis Kiven kadun pohjoispuoliset teollisuuskorttelit siirrettiin osaksi Vallilaa vuonna 1959.[5]
Konepajan suuri ammattiosasto oli erityisesti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä yksi kommunistien tärkeimmistä tukikohdista pääkaupungissa.[6]
Toimintansa aikana konepaja valmisti pääosan Suomessa käytetyistä puisista matkustajavaunuista, niin sanotusta sinisestä kalustosta ja kaikki lähiliikenteen teräsvaunut. Konepajan toiminta ajettiin alas asteittain 1990-luvun aikana. Vaunujen valmistuksen päätyttyä konepajaa käytettiin matkustajavaunujen ja sähköjunien huollossa[7]. Viimeisinä VR:n toimintoina konepaja-alueella toimivat muun muassa VR Koulutuskeskus ja VR Keskitetyt toiminnot (entinen VR Teknologia). Koulutus siirtyi Kouvolaan vuonna 2014 Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy:lle ja Keskitetyt toiminnot siirtyivät viimeisenä konepajalla toimineena VR:n yksikkönä Ilmalaan toukokuussa 2017.[8][9]
Konepajan uudemmissa sähköjunahalleissa raideliikenteeseen liittyvä toiminta jatkui vuoteen 2018 asti. Bombardier teki siellä määräaikaishuoltoja HKL:n Variotram-vaunuille[10][11].
Nykytila ja uusiokäyttöMuokkaa
Konepajan ja sen entisen ratapihan alueelle sekä niiden lähiympäristöön on 2000-luvulla rakennettu Konepaja-niminen asuinkaupunginosa. Alueelle kehitetään myös the Train Factory -nimistä kulttuuri-, viihde-, toimisto- ja shoppailukeskittymää.[12][13] Sturenkadun varteen rakentuu uusia toimistotaloja.
1900-luvun taitteessa rakennetut teollisuushallit on suojeltu ja otettu uuteen käyttöön. Niitä kutsutaan nykyisin Vallilan makasiineiksi. Rakennukset ovat löytäneet konepajatoiminnan loputtua monenlaista uutta käyttöä: halleissa on media-alan yritysten keskittymä,[14][15][16] urheilutiloja, toimistoja, katsastusasema[17] ja rakennuskonevuokraamo[18]. Kesällä 2021 alueella toimi tuhatpaikkainen jättiterassi.[12]
Osa konepajan rakennuksista on purettu lakkautuksen jälkeisinä vuosikymmeninä; nämä ovat olleet pääosin varastoja Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun varrella sekä ratapihalla sijainnut punatiilinen halli.
Konepajan suosio media-alalla johtuu hallien kattoikkunoista ja avoimista tiloista. Halleissa on kuvattu muun muassa televisiomainoksia.
Aluskehyshallissa toimi yli kymmenen vuotta konepaja-ajan jälkeen kirpputori Valtteri. Kirpputorin tiloihin remontoitiin Amer Sports Oyj:n pääkonttori[19].
Vuonna 2015 vanhaan kokoonpanohalliin perustettiin uusi kirpputori- ja tapahtumapaikka, Konepajan Bruno.[20] Kolme vuotta myöhemmin toimitilat osti entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck yhteistyökumppaneineen kehittääkseen siitä Helsingin uudeksi olohuoneeksi luonnehtimaansa the Train Factory -kokonaisuutta.[21] VR:n ja Oreckin kauppaan kuului myös maalaamo ja Teollisuuskadun varressa oleva konepajan pohjoisin osa, sähköjunahalli.[22] Vuonna 2022 Helsingin kaupunki alkoi valmistella asemakaavamuutosta, jonka tarkoitus on purkaa sähköjunahalli ja rakentaa sen tilalle hotelli sekä toimisto- ja liiketiloja.[22] Uudisrakennushankkeesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti A Roof for Helsinki -niminen ehdotus. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa yksi tornitalo.[23]
Katso myösMuokkaa
KirjallisuuttaMuokkaa
- Jouni Eerola: Pasilan konepaja 1903–2003: Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 2005.
LähteetMuokkaa
- ↑ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Teollisuuskatu 16, Konepajan sähköjunahalli, asemakaavan muutos hel.fi. 15.2.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.2.2022.
- ↑ Pasilan veturitallit ja rautatieläistalot Kulttuuriympäristön palveluikkuna. 31.3.2020. Museovirasto. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ a b Kaija Hackzell ja Kirsi Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle: Helsingin vanhoja kortteleita 4, s. 82–85. Sanoma, Helsinki 1991.
- ↑ a b Pasila Uutta Helsinkiä. 4.2.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.8.2021.
- ↑ Vallila | Ominaispiirteiden selvitys (PDF) (s. 11) 2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Veli-Pekka Leppänen: Ohranasta oppositioon: Kommunistit Helsingissä 1944–1951, mm. s. 153 (kuvateksti). KSL, Helsinki 1994.
- ↑ Henri Hovi: Pasilan konepaja huhtikuussa 2004 vaunut.org. 2004. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ KRAO historia KRAO. Arkistoitu 6.4.2017. Viitattu 05.04.2017.
- ↑ Markku Nummelin: Tasoristeys-palsta. Resiina, 2.6.2017, 48. vsk, nro 2/2017, s. 54. Helsinki: Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ja Museorautatieyhdistys. ISSN 0356-0600.
- ↑ Jorma Rauhala: Variotram haetaan huollosta vaunut.org. 12.5.2010. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Oudot "matkustajat" hämmästyttivät ratikassa Metro-lehti. 23.12.2011. Helsinki. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ a b Kantola, Anne: Vallilan Konepajalle rakennetaan tuhatpaikkainen jättiterassi, joka avautuu lauantaina Helsingin Sanomat. 19.5.2021. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Suomi, Kalle: Bruce Oreck paljastaa: Vallilan konepajan rakentaminen vie vähintään viisi vuotta – ”Tämä paikka tulee näyttämään, miten outo Suomi voi olla” (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 28.7.2018. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ P Mutasen Elokuvakonepaja P Mutasen Elokuvakonepaja. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Studio Onni studioonni.com. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Film Lighting & Theater Services Oy filmtheaterstuff.fi. Arkistoitu 22.7.2013. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Etsi lähin katsastusasemasi (Hki-Aleksis Kiven kadun katsastusasema) A-Katsastus. Arkistoitu 2.5.2012. Viitattu 22.8.2012.
- ↑ Ramirent Finland Oy Ramirent Finland Oy. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ NCC kehittää uuden liikekorttelin Helsinkiin 27.3.2013. NCC Yhtiöt. Arkistoitu 26.3.2014. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Aleksi Kinnunen: Vallilasta löytyvä Konepajan Bruno tarjoaa muun muassa kirpparia, joogaa, keikkoja, brunssia – ja tilaa hengittää HS Nyt. 29.6.2016. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 05.04.2017.
- ↑ Etusivu Train factory. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ a b Takala, Sami: Helsinki suunnittelee Pasilan konepajan sähköjunahallin purkua, tilalle tulisi hotelli ja toimistoja Helsingin Sanomat. 19.2.2022. Viitattu 19.2.2022.
- ↑ Hovi-Horkan, Jonna: Konepajan alueen asukkailta nihkeät arviot pilvenpiirtäjästä: ”Minkäs sille voi” Helsingin Sanomat. 17.2.2023. Viitattu 22.2.2023.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Pasilan konepajan rakennushistorian selvitys ja inventointi (PDF) (sivut 9–11) Alue ja kaupunkirakenne. 29.2.2012. Helsinki: Arkkitehtitoimisto Livady Oy ja VR. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 7.8.2014.
- Train Factory: Helsingin uusi olohuone