Pasilan konepaja

sepän paja Helsingissä

Pasilan konepaja oli Helsingin Vallilan kaupunginosassa Aleksis Kiven kadun, Sturenkadun ja Teollisuuskadun välisellä alueella vuosina 1903–2001 toiminut Valtionrautateiden ja sittemmin VR-Yhtymän konepaja, jossa valmistettiin ja huollettiin rautatievaunuja. Se oli Helsingin suurimpia yksittäisiä työpaikkoja.

Pasilan konepaja
20170904 07 VR Konepaja Helsinki.png
Sijainti Vallila, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°11′29″N 24°56′58″E / 60.191447°N 24.94958°E / 60.191447; 24.94958
Rakennustyyppi Konepaja, sepän paja, yritys ja rakennus
Käyttö Autotalli, tila (d) ja ravintola
Valmistumisvuosi
Pasilan konepaja

HistoriaMuokkaa

 
Konepajan entinen voimalaitos
 
Vanha pääkonttorirakennus Aleksis Kiven kadun varrella.

TaustaaMuokkaa

Helsingin päärautatieaseman yhteyteen oli jo vuonna 1861 perustettu Helsingin konepaja, joka kuitenkin kävi vuosisadan lopulla ahtaaksi, ja toimintaa oli laajennettava muualle.[1] Silloisen kaupunkialueen ulkopuolelta ostettiin entinen laidunalue. Bruno Granholmin suunnittelemat suuret tehdashallit valmistuivat vuonna 1901 ja Aleksis Kiven kadun varren konttorirakennus vuonna 1900.[2] Samoihin aikoihin keskustasta siirrettiin pohjoisemmaksi myös veturitallit, kun Pasilan veturitallit valmistuivat nykyiseen Keski-Pasilaan 1800–1900-lukujen vaihteessa.

ToimintaMuokkaa

Toiminta konepajalla käynnistyi vuonna 1903.[3] Suurin kokoonpanohalli oli yli hehtaarin laajuinen. Alueelle rakennettiin lisää konepajan rakennuksia 1980-luvulle saakka. Henkilökuntaa oli enimmillään 1950-luvun lopulla noin 1 500.[2] Konepaja muodosti 14 hehtaarin kokoisen kaupunginosamaisen alueen, jonka palveluihin kuuluivat muun muassa kauppa, lääkäri ja oppilaskoulu.[3]

Konepajan suuri ammattiosasto oli erityisesti sotien jälkeisinä vuosikymmeninä yksi kommunistien tärkeimmistä tukikohdista pääkaupungissa.[4]

Toimintansa aikana konepaja valmisti pääosan Suomessa käytetyistä puisista matkustajavaunuista, niin sanotusta sinisestä kalustosta ja kaikki lähiliikenteen teräsvaunut. Konepajan toiminta ajettiin alas asteittain 1990-luvun aikana. Vaunujen valmistuksen päätyttyä konepajaa käytettiin matkustajavaunujen ja sähköjunien huollossa[5]. Viimeisinä VR:n toimintoina konepaja-alueella toimivat muun muassa VR Koulutuskeskus ja VR Keskitetyt toiminnot (entinen VR Teknologia). Koulutus siirtyi Kouvolaan vuonna 2014 Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy:lle ja Keskitetyt toiminnot siirtyivät viimeisenä konepajalla toimineena VR:n yksikkönä Ilmalaan toukokuussa 2017.[6][7]

Konepajan uudemmissa sähköjunahalleissa raideliikenteeseen liittyvä toiminta jatkui vuoteen 2018 asti. Bombardier teki siellä määräaikaishuoltoja HKL:n Variotram-vaunuille[8][9].

Nykytila ja uusiokäyttöMuokkaa

 
Media-alan yritysten rakennus
 
Aluskehyshalli kirpputorin aikoina

Konepajan ympäristöön ja sen entiselle ratapihalle rakennetaan Konepaja-nimistä asuinkaupunginosaa sekä the Train Factory -nimistä kulttuuri-, viihde-, toimisto- ja shoppailukeskittymää.[10][11] Sturenkadun varteen rakentuu myös uusia toimistotaloja.

1900-luvun taitteessa rakennetut teollisuushallit on suojeltu ja otettu uuteen käyttöön. Niitä kutsutaan nykyisin Vallilan makasiineiksi. Rakennukset ovat löytäneet konepajatoiminnan loputtua monenlaista uutta käyttöä: halleissa on media-alan yritysten keskittymä,[12][13][14] urheilutiloja, toimistoja, katsastusasema[15] ja rakennuskonevuokraamo[16]. Kesällä 2021 alueella toimi tuhatpaikkainen jättiterassi.[10]

Osa konepajan rakennuksista on purettu lakkautuksen jälkeisinä vuosikymmeninä; nämä ovat olleet pääosin varastoja Aleksis Kiven kadun ja Sturenkadun varrella sekä ratapihalla sijainnut punatiilinen halli.

Konepajan suosio media-alalla johtuu hallien kattoikkunoista ja avoimista tiloista. Halleissa on kuvattu muun muassa televisiomainoksia.

Aluskehyshallissa toimi yli kymmenen vuotta konepaja-ajan jälkeen kirpputori Valtteri. Kirpputorin tiloihin remontoitiin Amer Sports Oyj:n pääkonttori[17].

Vuonna 2015 vanhaan kokoonpanohalliin perustettiin uusi kirpputori- ja tapahtumapaikka, Konepajan Bruno.[18] Toimitilat osti 2018 entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck yhteistyökumppaneineen kehittääkseen siitä Helsingin uudeksi olohuoneeksi luonnehtimaansa the Train Factory -kokonaisuutta[19].

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Jouni Eerola: Pasilan konepaja 1903–2003: Sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 2005.

LähteetMuokkaa

  1. Pasilan veturitallit ja rautatieläistalot Kulttuuriympäristön palveluikkuna. 31.3.2020. Museovirasto. Viitattu 24.8.2021.
  2. a b Kaija Hackzell ja Kirsi Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle: Helsingin vanhoja kortteleita 4, s. 82–85. Sanoma, Helsinki 1991.
  3. a b Pasila Uutta Helsinkiä. 4.2.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.8.2021.
  4. Veli-Pekka Leppänen: Ohranasta oppositioon: Kommunistit Helsingissä 1944–1951, mm. s. 153 (kuvateksti). KSL, Helsinki 1994.
  5. Henri Hovi: Pasilan konepaja huhtikuussa 2004 vaunut.org. 2004. Viitattu 29.10.2013.
  6. KRAO historia KRAO. Viitattu 05.04.2017.
  7. Markku Nummelin: Tasoristeys-palsta. Resiina, 2.6.2017, 48. vsk, nro 2/2017, s. 54. Helsinki: Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ja Museorautatieyhdistys. ISSN 0356-0600.
  8. Jorma Rauhala: Variotram haetaan huollosta vaunut.org. 12.5.2010. Viitattu 29.10.2013.
  9. Oudot "matkustajat" hämmästyttivät ratikassa Metro-lehti. 23.12.2011. Helsinki. Viitattu 29.10.2013.
  10. a b Kantola, Anne: Vallilan Konepajalle rakennetaan tuhat­paikkainen jättiterassi, joka avautuu lauantaina Helsingin Sanomat. 19.5.2021. Viitattu 30.8.2021.
  11. Suomi, Kalle: Bruce Oreck paljastaa: Vallilan konepajan rakentaminen vie vähintään viisi vuotta – ”Tämä paikka tulee näyttämään, miten outo Suomi voi olla” (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 28.7.2018. Viitattu 29.3.2021.
  12. P Mutasen Elokuvakonepaja P Mutasen Elokuvakonepaja. Viitattu 29.10.2013.
  13. Studio Onni studioonni.com. Viitattu 29.10.2013.
  14. Film Lighting & Theater Services Oy filmtheaterstuff.fi. Viitattu 29.10.2013.
  15. Etsi lähin katsastusasemasi (Hki-Aleksis Kiven kadun katsastusasema) A-Katsastus. Viitattu 22.8.2012.
  16. Ramirent Finland Oy Ramirent Finland Oy. Viitattu 29.10.2013.
  17. NCC kehittää uuden liikekorttelin Helsinkiin 27.3.2013. NCC Yhtiöt. Viitattu 29.10.2013.
  18. Aleksi Kinnunen: Vallilasta löytyvä Konepajan Bruno tarjoaa muun muassa kirpparia, joogaa, keikkoja, brunssia – ja tilaa hengittää HS Nyt. 29.6.2016. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 05.04.2017.
  19. Etusivu Train factory. Viitattu 29.3.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pasilan konepaja.