Ole Gripenberg

suomalainen arkkitehti

Ole Gripenberg (1. lokakuuta 1892 Helsinki6. elokuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja tekniikan tohtori.

Ole Gripenberg.

Gripenberg pääsi ylioppilaaksi 1911 Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta ja valmistui arkkitehdiksi 1915 Teknillisestä korkeakoulusta. Hän väitteli tohtoriksi 1939; väitöskirjan otsikkona oli Asuinrakennuksen muoto ja tuotantokustannukset.

Gripenberg työskenteli 1916–1917 Etelä-Venäjällä Donetskin alueella suunnittelemassa työväen asuintaloja uuteen Jusovkan teollisuuskaupunkiin. Venäjän vallankumouksen jälkeen hän palasi Suomeen ja työskenteli professori Sigurd Frosteruksen arkkitehtitoimistossa piirtäjänä. Gripenbergillä ja Frosteruksella oli yhteinen arkkitehtitoimisto 1918–1936. Gripenberg perusti 1935 oman toimistonsa Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co jota hän johti aina vuoteen 1957 saakka. Tämän jälkeen toimistoa ovat johtaneet Gripenbergin poika Bertel Gripenberg ja pojanpoika Jörn Gripenberg.

Gripenberg suunnitteli 1920-luvulla Helsingin Taka-Töölöön 13 asuinkerrostaloa, muun muassa yhden kokonaisen 10 talon muodostaman umpikorttelin Mannerheimintien varteen. Talot edustivat tyylillisesti yksinkertaistettua 1920-luvun klassismia. Gripenberg toimi myös talojen rakennuttajana.

Gripenberg toimi myös Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) rakennustaloudellisen laboratorion päällikkönä, Sosiaalisen Asuntotuotannon Saton toimitusjohtajana 1936–1941 ja valtiovarainministeriön sotavahinkojen arvioimisosaston päällikkönä 1942–1943.

RakennuksiaMuokkaa

 
Yrjönkatu 4 – Iso Roobertinkatu 2, Helsinki
 
Stockmann-tavaratalo, Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulma, Tampere (1957)

Kirjallista tuotantoaMuokkaa

  • Asuntorakennuksen muoto ja tuotantokustannukset: tutkimuksia asuntotalon pituuden, leveyden ja korkeuden keskinäisen suhteen vaikutuksesta rakennuksen hankintahintaan erikoisesti Helsingin oloja ja mahdollisuuksia silmälläpitäen. Väitöskirja. Helsinki 1938
  • En modern bostadsfastighet såsom hypotekskreditobjekt. Kirj. Arvo Linturi ja Ole Gripenberg. Helsinki 1939
  • Smårumslägenheterna. Helsingfors 1939
  • Bostadshusets form och byggnadskostnaderna. Söderström, Helsingfors 1940
  • Bostadshyran: Vilka äro de faktorer som bestämma hyran för våra bostäder? Söderström, Helsingfors 1941
  • Asuntojen vuokriin vaikuttavista tekijöistä. Rakentajain kustannus, Helsinki 1941
  • Näkökohtia nykyhetken asunnontuotannosta. Helsinki 1941
  • Ennakkotietoja rakennustaloudellisen tutkimuksen tuloksista: Maatalouden rakennukset. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Eräiden asuinrakennustyyppien hankinta- ja pitokustannusten vertailu. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Maatalousrakennusten vanhentuminen ja rakennuspääoman kuoletus. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Rakennusaineen valinnasta. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Eräistä puisten pientalojen hankintakustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1945
  • Korkokannan ja kuoletuksen vaikutus rakennustuotantoon. Kirj. Ole Gripenberg ja T. Aspiala. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1945
  • Byggnadsekonomi. Söderström, Helsingfors 1948
  • Ekonomi och byggnadsverksamhet: uppsatser 1. Kirj. Ole Gripenberg ja P. O. Jarle. Statens tekniska forskningsanstalt, Helsingors 1950
  • Kasvihuoneiden mitoituksesta aiheutuvat kustannusvaihtelut. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1953
  • Analys av kostnaderna för några flervåningsbostadshus i Norden. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsingfors 1956
  • Tehdasrakennusten hankinta- ja pitokustannuksista muodon ja koon funktiona. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1957
  • Ett gammalt dragontorp. Ekenäs tryckeri, Ekenäs 1964
  • Ingå-soldater i gångna tider. Nyländska öden 1. Ekenäs tryckeri, Ekenäs 1965
  • Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler – Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana. Sotahistoriallisen seuran julkaisuja 2. WSOY 1966
  • Suomen rakennushallinto 1811–1961. Kirj. Aimo Halila, Ole Gripenberg ja Esko Järventaus; matrikkelin laatinut Irja Puranen. Rakennushallitus, Helsinki 1967
  • Civiluniformer i Finland. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 70. Helsingfors 1969
  • Tennsoldater som leksaker, samlarfigurer och undervisningsmaterial. Schildt, Helsingfors 1973

Aiheesta muuallaMuokkaa