Fazerin liiketalo

Gösta Juslénin vuonna 1928 suunnittelema liikerakennus Helsingissä

Fazerin liiketalo on Konditorialiike Karl Fazerin rakennuttama seitsemänkerroksinen liiketalo Kluuvikadun ja Aleksanterinkadun kulmassa Helsingissä. Gösta Juslénin vuonna 1928 suunnittelema rakennus korvasi paikalla aikaisemmin sijainneen Selim A. Lindqvistin suunnitteleman kolmikerroksisen liiketalon, joka myös toimi Fazerin kahvilaravintolana.

Fazerin liiketalo
Kluuvikadun Fazer
Kluuvikatu 3 - Aleksanterinkatu 38, Arkkitehti Gösta Juslén, 1931 - N25440 - hkm.HKMS000005-km00300i.jpg
Sijainti Kluuvi, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°10′07″N 24°56′52″E / 60.16855°N 24.94787°E / 60.16855; 24.94787
Rakennustyyppi Kahvila ja liikerakennus (en)
Suunnittelija Gösta Juslén
Valmistumisvuosi
Fazerin liiketalo
Eduard Fazerin kahvilarakennus Aleksanterinkadulla vuonna 1896
Oikealla Eduard Fazerin kahvilarakennus Aleksanterinkadulla vuonna 1896.

HistoriaMuokkaa

Karl Fazerin isä Eduard Fazer sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1849 ja samalla oikeuden perustaa yrityksen Suomeen. Vuonna 1856 hän osti Kluuvikatu 3:ssa sijaitsevan kiinteistön[1] ja ensimmäinen kivitalo rakennettiin tontille vuonna 1861. Kapea 2–3-kerroksisen kivitalo sijoittui tontin itäreunalle ja sen kapean päädyn julkisivu antoi Aleksanterinkadulle päin. Rakennusta jatkettiin vuonna 1886 arkkitehti J. Brynolf Blomqvistin suunnitelmien perusteella, ja talo sai siinä yhteydessä julkisivun myös Kluuvikadulle päin.[2]

Kahvilatoiminta alkaaMuokkaa

Helsingin keskustassa ja Aleksanterinkadulla oli vilkasta kahvilatoimintaa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Aleksanterinkadulla sijaitsi muun muassa Löfströmin ja Ekbergin kahvila[3] ja Pohjoisespalanadilla Catanin kahvilaravintola. Karl Fazerin Ranskalais-Venäläinen Konditoria avattiin Kluuvikadulla 17. syyskuuta 1891.[1] Sen myymälähuone ja 30-paikkainen kahvila oli eristetty samettiverholla. Konditoria kävi pieneksi ajan kuluessa ja menestys antoi mahdollisuuden rakentaa uudistalon tontille.[4]

 
Selim A. Lindqvistin suunnittelema Fazerin liiketalo vuonna 1915.

Selim A. Lindqvistin piirtämä ensimmäinen Fazerin liikepalatsiMuokkaa

Ensimmäisen Karl Fazerin rakennuttaman liikerakennuksen suunnitteli Selim A. Lindqvist vuonna 1907 ja se otettiin käyttöön 1908. Uuteen taloon tuli konditoriamyymälä ja kaksi kahvilaa. Arkkitehti Jarl Eklund suunnitteli kahvila-myymälän tyylikkään sisustuksen.

Pohjakerroksen kahvilan seinät oli peitetty suurin mahonkipilasterien reunustamin peilein. Pöydät olivat harmaata napoleonmarmoria. Leveät marmoriportaat, joissa oli pronssi- ja mahonkikaiteet, johtivat yläkahvilaan, jossa oli kulmikkaat marmoripylväät. Seinillä oli lintuaiheisia gobeliineja ja ovia koristivat Viktor Janssonin reliefit.[4]

Jo parikymmentä vuotta myöhemmin kolmikerroksinen rakennus päätettiin korvata tontin rakennusoikeuden tehokkaasti hyödyntävällä uudisrakennuksella.[3]

Uusi Gösta Juslénin suunnittelema liiketaloMuokkaa

Vuonna 1928 Gösta Juslén kutsuttiin suunnittelemaan uutta liikerakennusta, joka antaisi mahdollisuuden sijoittaa siihen yhtiön kaikki toiminnot, mukaan lukien leipomon, myymälän, kahvilan ja konttorin.[3] Uusi rakennus käsitti koko tontin rakennusalan. Rakennuksen tieltä raivattiin muut aikaisemmat rakennukset, mutta Lindqvistin suunnitteleman rakennuksen rakenteita käytettiin hyväksi uudessa rakennuksessa.[2] Sisustussuunnittelusta vastasi Jarl Eklund, joka oli suunnitellut myös edeltävän rakennuksen sisustuksen.

Kahvila- ja myymälätilat sijoittuivat seitsemänkerroksisen rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen. Kolmanteen kerrokseen sijoitettiin leipomo ja kellarikerrokseen varastotilaa. Pakkaamo sijoitettiin pihasiipeen ja ylempiin kerroksiin yhtiön konttori. Katutasossa oli lisäksi vuokralle annettavia liikehuoneistoja, joista osaan käytiin sisään Aleksanterinkadun puolelta. Vuokratiloihin sijoittui mm. Kukkakauppa Flora.[2]

Rakennus edustaa 1920-luvun pelkistettyä klassismia, ja siinä on vaikutteita amerikkalaisista liiketaloista. Ensimmäisen kerroksen julkisivu on vuorattu Hyvinkään graniitilla. Kahvilan sisäänkäynnin portaali on Labradorin graniittia, jossa on muuta julkisivua selvästi tummempi graniittipinta.[2] Sisäänkäynnin ovet ja baldakiini ovat ruostumatonta terästä ja ulko-ovien yläpuolelle sijoittuva Fazer-valomainos on alkuperäisen kaltainen.[3]

 
Alakahvilan kupoli.
 
Hjalmar Hagelstamin maalaus Fazerin kahvilassa.

Fazerin kahvilaMuokkaa

Alkujaan pohjakerroksessa sijaitsi myymälä, alakahvila ja Quick Lunch Bar.[2] Kahvila- ja konditoriatiloihin sijoitettu otsonoiva ilmastointijärjestelmä oli ensimmäinen laatuaan Helsingissä. Tuloilma otettiin sisään katolta, puhdistettiin tehokkaasti vesisuodatuksen kautta ja otsonoitiin ennen kuin se johdettiin pattereiden lämmittämänä kahvilatiloihin. Sillä sanotaan olleen virkistävä vaikutus asiakkaisiin.[2][3] Tuotteet on sijoitettu suojaaviin lasivitriineihin. Art deco-tyyli näkyy muun muassa näyteikkunoiden ja sisätilojen valaistuksessa ja marmorilattian kuvioinnissa. Fazerin kahvilan mieleenpainuvin osa on kuitenkin kahvilan takaosaan sijoittuva opaalilasista toteutettu kupolikatto,[3] jonka kautta on mahdollista kuulla kaukana muissa pöydissä käytäviä keskusteluja. Kupolisali ja myymälä ovat edelleen lähes alkuperäisessä asussaan.[2] Karl Fazerin vävy, taiteilija Hjalmar Hagelstam maalasi kahvilatilaan seinämaalauksen.[1] Art deco -henkinen seinämaalaus restauroitiin esiinottojen perusteella 1990-luvun alussa.[3]

Vuonna 1932 avattiin yläkerrassa Gösta Juslénin 1931 suunnittelema kahvila ja ravintola. Yläkahvila lopetti toimintansa vuonna 1949 ja ravintola 1959. Kahvilan tilat muutettiin konttoriksi vuosina 1953 ja 1959 Olof Steniuksen suunnitelman mukaan.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Tästä kaikki alkoi Fazer. Viitattu 1.6.2021.
  2. a b c d e f g h Fazerin liiketalo; Kluuvikatu 3 & Aleksanterinkatu 38; Helsinki finna.fi. Viitattu 1.6.2021.
  3. a b c d e f g Kulttuuriympäristön palveluikkuna www.kyppi.fi. Viitattu 1.6.2021.
  4. a b 99 vuotta sitten Karl Fazer avasi Kluuvikadun kulmassa 'Ranskalais-Venäläisen Konditorian'. Sen jälkeen 'Fasu' on muuttunut monta kertaa - ja muuttanutkin. Helsingin Sanomat. 20.5.1990. Viitattu 1.6.2021.