Selim A. Lindqvist

suomalainen arkkitehti

Selim Arvid Lindqvist (19. toukokuuta 1867 Helsinki17. toukokuuta 1939 Pitäjänmäki) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli jugend-tyylisuunnan tunnetuimpia edustajia Suomessa ja on suunnitellut lukuisia arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia Helsinkiin.[1]

Selim A. Lindqvist
Arkkitehti Selim A. Lindqvist
Arkkitehti Selim A. Lindqvist
Henkilötiedot
Koko nimi Selim Arvid Lindqvist
Syntynyt19. toukokuuta 1867
Helsinki
Kuollut17. toukokuuta 1939 (71 vuotta)
Helsingin pitäjä
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti arkkitehti
Arkkitehti
Koulutus Teknillinen korkeakoulu
Merkittävät työt Fa­ze­rin lii­ke­ta­lo, Lundqvistin liiketalo ja Aeolus-talo

Lindqvistin lapsuudenperhe ei ollut varakas: hänen isänsä oli entinen vääpeli ja äiti piti leipomoa.[2]

Ura ja työt

muokkaa

Lindqvist aloitti arkkitehdinopintonsa 16-vuotiaana Polyteknillisessä opistossa (nyk. Teknillinen korkeakoulu). Lindqvistin aloittaessa opintonsa koulun pääopettajana toimi arkkitehti Frans Sjöström. Sjöströmin kuoltua 1885 hänen seuraajakseen tuli Gustaf Nyström. Lindqvist osallistui aktiivisesti opiskelijoiden toimintaan. Hän oli Teknologföreningenin varapuheenjohtaja ja toimitti yhdistyksen Arbetaren -lehteä. Lindqvist valmistui arkkitehdiksi vuonna 1888.[3][1]

Lindqvist työskenteli Kiseleff & Heikelin toimistossa ensin harjoittelijana ja Konstantin Kiseleffin kuoltua rakennusmestari-arkkitehti Elia Heikelin yhtiökumppanina vuosina 1888–1901, mutta perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1888 pysytellen yksilöllisessä tyylissään.

Lindqvist toimi 1895 työpäällikkönä Venäjällä Nižni Novgorodissa ja hän oli Oy Granitin isännöitsijänä Hangossa 1896–1898. Lindqvist oli opettajana Ateneumissa 1902–1910. Hän toimi sitten Pitäjänmäen Puhelin Oy:n johtajana 1910–1926. Hän oli Pitäjänmäellä monissa luottamustehtävissä, muun muassa kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. [1]

Lindqvist oli ensimmäisiä teräsbetonin käyttäjiä Suomessa ja kantavan pilarin muotokielen kehittäjä. Lindqvistin töihin liitettiinkin toistuvasti sanonta "ensimmäistä kertaa Suomessa" hänen soveltaessaan suunnitelmiinsa uusia keksintöjä. Hän piirsi erityisesti liike- ja teollisuusrakennuksia, mutta myös huviloita ja asuintaloja. Teknisenä suunnitteluapuna Lindqvistillä oli insinööri Jalmar Castrén. Useita Lindqvistin piirtämiä merkittäviä rakennuksia on purettu. Esimerkiksi basaari-tyyppisistä rakennuksista on jäljellä vain Hietalahden kauppahalli.[4]

Tuotteliaana suunnittelijana tunnetun Lindqvistin suunnittelutöitä ovat muun muassa Lundqvistin liiketalo ja Villa Johanna Helsingissä. Lindqvist suunnitteli myös Helsingin kaupungin sähkö- ja kaasulaitokselle rakennuksia, kaksi kauppahallia, Kallion paloaseman, Helsingin raitioteiden kaikki uudet hallit, Maanviljelijäin Maitokeskuksen rakennuksen, Ravintola Luodon, Sailor Homen, Oy Merkuriuksen liikepalatsin, Mikkelin kaupungintalon, Hangon yhteiskoulun talon ja Kaukaalla selluloosatehtaan rakennuksia.[1]

Helsingissä

muokkaa

Myös Helsingin Katajanokan asuinrakennukset Satamakatu 5 (1902–1903) ja Wellamo (1903–1904), Vyökatu 9, sekä Vuorilinna Kruununhaassa ovat Lindqvistin käsialaa.

Muualla Suomessa

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Kuolleita, Helsingin Sanomat, 20.05.1939, nro 133, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.05.2024
  2. Selim A. Lindqvist Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.11.2016.
  3. a b Salokorpi, Asko.: Selim A. Lindqvist : arkkitehti. Helsinki: Sarmala/Rakennusalan Kustantajat, [2001]. 52091108 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2020).
  4. Selim A Lindqvist Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 4.11.2016.
  5. Jussi-Petteri Lappi: Stamboet (Selim A. Lindqvistinkuja 2) Pitäjänmäki muistelee.
  6. Kulttuurimaisemat 2016. Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet. s. 199. Pirkanmaan liitto, 2016. ISBN 978-951-590-315-0
  7. Tillaeus, Juulia: Sopimattomat seinämaalaukset peitettiin ammattikoulussa 37 vuodeksi – nyt väkeä pyrkii sisään jatkuvasti: "Halutaan nähdä, mitä kummaa niissä on" 6.12.2020. Yle. Viitattu 8.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.