Selim A. Lindqvist
Selim Arvid Lindqvist (19. toukokuuta 1867 Helsinki – 17. toukokuuta 1939 Pitäjänmäki) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli jugend-tyylisuunnan tunnetuimpia edustajia Suomessa ja on suunnitellut lukuisia arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia Helsinkiin.[1]
Selim A. Lindqvist | |
---|---|
Arkkitehti Selim A. Lindqvist |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Selim Arvid Lindqvist |
Syntynyt | 19. toukokuuta 1867 Helsinki |
Kuollut | 17. toukokuuta 1939 (71 vuotta) Helsingin pitäjä |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | arkkitehti |
Arkkitehti | |
Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
Merkittävät työt | Fazerin liiketalo, Lundqvistin liiketalo ja Aeolus-talo |
Lindqvistin lapsuudenperhe ei ollut varakas: hänen isänsä oli entinen vääpeli ja äiti piti leipomoa.[2]
Ura ja työt
muokkaaLindqvist aloitti arkkitehdinopintonsa 16-vuotiaana Polyteknillisessä opistossa (nyk. Teknillinen korkeakoulu). Lindqvistin aloittaessa opintonsa koulun pääopettajana toimi arkkitehti Frans Sjöström. Sjöströmin kuoltua 1885 hänen seuraajakseen tuli Gustaf Nyström. Lindqvist osallistui aktiivisesti opiskelijoiden toimintaan. Hän oli Teknologföreningenin varapuheenjohtaja ja toimitti yhdistyksen Arbetaren -lehteä. Lindqvist valmistui arkkitehdiksi vuonna 1888.[3][1]
Lindqvist työskenteli Kiseleff & Heikelin toimistossa ensin harjoittelijana ja Konstantin Kiseleffin kuoltua rakennusmestari-arkkitehti Elia Heikelin yhtiökumppanina vuosina 1888–1901, mutta perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1888 pysytellen yksilöllisessä tyylissään.
Lindqvist toimi 1895 työpäällikkönä Venäjällä Nižni Novgorodissa ja hän oli Oy Granitin isännöitsijänä Hangossa 1896–1898. Lindqvist oli opettajana Ateneumissa 1902–1910. Hän toimi sitten Pitäjänmäen Puhelin Oy:n johtajana 1910–1926. Hän oli Pitäjänmäellä monissa luottamustehtävissä, muun muassa kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. [1]
Lindqvist oli ensimmäisiä teräsbetonin käyttäjiä Suomessa ja kantavan pilarin muotokielen kehittäjä. Lindqvistin töihin liitettiinkin toistuvasti sanonta "ensimmäistä kertaa Suomessa" hänen soveltaessaan suunnitelmiinsa uusia keksintöjä. Hän piirsi erityisesti liike- ja teollisuusrakennuksia, mutta myös huviloita ja asuintaloja. Teknisenä suunnitteluapuna Lindqvistillä oli insinööri Jalmar Castrén. Useita Lindqvistin piirtämiä merkittäviä rakennuksia on purettu. Esimerkiksi basaari-tyyppisistä rakennuksista on jäljellä vain Hietalahden kauppahalli.[4]
Tuotteliaana suunnittelijana tunnetun Lindqvistin suunnittelutöitä ovat muun muassa Lundqvistin liiketalo ja Villa Johanna Helsingissä. Lindqvist suunnitteli myös Helsingin kaupungin sähkö- ja kaasulaitokselle rakennuksia, kaksi kauppahallia, Kallion paloaseman, Helsingin raitioteiden kaikki uudet hallit, Maanviljelijäin Maitokeskuksen rakennuksen, Ravintola Luodon, Sailor Homen, Oy Merkuriuksen liikepalatsin, Mikkelin kaupungintalon, Hangon yhteiskoulun talon ja Kaukaalla selluloosatehtaan rakennuksia.[1]
-
Lundqvistin liiketalo, Aleksanterinkatu 13, Helsinki
-
Villa Johanna, Laivurinkatu 23–25, Helsinki
-
Kasarmitorin sähköasema, Kasarminkatu 30, Helsinki
-
Merkuriuksen liikepalatsi, Pohjoisesplanadi 33, Helsinki
-
Ratakatu 1 c, Helsinki
-
Villa Ensi, Merikatu 23, Helsinki
-
Mikkelin kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8–10, Mikkeli
Helsingissä
muokkaa- Asuinkerrostalo (1889), Ratakatu 1c
- Silitysrautatalo (1888), Vuorimiehenkatu 4. Korotettu 1936 (Max Frelander)
- Eläintarhan huvila n:o 10 (1890), Linnunlauluntie 7. Kunnostettu 1990-luvun alussa 'Kivi-taloksi' kirjailijoiden käyttöön
- Merkuriuksen liikepalatsi (1890), Mikonkatu 1/Pohjoisesplanadi 33
- Asuinkerrostalo (1890), Laivurinkatu 10/Pursimiehenkatu 2. Korotettu 1931 (Heikki Kaartinen)
- Lundqvistin liiketalo (1898–1900) Aleksanterinkatu 13, kantava runko korvattiin uudella vuoden 1981 peruskorjauksessa
- Helsingin Panttilainakonttorin toimitalo (1902–1903), Pursimiehenkatu 7
- Hietalahden kauppahalli (1903–1904) Hietalahdentorilla, edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan
- Dahlströmin talo (1904–1906), Lapinlahdenkatu 31/Eteläinen Rautatiekatu 20
- Villa Johanna (1905–1906), Laivurinkatu 23–25
- Kaartin halli (1906), Kasarmintori, purettu 1958
- Fazerin kahvila ja konditoria (1908), Aleksanterinkatu 38
- Kasarmitorin sähköasema (1908–1909), nykyinen Hotel Lilla Roberts
- Suvilahden energiantuotantosalueen rakennukset (1909) Sörnäisten rantatiellä
- Suvilahden huvilat (1910), Sörnäisten rantatie
- Centralin talo (noin 1910), Kaivokatu 6, purettu 1960-luvulla
- Villa Riviera (1910–1911), Armfeltintie 1
- Villa Ensi (1910–1912), Merikatu 23
- Norjan suurlähetystö (1912), Rehbinderintie 17, purettu 1960-luvulla
- Maanviljelijäin Maitokeskus (1914), Olavinkatu 1, purettu 1970-luvulla
- Malmin hautausmaan siunauskappeli (1923)
- Villa Stamboet III (1932), Selim Lindqvistin kuja 2, edelleen asuinkäytössä[5]
Myös Helsingin Katajanokan asuinrakennukset Satamakatu 5 (1902–1903) ja Wellamo (1903–1904), Vyökatu 9, sekä Vuorilinna Kruununhaassa ovat Lindqvistin käsialaa.
Muualla Suomessa
muokkaa- Kaukaan lankarullatehdas (1900), tiettävästi ensimmäinen teräsbetonirakenne Suomessa[3]
- Närin kartano Pälkäneellä (1920)[6]
- Mikkelin kaupungintalo (1911)
- Vesitorni Naisvuorella Mikkelissä (1911)
- Voikkaan paperitehtaan rakennuksia (mm. vanhempi kattilahuone) 1930-luku, purettu 2010
- Kymiyhtiön ammattikoulu Kuusankoski, Kouvola (1933, osin käytössä jo 1926)[7]
Lähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ a b c d Kuolleita, Helsingin Sanomat, 20.05.1939, nro 133, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.05.2024
- ↑ Selim A. Lindqvist Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.11.2016.
- ↑ a b Salokorpi, Asko.: Selim A. Lindqvist : arkkitehti. Helsinki: Sarmala/Rakennusalan Kustantajat, [2001]. 52091108 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2020).
- ↑ Selim A Lindqvist Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 4.11.2016.
- ↑ Jussi-Petteri Lappi: Stamboet (Selim A. Lindqvistinkuja 2) Pitäjänmäki muistelee.
- ↑ Kulttuurimaisemat 2016. Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet. s. 199. Pirkanmaan liitto, 2016. ISBN 978-951-590-315-0
- ↑ Tillaeus, Juulia: Sopimattomat seinämaalaukset peitettiin ammattikoulussa 37 vuodeksi – nyt väkeä pyrkii sisään jatkuvasti: "Halutaan nähdä, mitä kummaa niissä on" 6.12.2020. Yle. Viitattu 8.6.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Selim A. Lindqvist Wikimedia Commonsissa