Avaa päävalikko

Liisankatu

katu Helsingissä
Tämä artikkeli käsittelee Liisankatua Helsingissä. Liisankatu löytyy myös Haminasta, Harjavalta, Imatralta, Kemistä, Kouvolasta, Lappeenrannasta, Lapualta, Porista, Seinäjoelta, Tampereelta sekä Turusta.
Liisankadun länsipäästä on raitioyhteydet muun muassa Helsingin ydinkeskustaan, Pasilaan ja Käpylään.

Liisankatu (ruotsiksi Elisabetsgatan) on noin kuudensadan metrin mittainen itä–länsi-suuntainen katu Kruununhaan kaupunginosassa Helsingissä. Toiminnallisesti Liisankatu on Kruununhaan pääkatu. Sen varrella sijaitsee muun muassa Sotamuseo, Sibelius-lukio, ortodoksinen Kotikirkko, R-kioski, Alepa, K-Market, Huoneistokeskus sekä useita yksityisiä kivijalkaliikkeitä ja ravintoloita. Valtaosa Liisankadun nykyisistä rakennuksista on 18801910-luvuilta. Katu sai nimensä vuonna 1819 keisari Aleksanteri I:n puolison Elisabetin mukaan.[1]

ProfiiliMuokkaa

 
Liisankadun itäpäästä avautuu merellinen näkymä. Vasemmalla Sotamuseo.
 
Katutöitä Liisankadulla kesäkuussa 2008.
 
Liisankatu 16 kullanhohtoisine ornamentteineen.
 
Karjalaisten talo keväisenä päivänä.
 
1920-luvun arkkitehtuuria Liisankadun ja Snellmaninkadun risteyksessä.

Liisankatu alkaa Pohjoisrannasta ja päättyy lännessä Unioninkatuun. Se on yksiajoratainen ja kaksisuuntainen. Kadun itäpäässä sijaitsee Liisanpuistikko, joka peruskorjattiin 2000-luvun lopulla. Liisankatua risteävät Maurinkatu, Meritullinkatu, Mariankatu ja Snellmaninkatu. Muut paitsi Mariankadun risteys ovat neliristeyksiä. Liisankatu on päällystetty nupukivillä, kadun itäpäässä Liisanpuistikon kohdalla on käytetty asfalttia. Jalkakäytävät ovat asfalttipäällysteisiä, paitsi Liisanpuistikon kohdalla, jossa on punaista katukiveä. Liisankadun itäpäästä on suora yhteys Tervasaareen. Lännessä katu päättyy Kaisaniemen liikenneympyrään. Sen toisella puolella on Kaisaniemen puisto, jonka leveä koivukuja on Liisankadun jatkeena samalla suoralla.

Rakennuksia idästä länteenMuokkaa

Liisankatu 1:een valmistuivat Evert Lagerspetzin suunnittelemat Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan punatiiliset kasarmit vuonna 1882. Niiden paikalla oli sijainnut paroni Otto Wilhelm Klinckowströmin palatsi, jonka hän oli rakennuttanut saman vuosisadan alussa. Nykyisin kasarmin tiloissa toimii Sotamuseo sekä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto ja strategian laitos[2]. Liisankatu 13:ssa entisessä Svenska Lyceumin kiinteistössä sijaitsee Sibelius-lukio. Kellariteatteri on toiminut Liisankatu 27:ssä vuodesta 1956. Liisankatu 29:ssä puolestaan sijaitsee ortodoksinen Kotikirkko. Suomen ensimmäinen keilahalli avattiin Liisankatu 14:ssä vuonna 1924, mutta toisen maailmansodan aikana se otettiin muihin tarkoituksiin[3]. Halli oli alun perin kahdeksanratainen, myöhemmin siihen lisättiin neljä rataa[4].

Rakennuksista on lueteltu pariton ja parillinen puoli erikseen idästä lähtien, lihavoituna on mainittu poikkikadut ja kursiivilla Liisankatuun välittömästi liittyvät puistot.

PohjoispuoliMuokkaa

Pohjoisranta
Maurinkatu
  • Liisankatu 3, S. J. Hartonen, 1952
  • Liisankatu 5, Matti Olin, 1927
Meritullinkatu
Snellmaninkatu
  • Liisankatu 23, Oskari Holvikivi, 1910
  • Liisankatu 25, Sebastian Gripenberg, ?
  • Liisankatu 27, Adrian August Nyman, E. A. Törnvall, 1896 (Kellariteatteri)
  • Liisankatu 29, Sebastian Gripenberg, 1905 ("Pappila", jossa on myös Pappilan kotikirkko)
  • Unioninkatu 39, Bertel Liljeqvist, 1937 (eteläinen julkisivu Liisankadulla)
Unioninkatu

EteläpuoliMuokkaa

Pohjoisranta
  • Liisanpuistikko
  • Liisankatu 2, Waldemar Aspelin, Robert S. Lorimer, 1900
  • Liisankatu 4, Iikka Martas, 1961
Meritullinkatu
  • Liisankatu 6, Wäinö Toivio, 1928
  • Liisankatu 8, Evert Lagerspetz, 1882
  • Mariankatu 23, Evert Lagerspetz, 1882 (pohjoinen julkisivu Liisankadulla)
Mariankatu
Snellmaninkatu
Unioninkatu

Julkinen liikenneMuokkaa

Liisankadulla kulkee raitiolinja 7 Unionkadun ja Snellmaninkadun risteysten välisellä osuudella. Liisankadulla sijaitsevan pysäkin nimi on Snellmaninkatu (Liisankatu 20/25). Lisäksi Liisankatua sivuavat linjat 3, 6 ja 9 Unioninkadulla. Liisankadun päästä päähän kulkee bussilinja 16 (Rautatientori-Kulosaari-Mustikkamaa). Bussilinja 17 (Kallio-Kauppatori-Munkkisaari) taas ajaa Liisankatua välillä Pohjoisranta-Mariankatu.

Liisankatu populaarikulttuurissaMuokkaa

 
Liisankadun länsiosan jyrkänne.

Liisankatu on inspiroinut sekä musiikin että elokuvan tekijöitä. Vuonna 1965 Ywe Jalander ohjasi seitsenminuuttisen fiktion Liisankatu. Vuonna 1991 valmistui Nina Stenrosin lyhyt fiktio Liisankadun Helmeri. Tapio Lipposen säveltämä ja Pentti Saarikosken sanoittama laulu Liisankadulla julkaistiin 1967[5]. Laulu viittasi Liisankatu 25:n talon yksiöhuoneistoihin sekä alakerrassa vielä nykyisinkin sijaitsevaan Mikko Monosen hautaustoimistoon. Jorma Panula sävelsi laulun Liisankatu vuonna 1960. Sävelmän tulkitsivat Marjatta Kallio ja Lauri Frestadius. Pekka Ruuska sävelsi ja tulkitsi vuonna 1999 musiikkikappaleen, jonka nimi on niin ikään Liisankatu[6].

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa