Suomen Filmiteollisuus

suomalainen elokuvatuotantoyhtiö (1933–1971)
Tämä artikkeli käsittelee Suomen Filmiteollisuutta (SF). Sitä ei pidä sekoittaa yhtiöön Suomi-Filmi tai samannimiseen 2000-luvulla perustettuun yhtiöön.

Suomen Filmiteollisuus Oy (SF) oli vuosina 1933–1965 toiminut suomalainen elokuvatuotantoyhtiö. Sen perusti Erkki Karu riitauduttuaan aiemman yhtiönsä Suomi-Filmin uudistuneen johdon kanssa. Elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja T. J. Särkkä oli Suomen Filmiteollisuuden keskeinen hahmo ja Karun kuoltua yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1935 aina sen toiminnan päättymiseen saakka. Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa toimivat muiden muassa elokuvaohjaajat Armand Lohikoski, Edvin Laine, Matti Kassila ja Ville Salminen. Yhtiön tunnettuihin elokuviin kuuluu muun muassa Tuntematon sotilas. Suomen Filmiteollisuus julistettiin konkurssiin vuonna 1965.

Suomen Filmiteollisuus Oy (SF)
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1933
Lakkautettu 1965
Suomen Filmiteollisuuden äänittämön ohjauspöytä. Etualalla äänittäjä Kurt Vilja.

Kahdenkymmenen katsotuimman kotimaisen elokuvan joukkoon mahtuu neljä SF-tuotantoa: Tuntematon sotilas (1955, sijalla yksi), Kulkurin valssi (1941, sijalla kaksi), Kaivopuiston kaunis Regina (1941, sijalla kuusi) ja Kaunis Veera (1950, sijalla kahdeksan).

Yhtiö rakennutti Helsingin Liisankadulle Suomen Pankin omistamiin entisiin tennishalleihin Pohjoismaiden suurimmat elokuvastudiot, joiden suunnittelusta vastasi Hannu Leminen. Ensimmäinen studioilla valmistunut elokuva oli Lemisen En ole kreivitär, jonka hän ohjasi ja lavasti.[1]

Vuonna 2016 VLMedia Oy julkaisi DVD-boksin Suomen Filmiteollisuus: Täydellinen kokoelma, joka sisältää SF:n tuottamista elokuvista 232.[2]

Konkurssi

muokkaa

Joulukuun 13. päivänä vuonna 1965 Suomen Filmiteollisuuden henkilökunnalle kerrottiin, että yhtiön toiminta oli päätetty lopettaa vuoden viimeisenä päivänä ja työt yhtiössä lopetetaan jo 15. päivänä joulukuuta. SF jätti konkurssihakemuksensa, joka hyväksyttiin, vaikka yhtiön varat olivat pesäluettelon mukaan velkoja suuremmat; SF:llä erotus oli 75 968 markkaa ja laboratoriosta vastanneella yhtiöllä 44 067 markkaa. Yhtäkään velkojaa ei ilmestynyt paikalle, kun SF:n konkurssipäätös julistettiin raastuvanoikeudessa.

Yhtiön kuvaus- ja valmistuskalustosta valtaosa myytiin Suomi-Filmille ja elokuvien teatterilevitysoikeudet Kinostolle. Elokuvien televisio-oikeudet oli Yleisradio hankkinut jo aikaisemmin ostamalla Elosalama Oy:n, joka sai SF:ltä televisiolevitysoikeudet kaikkiin vuoden 1961 loppuun mennessä tuotettuihin SF-elokuviin Elosalaman omistamia elokuvateattereita vastaan. Molemmat yhtiöt olivat T. J. Särkän johtamia.

Elokuvat

muokkaa

1930-luku

muokkaa

1940-luku

muokkaa

1950-luku

muokkaa

1960-luku

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Uusitalo, Kari: T. J. Särkkä – legenda jo eläessään. Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-06860-8.
  • Marjamäki, Tuomas: Naurattajat – suomalaisen komiikan tekijät 2007–1907. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4723-7.

Viitteet

muokkaa
  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat, 13.9.2011, s. D 5.
  2. Jesse Raatikainen: Nyt on DVD-boksilla kokoa: 232 elokuvaa, painoa 8 kiloa Episodi.fi. Viitattu 9.11.2021.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Laine, Kimmo, Santakari, Minna, Seitajärvi, Juha & Hupaniittu, Outi (toim.): Unelmatehdas Liisankadulla: Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2019. ISBN 978-951-858-059-4.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Jari Sedergren: Filmiriita 1941-1944Lähikuva 3/1995
  • Kaarninen, Pekka: Suomalainen unelmatehdas. Kirja-arvostelu teoksesta: Laine, Kimmo, Santakari, Minna, Seitajärvi, Juha & Hupaniittu, Outi (toim.): Unelmatehdas Liisankadulla. Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019. (Agricolan arvostelut 4.6.2019)