Pikku Ilona ja hänen karitsansa
Pikku Ilona ja hänen karitsansa on vuonna 1957 valmistunut suomalainen mustavalkoinen elokuva. Elokuva on ohjaaja Jorma Nortimon viimeinen elokuva. Se perustuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen, jonka tuottaja T. J. Särkkä häneltä tilasi nähtyään lehdessä vakuutusyhtiön liikuttavan mainoskuvan lapsesta.[1]
Pikku Ilona ja hänen karitsansa | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Jorma Nortimo |
Käsikirjoittaja |
Mika Waltari (1941) Jorma Nortimo |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
Kuvaaja | Pentti Valkeala |
Leikkaaja | Elmer Lahti |
Lavastaja | Aarre Koivisto |
Pääosat |
Riitta Hämäläinen Sirkka-Liisa Wilén Siiri Angerkoski Pentti Siimes |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
Ensi-ilta | 1957 |
Kesto | 84 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Elokuva suunniteltiin filmattavaksi jo jatkosodan aikana, Ilonan osassa Maire Suvanto, mutta sota-ajan hankaluuksien vuoksi tuotanto lykkääntyi 15 vuodella. Vain pari kohtausta ehdittiin kuvata vuonna 1942.[1] Uuteen aloitukseen valittiin Ilonaksi kuopiolainen Riitta Hämäläinen[2].
Waltarin käsikirjoitukseen sisältyy uskonnollista symboliikkaa: Ilonan pelastaja alkujaksossa on karitsa, joka ääntelyllään havahduttaa Ilonan kotitaloa tarkastavan lääkintämiehen. Karitsa = Pelastaja = Jeesus Nasaretilainen. Samoin Ilona telkeää Paksulan tylyn emännän kellariin (= manala).
Elokuvan ikärajaa alennettiin, kun alusta poistettiin äidin kuoleman esittävä jakso.[1] Tapahtumakulussa on poiston vuoksi pieni hyppy: lääkintämies saa käskyn "vilkaista" ja kohta hän on talon ikkunan luona huhuilemassa. Aiemmissa kuvissa katsoja on nähnyt äidin juoksevan aidalta pihaan ja räjähdyksen.
Elokuvan kohtauksessa, jossa kuvataan Vaasan läänin maaherran sodanaikaista tilaisuutta evakoille, on seinällä J. K. Paasikiven presidenttikuva, vaikka hänestä tuli tasavallan presidentti vasta sodan jälkeen.[3]
Juoni
muokkaaIlona on pieni sotaorpo, eikä kukaan tunnu haluavan häntä adoptoitavaksi. Ilonalla on karitsa, josta hän ei halua luopua mistään hinnasta. Pian varakas perhe adoptoi erehdyksessä Ilonan, ja Ilona löytää paikkansa samoin karitsa, vaikka se papanoidessaan herättää nyrpeyttä. Tosin Ilonan ulkonäkö ei miellytä perheen rouvaa, mutta pian emäntäkin kiintyy tyttöön.
Arviot
muokkaaAikalaisarvioissa elokuvan ansiona pidettiin sitä, että on saatu aikaan lapsille suunnattu elokuva. Muuten se sai enemmän tyrmääviä arvosteluja niin ohjauksen kuin näyttelijätyönkin osalta.[4]
Myöhempien televisioesitysten yhteydessä kriitikissä todetaan, että elokuvassa lapsen unelmat ja aikuisten arki kohtaavat omituisen satunnaisesti. Elokuvaa pidetään myös liian näyttelijäkeskeisenä[3] ja kankeana[2].
Näyttelijät
muokkaaRiitta Hämäläinen | … | Ilona Tarvainen |
Sirkka-Liisa Wilén | … | Irene |
Elsa Turakainen | … | rouva Orpana |
Siiri Angerkoski | … | Paksulan emäntä/Kaupunki-Paksulan rouva |
Pentti Siimes | … | Pentti Orpana |
Matti Aulos | … | johtaja Orpana |
Oke Tuuri | … | Paksulan isäntä/Kaupunki-Paksula |
Aino Lehtimäki | … | Ilonan äiti |
Mauno Hyvönen | … | Ilonan isä |
Helge Herala | … | lääkintäkersantti |
Kaarlo Wilska | … | autonkuljettaja-alikersantti |
Oiva Sala | … | parrakas mies |
Jalmari Parikka | … | vanha mies |
Laina Laine | … | vanha vaimo |
Maininki Sippola-Wilska | … | nuori vaimo |
Matti Aro | … | majoittaja |
Irja Rannikko | … | vanhempi lotta |
Juhani Kumpulainen | … | isäntä |
Veikko Linna | … | isäntä |
Irja Kuusla | … | emäntä |
Nestori Lampi | … | isäntä |
Toivo Lahti | … | isäntä |
Tauno Söder | … | asemamies |
Anton Soini | … | vanha parrakas mies |
Sirkka Breider | … | emäntä |
Aili Valli | … | emäntä |
Artturi Laakso | … | maaherra |
Kullervo Kalske | … | kapteeni |
Arvo Kuusla | … | konduktööri |
Hannu Halonen | … | kenraalimajuri |
Kerttu Hämeranta | … | lastenkodin täti |
Seija Nortimo | … | Kaija |
Marja Korhonen | … | lastenkodin johtajatar |
Armas Jokio | … | valokuvaaja |
Matti Lehtelä | … | ikävä setä |
Aino Angerkoski | … | kiltti täti |
Harri Sinijärvi | … | kiltti setä |
Vilho Ruuskanen | … | tuomari |
Gunnel Hanén | … | konttorineiti |
Martta Kontula | … | rahankerääjä |
Tauno Majuri | … | autonkuljettaja |
Anu Kilpiö | … | Siiri, sisäkkö |
Anna-Liisa Taivainen | … | kampaajatar |
Impi Aro | … | keittäjätär |
Kalle Rouni | … | 1. johtaja |
Reino Valkama | … | 2. johtaja |
Paavo Hukkinen | … |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Elonet, muut tiedot, viitattu 30.12.2011
- ↑ a b Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 3.1.2012, sivu D 7
- ↑ a b Päivän elokuvia, Tv-maailma, 51-52/2011 sivu 53
- ↑ Aikalaisarvioita, Elonet.fi, 2.4.2013
Aiheesta muualla
muokkaa- Pikku Ilona ja hänen karitsansa Elonet.