Oke Tuuri

suomalainen näyttelijä

Oke Nisse Hemming Tuuri (ent. Blomfeldt; 4. helmikuuta 1909 Hanko, Suomen suuriruhtinaskunta28. huhtikuuta 1976 Helsinki, Suomi)[1] oli suomalainen näyttelijä, joka esiintyi sekä teatterissa, elokuvissa että radiossa. Koko kansan tietoisuuteen hänet nostivat roolit kahdessa aikansa suosituimmassa radiokuunnelmassa: Pekka Lipponen jännityskuunnelmassa Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja (1945–1961) sekä Tippavaaran vanhaisäntä radiohupailussa Kankkulan kaivolla (1958–1970). Tuuri palkittiin vuonna 1959 Pro Finlandia -mitalilla.

Oke Tuuri
Oke Tuuri vuonna 1957.
Oke Tuuri vuonna 1957.
Henkilötiedot
Koko nimi Oke Nisse Hemming Tuuri
Syntynyt4. helmikuuta 1909
Hanko, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut28. huhtikuuta 1976 (67 vuotta)
Helsinki, Suomi
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1934–1972
Merkittävät roolit
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas

Varhainen elämä

muokkaa

Oke Tuuri syntyi Hangossa vuonna 1909. Hänen isänsä oli kirjansitoja Arthur Blomfeldt ja äitinsä Rosa Tuhkanen.[1]

Tuuri muutti Helsinkiin vuonna 1932 opiskelemaan Suomen Näyttämöopistoon. Hänen näyttelijänuransa alkoi vuonna 1934 kiinnityksellä Porin Teatteriin. Vuodesta 1936 hän esiintyi viisi vuotta Tampereen Teatterin riveissä.[1]

Suomen Kansallisteatteriin Tuuri siirtyi 1941, jossa hän näytteli eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1972 saakka. Tuurin merkittävimpiä roolisuorituksia näyttämöllä olivat Seitsemän veljeksen Timo, Nummisuutarien Teemu ja eno Sakeri, Mikko Vilkastus sekä useat Shakespearen näytelmien narrit.[1] Hän myös esiintyi Kansallisteatterin vierailuilla Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Wienissä.

Oke Tuurin elokuvaura alkoi avustajatehtävällä elokuvassa Ne 45 000 (1933). Hän esiintyi yhteensä noin neljässäkymmenessä elokuvassa vuosina 1933–1960. Ensimmäiset merkittävät sivuosat hän teki 1930-luvulla; näitä olivat merivartija Haanpää elokuvassa VMV 6, Kurittoman sukupolven Kali Varavaara ja Nummisuutarien Iivari. Toisen maailmansodan jälkeen Tuuri jatkoi koomisten tyyppien esittäjänä elokuvissa, kuten Pontevat pommaripojat (1949), Kalle-Kustaa Korkin seikkailut (1949), Rantasalmen sulttaani (1953) ja Muuan sulhasmies (1956). Hänen viimeisekseen jäänyt elokuvansa oli Kankkulan kaivolla (1960), jossa hän tulkitsi radiosta tutun roolinsa Tippavaaran vanhaisäntänä.[1]

Tunnetuimmat roolinsa Tuuri teki Radioteatterissa. Nimimerkki Outsiderin kirjoittamassa jännityskuunnelmasarjassa Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja Tuuri esitti savolaista ”ähväärimiestä” Pekka Lipposta. Antero Alpolan ja Aune Haarlan kirjoittamassa radiohupailussa Kankkulan kaivolla hänen roolinsa oli 105-vuotias, pontikkaa keittelevä Tippavaaran vanhaisäntä. Tuuri myös levytti muutamia lauluja Tippavaaran isäntänä, ja kiersi isännän hahmossa 1960-luvun alussa Niilo Tarvajärven show’n ”Tarvan riemukkaan ratsutallin” kera ympäri Suomea. Tarvajärvi otti ratsastuskilvalla mittaa Tippavaaran isännästä Esa Pakarisen Impi Umpilammen viihdyttäessä yleisöä.

Tuuri näytteli myös televisiotuotannoissa, kuten Samuel Hackettia minisarjassa Noita (1961) ja Annasia televisioelokuvassa Herrat tuomarit (1970).[1]

Yksityiselämä

muokkaa

Oke Tuuri avioitui Elma Helmisen kanssa vuonna 1938.[1] Hän kuoli 67-vuotiaana ja hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle.

Valikoitu filmografia

muokkaa
Vuosi Elokuva Rooli
1936 VMV 6 merivartija Haanpää
1937 Kuriton sukupolvi Galilo Varavaara, ”Kali”
1938 Nummisuutarit Iivari
1944 Herra ja ylhäisyys eversti Bronza, presidentti Vietanon adjutantti
1945 Kolmastoista koputus Soho, varieteeseurueen pianisti
En ole kreivitär Taneli, kreivi Möllehornin sotilaspalvelija
1946 Nuoruus sumussa Teutori
1947 Pimeänpirtin hävitys Markkina-Fransu
Koskenkylän laulu Risto, Köyrin renkipoika
1948 Kilroy sen teki Jaska-renki
Sankari kuin sankari Riku
Ruusu ja kulkuri Justus Länkelä
1949 Pontevat pommaripojat Poke
Kalle-Kustaa Korkin seikkailut Aaleppi, Huuhkalinnan talonmies
1950 Amor hoi! ”Pätkä”
1951 Sadan miekan mies sotamies Taavetti Kymäläinen
Kuisma ja Helinä Mishka, kasakka
Vuosi Elokuva Rooli
1952 Kulkurin tyttö santarmien päällikkö
Lännen lokarin veli Kylmälän Justus
Salakuljettajan laulu Salmi
1953 Rantasalmen sulttaani johtaja Ville Lipponen
1954 Hilmanpäivät Alpertti, pirssiautoilija
Oi, muistatkos... Sulo Hurmalainen, työmies
Laivan kannella puosu
1955 Helunan häämatka Tossu Vetelä, teatteriryhmän johtaja
1956 Silja – nuorena nukkunut Nukarin Ville, ”Amerikan Ville”
Viisi vekkulia johtaja Kalle Korpioja
Ratkaisun päivät vanhempi etsivä
Muuan sulhasmies teurastaja Eemeli Saarikko
1957 Pikku Ilona ja hänen karitsansa Paksulan isäntä / Kaupunki-Paksula
1958 Sven Tuuva Kinnusen äijä
1959 Kovaa peliä Pohjolassa Arpinaama
1960 Kankkulan kaivolla Tippavaaran vanhaisäntä

[1]

Diskografia

muokkaa

Albumit

muokkaa
  • Pigalle: Tippavaaran isäntä laulaa ja kertoo (Scandia LP 034, 1960)
  • Pigalle (Scandia SEP 158, 1961)
  • Tippavaaran isäntä ja Humppaveikot (Scandia SEP 172, 1962)

Singlet

muokkaa
  • Pekka Lipposen jenkka (Karuselli SK 3009, 1958)
  • Pitkä matka on Tippavaaraan (Scandia KS 384, 1960)
  • Pigalle – Pieni polku (Scandia KS 417, 1961)
  • Iloinen kupariseppä – Vettä, vettä (Scandia KS 440, 1962)

Lähteet

muokkaa
  • Martin, Timo & Niemi, Pertti & Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2506-3
  • Suomen kansallisfilmografia 3–6. VAPK, 1991

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Rytkönen, Sisko: Oke Tuuri Elonet. 29.6.2014. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 4.3.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa