Avaa päävalikko

Pontevat pommaripojat on Ville Salmisen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1948.

Pontevat pommaripojat
Pontevat pommaripojat.jpg
Ohjaaja Ville Salminen
Käsikirjoittaja nimellä Olavi Alpo eli
Antero Alpola
Olavi Karu
Tuottaja Toivo Särkkä
Säveltäjä Heikki Aaltoila
Kuvaaja Osmo Harkimo
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Lavastaja Ville Salminen
Pääosat Pentti Viljanen
Oke Tuuri
Ville Salminen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 1948
Kesto 73 minuuttia
Alkuperäiskieli Suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuvan ensi-ilta oli 23. joulukuuta 1948 Riihimäen Riihilinnassa. Helsingissä sitä esitettiin 28. tammikuuta 1949 alken viikon ajan Bio-Biossa ja Kalevassa.[1]

Ohjaaja Salminen on jälkikäteen haastattelussa kuvaillut elokuvaa kamalaksi ja katsonut sen sisältävän lähes kaikki amerikkalaisten komediaelokuvien kliseet. Hänen mukaansa se oli olevinaan jonkinlainen suomalainen versio Ohukaisen ja Paksukaisen slapstickkomiikasta. Salminen itse ei nähnyt elokuvassa mitään hauskaa, Särkkä sen sijaan piti sitä hauskana.[2]

Vaikka elokuva oli selvästi kepeä komedia ja juoneltaan hyvinkin lapsellinen, heikon yleisömenestyksen varmisti sille määrätty 16 vuoden ikäraja. Tuottajan mukaan se oli tehty nimenomaan lapsia ja nuorisoa silmällä pitäen.[1] Elokuvassa on sen muusta sisällöstä poikkeava suoraviivainen murhakohtaus, jossa mies saa surmansa konepistoolitulessa.

Sisällysluettelo

JuoniMuokkaa

Elokuva kertoo kansainvälisen rikollisliigan sieppaaman tiedemiehen jäljillä olevista yksityisetsivistä. Kaksi yksinkertaista, rahapulassa olevaa tyhjäntoimittajaa perustaa yksityisylietsivätoimiston ja ryhtyy tavoittelemaan luvattua 100 000 markan palkkiota.

ArviotMuokkaa

Aikalaiskritiikki tyrmäsi elokuvan parodian epäonnistuneena. Jotain hyvääkin siinä on nähty: Heikki Aaltoilan musiikki myötäilee tapahtumia taidokkaasti, ja joukossa on hyviä kasvotyyppejä.[3]

Myöhemmissä arvioissa elokuvaa on luonnehdittu vaatimattomaksi törmäilyfarssiksi, jonka parodia ontuu. Mallia on haettu niin suosituista Ohukaisesta ja Paksukaisesta kuin tanskalaisesta Majakka ja Perävaunu -parivaljakostakin.[4] Eräässä arviossa juonta sanotaan ontoksi, jota korvaa koominen kohkaaminen ja rikas tyyppivalikoima. Salmisen ohjaus saa kiitosta visuaalisesta kekseliäisyydestä.[5]

NäyttelijätMuokkaa

 Pentti Viljanen  … Pena  
 Oke Tuuri  … Poke  
 Ville Salminen  … Synkkä  
 Kirsti Hurme  … Kaunotar  
 Ossi Elstelä  … komisario Hapara  
 Uljas Kandolin  … Arpinaama  
 Rafael Karima  … tohtori Peltonen  
 Aku Korhonen  … hiusvesitehtailija Harry Brown  
 Kauko Käyhkö  … konna  
 Varma Lahtinen  … ”kuuromykkä” palvelija  
 Aarne Laine  … Mr. Wilkins alias Don X, kansainvälisen kasvissyöjäliiton asiamies  
 Sirkka Osmala  … Peltosen tytär  
 Vilho Ruuskanen  … poliisi  
 Heikki Savolainen  … Konna  
 Seija Sora  … rouva Peltonen  
 Kaarlo Wilska  … laskujen perijä  
 Irja Rannikko  … nainen ravintolassa  
 Unto Salminen  … insinööri Ratas  
 Harri Sinijärvi  … tarjoilija  
 Kauno Laine  … konstaapeli  
 Ville Salminen  … kiristäjän ääni  
 Rafael Pihlaja     
 Veikko Tyrväinen     
 Urho Westman     
 Uolevi Lönnberg     
 Tauno Majuri     
 Sirkka-Liisa Wilén     
 Ilmi Parkkari     

LähteetMuokkaa

  1. a b Pontevat pommaripojat Elonetissä Taustaa, viitattu 9.5.2014
  2. Yle TV2:n dokumenttisarja SF-tarina osa 2 (1990)
  3. Pontevat pommaripojat Elonetissä Lehdistöarvio, viitattu 9.5.2014
  4. Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 24.4.2012, sivu D 7
  5. HWR: Pontevat pommaripojat Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 18/2014 sivu 12