Heikki Savolainen (näyttelijä)

Heikki Savolainen (9. huhtikuuta 1922 Pori – 22. tammikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän kuului stanislavskilaisen metodin omaksuneiden näyttelijöiden uuteen polveen 1940-luvulla. Savolainen kiinnitettiin vuonna 1948 Suomen Kansallisteatteriin yhdessä muun muassa Kyllikki Forssellin, Matti Raninin, Ekke Hämäläisen ja Tarmo Mannin kanssa. Hän tuli tunnetuksi erityisesti Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan (1955) Urho Hietasena. Savolainen esiintyi 1950-luvulla useissa komedioissa ja sotilasfarsseissa, ja hän oli Armand Lohikosken, Matti Kassilan ja Edvin Laineen luottonäyttelijä. Savolainen teki myös useita töitä Radioteatterille. Hän oli naimisissa suomalaisen näyttelijän Ritva Arvelon kanssa.

Heikki Savolainen
Heikki Savolainen (ylempänä) Petruchion roolissa Maikki Länsiön (alempana) kanssa Shakespearen näytelmässä Miten äkäpussi kesytetään Suomen kansallisteatterissa vuonna 1963.
Henkilötiedot
Syntynyt	9. huhtikuuta 1922 Pori
Kuollut	22. tammikuuta 1975 (52 vuotta) Helsinki
Näyttelijä
Aktiivisena	1948–1972
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Heikki Savolaisen ammattinäyttelijän ura alkoi jatkosodan aikana Viipurin kaupunginteatterissa (vuosina 1942–1943). Kotkan maakuntateatterissa hän työskenteli vuosina 1944–1948. William Shakespearen ”Kuinka äkäpussi kesytetään” -näytelmän miespäärooli Petruchio vuonna 1948 oli suuri menestys. Sen jälkeen hänet kutsuttiin Suomen Kansallisteatteriin. Siitä pitäen hän kuului yli 20 vuoden ajan teatterin kantaviin voimiin.

Heikki Savolaisen miehisestä näyttelijälaadusta antavat hyvän kuvan hänen Kansallisteatterissa näyttelemänsä roolit: Mitch (Williamsin Viettelyksen vaunu), Marco (Arthur Millerin Näköala sillalta), Agamemnon (Aiskhylos), Niilo (Aleksis Kiven Karkurit), Lopahin (Anton Tšehovin Kirsikkapuisto), Arnolphe (Molièren Naisten koulu), Thomas Becket (Anoulhin Becket), Mercutio, Petruchio ja Macbeth (Shakespearen näytelmissä), Mefisto (Goethen Faust), Kurt Gerstein (Hochhutin Sijainen) ja Lenny (Pinterin Kotiinpaluu).

Heikki Savolaisen vanhemmat olivat puuseppä August Savolainen ja varastonhoitaja Fanny Maria Stenman. Hänen nuorempi veljensä oli päätoimittaja, kansandemokraattinen poliitikko ja Yleisradion johtaja Keijo Savolainen.

Savolainen on haudattu Kansallisteatterin näyttelijöiden yhteishautaan Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

Elokuvia

• Pontevat pommaripojat (1948)
• Hornankoski (1949)
• Kanavan laidalla (1949)
• Katupeilin takana (1949)
• Amor hoi! (1950)
• Radio tekee murron (1951)
• Lakeuksien lukko (1951)
• Rion yö (1951)
• Sadan miekan mies (1951)
• Kesäillan valssi (1951)
• Neljä rakkautta (1951)
• Silmät hämärässä (1952)
• Yhden yön hinta (1952)
• Kipparikvartetti (1952)
• ... ja Helena soittaa (1952)
• Jees, olympialaiset, sanoi Ryhmy (1952)
• Radio tulee hulluksi (1952)
• Tervetuloa aamukahville eli Tottako toinenkin puoli? (1952)
• Kaikkien naisten monni (1952)
• Maailman kaunein tyttö (1953)
• Kolmiapila (1953)
• Alaston malli karkuteillä (1953)
• Miljonäärimonni (1953)
• Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953)
• Kovanaama (1954)
• Hei, rillumarei! (1954)
• Minä soitan sinulle illalla (1954)
• Herrojen Eeva (1954)
• Minäkö isä! (1954)
• Oi, muistatkos... (1954)
• Rakastin sinua, Hilde (1954)
• Leena (1954)
• Onni etsii asuntoa (1955)
• Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955)
• Veteraanin voitto (1955)
• Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955)
• Tuntematon sotilas (1955)
• Miss Eurooppaa metsästämässä (1955)
• Elokuu (1956)
• Ratkaisun päivät (1956)
• Taas tyttö kadoksissa! (1957)
• Rakas varkaani (1957)
• Vääpelin kauhu (1957)
• Äidittömät (1958)
• Paksunahka (1958)
• Pekka ja Pätkä Suezilla (1958)
• Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958)
• Tirlittan (1958)
• Niskavuoren naiset (1958)
• Kovaa peliä Pohjolassa (1959)
• Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959)
• Yks’ tavallinen Virtanen (1959)
• Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959)
• Iloinen Linnanmäki (1960)
• Pikku Pietarin piha (1961)
• Saatanan radikaalit (1971)
• Kujanjuoksu (1971)

Lähteet

• Heikki Savolaisen teatteriuraa koskevat tiedot seuraavista lähteistä: Suomen Kansallisteatteri 2 (Rafael Koskimies), Teatterin maailma 1965, Uusi Tietosanakirja.