Alaston malli karkuteillä
Alaston malli karkuteillä on Ville Salmisen ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen elokuva vuodelta 1953.
| Alaston malli karkuteillä | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Ville Salminen |
| Käsikirjoittaja | Ville Salminen |
| Perustuu | Kaarlo Nuorvalan alkuperäisaiheeseen |
| Tuottaja | Mauno Mäkelä |
| Säveltäjä | George de Godzinsky |
| Kuvaaja | Unto Kumpulainen |
| Leikkaaja | Nils Holm |
| Lavastaja | Ville Salminen |
| Pääosat |
Sakari Jurkka Raili Mäki Rauni Luoma |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi |
| Ensi-ilta | 25. joulukuuta 1953 |
| Kesto | 77 min |
| Alkuperäiskieli | Suomi |
| Budjetti | 8 895 298 mk |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Juoni muokkaa
Taiteilija Olavi Metso (Sakari Jurkka) etsii mallia. Malli suuttuu, kun kuulee saavansa maksun vasta myöhemmin ja töhrii vasta valmistuneen teoksen Alaston totuus. Mallin karattua Olavi saa ystävältään lainaksi mallinuken. Olavin morsian luulee erehdyksessä nukkea oikeaksi naiseksi. Huomattuaan erehdyksensä morsian pyytää Olavia luopumaan taiteilijanurasta, ja Olavi suostuu, jos kukaan ei osta hänen teostaan Alaston totuus. Asiantuntija-arviota hakiessaan hän joutuukin erehdyksessä psykiatrin luokse, joka toteaa hänet mielenvikaiseksi.
Kreivi Valendsky (Leo Riuttu) ostaisi kyllä taideteoksen, mutta hänet viedään pois pakkopaidassa. Rahattomana ravintolassa istuttuaan hän joutuu jättämään taulunsa pantiksi laskusta. Hän päättää myydä mallinuken saadakseen rahaa taulunsa lunastamiseksi ravintoloitsijalta. Ollessaan kuljettamassa mallinukkea se putoaakin sillalta jokeen ja sivullinen käsittää hänen heittäneen sillalta ruumiin. Olavi saa kuitenkin nuken takaisin ja myy sen hämäräperäiselle miehelle.
Poliisi pidättää Olavin murhasta epäiltynä, onhan tapauksella lukuisia silminnäkijöitä. Olavi itse luulee, että hänen morsiamensa Sirkka on murhattu, koska poliisikin sitä väittää. Olavin onnistuttua pakenemaan poliiseilta saapuu Sirkka itse selvittämään asian. Väärinkäsitys selviää kun Sirkka ja Olavi törmäävät toisiinsa ja poliisi saapuu taidekauppiaan kera ateljeelle. Olavi saa myytyä Alastoman totuuden miljoonalla.
Näyttelijät muokkaa
| Raili Mäki | … | Sirkka |
| Sakari Jurkka | … | Taiteilija Olavi Metso |
| Rauni Luoma | … | Vuokraemäntä |
| Matti Lehtelä | … | Komisario Jyrä |
| Pentti Viljanen | … | Vankikarkuri |
| Heikki Savolainen | … | Kalle, kuvanveistäjä |
| Reino Valkama | … | kauppias |
| Pentti Irjala | … | reportteri |
| Arvo Lehesmaa | … | psykiatri |
| Sirkka Lindau | … | malli |
| Varma Lahtinen | … | topakka siivooja |
| Hannes Veivo | … | talonmies |
| Irja Kuusla | … | 1. akka |
| Veikko Linna | … | Andersson |
| Aino Lehtimäki | … | Anderssonska |
| Ida Salmi | … | emäntä |
| Heimo Lepistö | … | 1. kantavieras |
| Esko Mannermaa | … | murharyhmän päällikkö |
| Leo Riuttu | … | kreivi Valendsky |
| Irja Rannikko | … | tarjoilijatar |
| Martta Kontula | … | kuppilan tarjoilijatar |
| Laila Rihte | … | nainen sillalla |
| Leo Lähteenmäki | … | laborantti |
| Martti Seilo | … | taidekauppias |
| Ari Laine | … | hoitaja |
| Pentti Siimes | … | 2. kantavieras |
| Kauko Vuorensola | … | poliisi |
| Leo Jokela | … | murharyhmän jäsen |
| Rosi Rinne | … | ravintolan johtajatar |
| Helmer Salmi | … | psykiatrin assistentti |
| Eino Noponen | … | vartija |
| Helvi Aunio | … | 2. rouva poliisilaitoksella |
| Sylva Rossi | … | 2. akka |
| Kullervo Kalske | … | poliiseja ulko-ovella |
| Paavo Hukkinen | … | poliiseja ulko-ovella |
| Mauno Hyvönen | … | poliisi käytävällä |
| Vilho Ruuskanen | … | bussinkuljettaja |
| Annikki Linnoila | … | myyjätär |
| Karl Ehder | … | valokuvaaja |
| Pirkko Karppi | … | piika |
| Ale Porkka | … | isäntä |
Tuotanto muokkaa
Ville Salminen sekä ohjasi, käsikirjoitti että lavasti elokuvan. Kuvaukset tehtiin kahdessa viikossa.[1] Elokuvan ensi-ilta oli 25. joulukuuta 1953 Helsingissä Tenhossa ja Bio-Biossa.
Arviot muokkaa
Aikalaisarvioissa Ville Salmisen työ sai ristiriitaisen vastaanoton. Toisaalta häntä onniteltiin taitavasta huumorin käytöstä, toisaalta nähtiin, ettei aihe oikein sovi huumorityyliin käsiteltäväksi. Näyttelijöistä Sakari Jurkka sai yleisesti kiitosta.[2]
Myöhemmätkään kriitikot eivät ole yksimielisiä. Erään kriitikon mukaan elokuvan sekoiluhuumori tuskin puree enää nykyaikana[3], toinen taas pitää elokuvaa Salmiseen parhaimpiin kuuluvana komediana.[4]. Arto Pajukallio kehuu elokuvan kekseliäitä yksityiskohtia, esimerkiksi psykiatrikohtausta.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Muut tiedot. Elonet.fi. Viitattu 29.7.2013.
- ↑ Juonikuvaus ja lehdistöarvioita. Elonet.fi. Viitattu 29.7.2013.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 30/2011, s. 17.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 30/2013, s. 13.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 2.8.2011, s. B 11.
Aiheesta muualla muokkaa
- Alaston malli karkuteillä Elonet.