Minä soitan sinulle illalla
vuoden 1954 elokuva
Minä soitan sinulle illalla on Armand Lohikosken ohjaama suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta 1954. Elokuva sai alkunsa menestysiskelmästä ”Minä soitan sulle illalla”. Romanttisessa komediassa Järvi Oy:n tehtaan johtaja Risto J. on äitinsä talutusnuorassa mutta nousee kapinaan.
| Minä soitan sinulle illalla | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Armand Lohikoski |
| Käsikirjoittaja | Reino Helismaa |
| Perustuu | Tatu Pekkarisen, Reino Helismaan ja Toivo Kärjen iskelmään ”Minä soitan sulle illalla”, 1952 |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Toivo Kärki |
| Kuvaaja | Osmo Harkimo |
| Leikkaaja | Elmer Lahti |
| Lavastaja | Aarre Koivisto |
| Pääosat |
Anneli Sauli Olavi Virta Siiri Angerkoski Rauni Luoma |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 1954 |
| Kesto | 67 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
NäyttelijätMuokkaa
| Anneli Sauli | … | Seija Vaara |
| Olavi Virta | … | Liikemies Risto Järviö |
| Siiri Angerkoski | … | Kauppaneuvoksetar Agnes Järviö |
| Rauni Luoma | … | Neiti Juulia Hirmu |
| Pikku-Tapani | … | Tapani, Seijan pikkuveli |
| Heikki Savolainen | … | Konttoripäällikkö |
| Maija Karhi | … | Marja, tehtaantyttö |
| Einari Ketola | … | Kirjava, murtovaras |
| Heimo Lepistö | … | Harmaa, murtovaras |
| Uuno Montonen | … | Luottamusmies Koskinen |
| Toini Ylönen | … | Tarjoilija |
| Anton Soini | … | Tehtaan työläisiä |
| Jalmari Parikka | … | Tehtaan työläisiä |
| Lasse Saxelin | … | Tehtaan työläisiä |
| Matti Louhivuori | … | Matti Louhivuori |
| Leena Grönroos | … | Konttorityttö |
| Irja Rannikko | … | Sisäkkö |
| Onni Elo | … | Työmies hissin luona |
| Martta Kinnunen | … | Marjan äiti |
| Juha Eirto | … | Juha Eirto |
VastaanottoMuokkaa
Tv-maailman kriitikon mukaan elokuva on yritys olla parempi kuin aikakauden rillumarei-elokuvat, mutta sotkeutuu kuitenkin samoihin ongelmiin.[1]
LähteetMuokkaa
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 30/2011, s. 17.