Pekka ja Pätkä mestarimaalareina

vuoden 1959 elokuva

Pekka ja Pätkä mestarimaalareina on Armand Lohikosken ohjaama ja käsikirjoittama elokuva, joka valmistui vuonna 1959. Se oli Suomen Filmiteollisuuden tuottaman Pekka Puupää -elokuvasarjan kahdestoista ja Lohikosken viimeinen Puupää-elokuva.

Pekka ja Pätkä mestarimaalareina
Pekka ja Pätkä mestarimaalareina.jpg
Ohjaaja Armand Lohikoski
Käsikirjoittaja Armand Lohikoski
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Toivo Kärki
Kuvaaja Olavi Tuomi
Leikkaaja Elmer Lahti
Lavastaja Aarre Koivisto
Pääosat Esa Pakarinen
Masa Niemi
Siiri Angerkoski
Anja Hatakka
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 18. syyskuuta 1959
Kesto 69 min
Alkuperäiskieli suomi
Edeltäjä Pekka ja Pätkä miljonääreinä
Seuraaja Pekka ja Pätkä neekereinä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

JuoniMuokkaa

Pekka ja Pätkä naamioituvat gorilloiksi ja pelottelevat Justiinan maalle Amalia-tädin luo. Kaksikko huijaa rahaa talonmies Pikkaraiselta voittamalla tämän kädenväännössä, jonka jälkeen he päättävät ostaa shakkilaudan ja selvittää kumpi heistä on parempi ”järkimiesten pelissä”. Palatessaan kotiin Justiina löytää hämähäkinseittien peittämän kaksikon pelaamassa shakkia. Justiina päättää hankkia Pekalle ja Pätkälle ammatit ja lukee lehdestä ilmoituksen: ”Jokainen, joka osaa kirjoittaa, osaa myös piirtää. Oppikaa piirtämään, oppikaa ammatti. Tulette hämmästymään.”

Pekka ja Pätkä aloittavat taidemaalariopinnot. Aluksi mallina on Justiina, joka kuitenkin lopettaa poseeraamisen nähtyään ensimmäiset harjoitelmat. Niinpä Pekka ja Pätkä hankkivat tilalle hemaisevan neiti Kaihonkielon. ”Mestarimaalarien” ollessa ulkona metsästämässä uusia aiheita talon kauhukakarat tarttuvat maalaustarvikkeisiin. Kun Pekka ja Pätkä kotiin palattuaan löytävät lasten sotkeman Kaihonkielon muotokuvan, he pitävät sitä niin hyvänä, että päättävät viedä sen Taidehalliin näyttelyyn. Koska taulua ei huolita näyttelyyn, he murtautuvat Taidehalliin yöllä ja ripustavat taulun seinälle. Samaan aikaan rakennuksessa on kuitenkin myös varkaita, jotka anastavat Mona Lisa -maalauksen. Aamulla Pekkaa ja Pätkää luullaan taidevarkaiksi ja heidät pidätetään.

Pekka ja Pätkä yrittävät paeta vankilasta ja onnistuvatkin toisella kerralla. Myös oikeat tauluvarkaat saavat kuulla vankilapaosta ja kaappaavat Pekan, Pätkän ja Kaihokielon. Pätkän pullopostin avulla poliisit kuitenkin löytävät roistojen piilopaikan. Vapauduttuaan Pekka ja Pätkä saavat kuulla voittaneensa taidenäyttelyn parhaan maalauksen palkinnon. He pitävät kuitenkin koko tapausta lasten ansiona, joten rahat käytetään lasten kerhohuoneen rakentamiseen talonsa kellariin.

NäyttelijätMuokkaa

 Esa Pakarinen  Pekka Puupää  
 Masa Niemi  Pätkä  
 Siiri Angerkoski  Justiina Puupää  
 Armas Jokio  talonmies Pikkarainen  
 Anja Hatakka  neiti Kaihokielo  
 Suvi-Päivikki Ala-Könni  Tellervo  
 Heikki Savolainen  1. roisto  
 Leo Jokela  2. roisto  
 Matti Aulos  vankilanjohtaja  
 Uuno Montonen  1. vanginvartija  
 Impi Aro  naapurinakka  
 Varma Lahtinen  Mattsonska  
 Kauko Kokkonen  pianonkantaja  
 Juhani Kumpulainen  maitokuski  
 Matti Lehtelä  komisario  
 Laina Laine  Amalia-täti  
 Pentti Irjala  työmies  
 Heimo Lepistö  työmies  
 Arvo Murtokallio  taulunkantaja  
 Enok Sikiö  taulunkantaja  
 Eero Eloranta  putkimies  
 Orma Aunio  taulunkantaja  
 Veikko Linna  näyttelyn komissaari  
 Aarne Laine  Taidehallin vahtimestari  
 Nestori Lampi  lihava mies taidenäyttelyssä  
 Maija-Liisa Pohjola  taidearvostelija  
 Laila Rihte  taidearvostelija  
 Irja Kuusla  taidearvostelija  
 Gunnel Hanén  taidearvostelija  
 Kerttu Pälvi  nainen taidenäyttelyssä  
 Aili Valli  Hilma  
 Martti Seilo  likinäköinen herra taidenäyttelyssä  
 Annikki Linnoila  akka  
 Uljas Kandolin  Dynamiitti-Kalle  
 Einari Ketola  vanki  
 Tarmo Manni  vanki  
 Kaarlo Wilska  vanki  
 Pentti Viljanen  vanki  
 Jouni Brännare  voimisteleva vanki  
 Arttu Suuntala  vanki  
 Jaakko Maakorpi  2. vanginvartija/ putkimies taidenäyttelyssä  
 Teija Sopanen  tv-kuuluttaja  
 Kullervo Kalske  konstaapeli  
 Tommi Rinne  toimittaja  
 Aarne Tarkas  toimittaja  
 Esko Salminen  valokuvaaja  
 Matti Dahlberg  valokuvaaja  
 Santeri Karilo  isännöitsijä  
 Eino Katajavuori  mies kerhohuoneessa  
 Hannu Halonen  mies kerhohuoneessa  
 Alice Lyly  nainen kerhohuoneessa  
 Merja Tuohimaa  nuori tanssipari  
 Kari Koskela  nuori tanssipari  
 Joel Rinne  muotokuvana vankilanjohtajan seinällä  

TuotantoMuokkaa

Elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä 18. syyskuuta 1959 Rexissä ja Tuulensuussa.

Lohikosken ja pääosanesittäjien välit menivät poikki, kun sarjaan tehtiin vielä yksi osa Lohikosken selän takana.[1]

ArviotMuokkaa

Aikalaisarvioissa ei juuri käsitelty itse elokuvaa vaan asioita sen liepeiltä. Ohjaaja-käsikirjoittaja sai vastuun siitä, ettei Pakarisen näyttelijänlahjoja hyödynnetty ilmaisemaan ”tavallisen ihmisen epäilyjä maailman menosta ja nykytaiteesta, mistä tällä kertaa on kysymys” (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti). Greta Brotherus (Hufvudstadsbladet) totesi, että Puupää-elokuvat saattoivat vaikuttaa haitallisesti koko suomalaiseen elokuvaan.[2]

Eräässä myöhemmässä kritiikissä elokuvaa on luonnehdittu tyhjäksi farssiksi, jonka parodiat eivät onnistu, mutta toisaalta myös hassunhauskaksi tyhmyyden ylistykseksi.[3]Arto Pajukallion mukaan komedia kulkee sutjakasti, ja itsekin taitava piirtäjä Lohikoski tekee nykytaiteesta ja taidekriitikoista pilkkaa hyvin antaumuksellisesti ja populistisesti tavalla, jonka perinne on sittemmin jatkunut.[1] Kolmannen kriitikon mielestä Masa Niemen sananlaskut ja tekonaurut ovat sietämättömiä.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 27.3.2012, s. D 7.
  2. Pekka ja Pätkä mestarimaalareina Elonetissä Lehdistöarvio. Viitattu 16.6.2014.
  3. Päivän elokuvia. Tv-maailma 12/2012, s. 17.
  4. JK: Pekka ja Pätkä mestarimaalareina. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 24/2014 s. 11.