Hei, rillumarei!
Hei, rillumarei! on vuonna 1954 valmistunut Armand Lohikosken ohjaama elokuva. Se sai ensi-iltansa Helsingissä 9. huhtikuuta 1954 Bio-Bio- ja Tuulensuu -teattereissa. Hei, rillumarei! on jatkoa elokuvalle Rovaniemen markkinoilla.
Hei, rillumarei! | |
---|---|
Ohjaaja | Armand Lohikoski |
Käsikirjoittaja | Reino Helismaa |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Toivo Kärki |
Kuvaaja | Osmo Harkimo |
Leikkaaja | Elmer Lahti |
Pääosat |
Esa Pakarinen Sirkka-Liisa Wilén Heikki Heino Irja Rannikko |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
Ensi-ilta | 1954 |
Kesto | 83 min |
Alkuperäiskieli | Suomi |
Edeltäjä | Rovaniemen markkinoilla |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Elokuva edustaa aikakautensa rillumarei-kulttuuria nimeään myöten, joka on peräisin Rovaniemen markkinoilla -elokuvassa lauletun kappaleen kertosäkeestä. Oman kertomansa mukaan Toivo Kärki yritti hieman toppuutella Reino Helismaata, että ”kannattaako juuri näin sanoa, se ärsyttää sellaisia ihmisiä, jotka ehkä muuten pitäisivät elokuvasta”. Toivo Särkkä kuitenkin uhosi, että ”ei mitään, raskaimman jälkeen vaan”, johon Kärki, että ”OK, tehdään sitten näin”. Vuosikymmeniä myöhemmin Peter von Baghin haastattelussa ohjaaja Armand Lohikoski muisteli ohjaustehtävän saatuaan kauhistuneensa ja yrittäneensä lievittää elokuvan pilkkaa klassisesta musiikista.[1]
Juoni
muokkaaSeveri Suhonen matkustaa junalla etelään katsomaan "sivistystä". Matkalla hän astuu junasta Seinäjoeksi luulemallaan pysäkillä käydäkseen asemaravintolassa. Juna kuitenkin yllättäen lähteekin jättäen Severin juoksemaan perään. Jalan Helsinkiin matkattuaan ja radanvarren taloista ruokaa saatuaan Severi käy parturissa siistimässä itsensä. Hän ajautuu vanhantavaran kauppaan jota ylläpitävän pariskunnan luokse hän asettuu oleilemaan. Tullihuutokaupasta hän sattumalta huutaa luokattoman töherryksen joka kuitenkin miellyttää häntä sen muistuttaessa maisemaa Alatölviöllä. Tökerö maalaus on kuitenkin hämäystä, sen alla on oikea arvotaulu. Tätä maalausta elokuvan konnajoukkio yrittää Severiltä saada lopun elokuvan ajan.
Arviot
muokkaaReino Helismaa harmistui elokuvan Rovaniemen markkinoilla kritiikeissä saamasta kohtelusta niin, että käsikirjoitti tämän elokuvan lähinnä kostoksi kriitikoille. Siihen elokuva kriitikon mukaan kompastuukin, ja kiukku lamauttaa huumorin.[2] Toinenkin kriitikko on havainnut farssin käsikirjoituksen kaunaisuuden.[3]
Elokuva sai muiden rillumarei-elokuvien tapaan kriitikoilta murska-arvostelut, mutta viihteennälkäinen yleisö katsoi niitä mielellään. Elokuvassa jopa irvaillaan korkeakulttuurin kustannuksella. Niin hyvin Esa Pakarinen onnistui suorituksessaan, että se herätti lehdistössä kommentteja kulttuurin tilasta[4]. T. J. Särkkä teki elokuvan saamasta korkeasta veroluokasta valituksen, jossa hän sanoo: "Toistamme edelleen, että yksistään se, että käsikirjoituksen tekijänä on Reino Helismaa ei saa olla syynä elokuvan tuomitsemiseen korkeimpaan veroluokkaan."[5] Suomen Sosialidemokraatin kriitikko Eugen Terttula puolestaan kirjoitti: "Ns. balladilinjalta (jossa vielä oli jotain hyvääkin) on yht'äkkiä vierähdetty raa'alle, mauttomalle renkutuslinjalle – rillumarei kajahtaa kohta, siltä tuntuu tulevien filmien sisältöä tarkastellessa, miltei paikasta kuin paikasta, jossa suomalainen elokuva pyörii. – – – Kotimaisen filmitaiteen (kuinka kauan vielä voi näin sanoa hymyilyä herättämättä?) varjelemiseksi olisi ehkä syytä korjata elokuvien verotusasteikkoa." [6]
Kun elokuva oli esitetty televisiossa helmikuussa 2011, Antti Lindqvist kirjoitti TV-maailma -lehdessä: ”Kun arvostelijat olivat rutanneet Rovaniemen markkinoilla -farssin, Reino Helismaa käsikirjoitti kostoksi korkeakulttuurin edustajia pilkkaavan elokuvan. Vaikka mukana on muutama osuva herja, kokonaisuus kompastuu kaunaisuuteensa. Kiukku lamauttaa huumorin. Hei, rillumarei kertoo kolmesta kullankaivajasta, jotka lähtevät tutustumaan pääkaupungin kulttuurielämään. Sitä elokuva irvailee kaikki henkevyyden arvot visusti välttävällä tavalla.” Lindqvist antoi elokuvalle yhden tähden viidestä.[7]
Näyttelijät
muokkaaEsa Pakarinen | … | Severi Suhonen |
Heikki Heino | … | romukauppias Simo |
Sirkka-Liisa Wilén | … | romukauppiaan vaimo Sinikka |
Irja Rannikko | … | Dagny Kehvelin |
Matti Aulos | … | Jonni Kehvelin |
Arvo Kuusla | … | Emppu |
Kai Lappalainen | … | Kehula |
Reino Helismaa | … | Roope |
Jorma Ikävalko | … | Julle |
Arvi Järvinen | … | mies junassa |
Nestori Lampi | … | junanlähettäjä |
Anton Soini | … | mies asemalla |
Kerttu Pälvi | … | ikäimpi radan varrella |
Veikko Linna | … | isäntä radan varrella |
Toini Ylönen | … | löytötavaratoimiston apulainen |
Jalmari Parikka | … | löytötavaratoimiston hoitaja |
Maija Routavuo | … | friidu |
Uolevi Lönnberg | … | bassoviulun kadottanut mies |
Leena Grönroos | … | parturineiti |
Auvo Nuotio | … | isännöitsijä |
Kaarlo Wilska | … | heiveröinen mies |
Marianne Blåfield | … | lentoemäntä |
Olavi Suominen | … | mies lentokoneessa |
Juhani Kumpulainen | … | meklari Juhansson |
Erkki Uotila | … | mies huutokaupassa |
Evald Terho | … | mies huutokaupassa |
Uuno Montonen | … | mies huutokaupassa |
Hannes Veivo | … | mies huutokaupassa/1.poliisi |
Heikki Savolainen | … | hotellin vahtimestari |
Martti Seilo | … | pianisti |
Hannu Löytty | … | poika konsertissa |
Aino Angerkoski | … | laulajatar |
Masa Niemi | … | näyttelijä Martti Niemi |
Aili Valli | … | nainen teatterissa |
Pentti Taivainen | … | mies teatterissa |
Siiri Angerkoski | … | kuiskaaja |
Uljas Kandolin | … | 1. vartija näytelmässä |
Pentti Irjala | … | 2. vartija näytelmässä |
Helmer Salmi | … | merimies näytelmässä |
Martti Kupari | … | poliisi näytelmässä |
Anu Kilpiö | … | nainen näytelmässä |
Armas Jokio | … | 1. vahtimestari |
Tuija Halonen | … | Clementine, rakastajatar näytelmässä |
Arttu Suuntala | … | 2. vahtimestari |
Selma Ruusunen | … | naulakon hoitaja |
Kauko Kokkonen | … | 2. poliisi |
Heimo Lepistö | … | 3. poliisi |
Artturi Laakso | … | mies junassa |
Ture Törmä | … | nuori mies junassa |
Lähteet
muokkaa- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 357. Helsinki: Mediapinta, 2015.
- ↑ AL: Hei, rillumarei!, Päivän elokuvia, Tv-maailma, 24/2012 sivu 29
- ↑ Arto Pajukallio, Elokuvat, Hei, Rullumarei! Helsingin Sanomat, 7.2.2011 sivu D 5
- ↑ Lehdistöarvioit, Elonet.fi, viitattu 17.6.2012
- ↑ Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 17.6.2012
- ↑ Jukka Pennanen ja Kyösti Mutkala: Reino Helismaa – Jätkäpoika ja runoilija, s. 146. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1994.
- ↑ Antti Lindqvistin arvostelu TV-maailma -lehden numerossa 5/2011.