Erkki Uotila
Erkki Antero Uotila (28. maaliskuuta 1904 Sääksmäki – 31. elokuuta 1975 Helsinki)[1] oli suomalainen teatterinjohtaja, näyttelijä, ohjaaja ja elokuva- ja näytelmäkäsikirjoittaja.
Erkki Uotila | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Erkki Antero Uotila |
Syntynyt | 28. maaliskuuta 1904 Sääksmäki, Suomi |
Kuollut | 31. elokuuta 1975 (71 vuotta) Helsinki, Suomi |
Ammatti | teatterinjohtaja, näyttelijä, ohjaaja, elokuva- ja näytelmäkäsikirjoittaja |
Lapset | Leena Uotila |
Näyttelijä | |
Merkittävät roolit |
paroni Rolf Lichtenstein Jääkärin morsian tuomari Pykälä Pekka Puupää kesälaitumilla ylipuutarhuri Pekka ja Pätkä puistotäteinä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Svensk Filmdatabas | |
Erkki Uotila toimi näyttelijänä Jyväskylän Työväenteatterissa, Kotkassa, Helsingin Työväenteatterissa sekä Helsingin Kaupunginteatterissa. Uotila toimi Fenno-Filmissä apulaisohjaajana ja ohjaajana, sekä teatterinjohtajana Repputeatterissa. Hän oli aikoinaan laulajana mukana Sodan viihdyttäjissä. Lisäksi hän toimi Helsingin Ympäristöteatterin johtajana.
Uotila toimi myös pakinoitsijana, teki laulutekstejä ja suomennoksia. Teoksissaan hän toimi muutaman kerran nimellä Antero Kalliokoski. Hän on ollut käsikirjoittamassa muun muassa Hannu Lemisen elokuvia, sotaelokuvaa Ratkaisun päivät (1956) ja veijarikomediaa Muuan sulhasmies (1956). Uotilan yksi merkittävimmistä rooleista oli paroni Lichtenstein elokuvassa Jääkärin morsian (1938).
Uotila oli kuitenkin tunnetuin näyttelijänä, ja esiintyi noin 25 elokuvassa, muun muassa Pekka Puupää -filmeissä. Loppu-ura päättyi tv-elokuviin. Erkki Uotila kuoli 71 vuoden ikäisenä Helsingissä. Hänen tyttärensä on näyttelijä Leena Uotila.
Filmografia
muokkaaNäyttelijänä
muokkaa
|
|
Ohjaajanamuokkaa
|
Apulaisohjaajanamuokkaa
|
Teokset
muokkaaTämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla luettelon teokset ohjeen mukaisesti kirjaviitteiksi. |
- Varjopolku (1927)
- Kaarina (1934)
- Hulluus hulluutta vastaan (1935)
- Pasuuna puuttuu (1936)
- Törmälä ja hänen poikansa (1936)
- Reunalan Riku (1937)
- Kauppias auttaa (1938)
- Miss Vastamäki (1939)
- Talosta ja torpasta (1939)
- Se mammonan taakka (1941)
- Suutarin saunalauantai (1942)
- Rengit ja rakkaus (1945–1946)
- Kartanon kaunis vieras (1953–1954)
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.