Radioteatteri

Yleisradion kanaville radiokuunnelmia tuottava yksikkö

Radioteatteri on Yleisradion radiokanaville kuunnelmia tuottava yksikkö.

Historia muokkaa

Radioteatteri perustettiin elokuussa 1948 tuottamaan Yleisradioon johtaja Hella Wuolijoen ohjelmapolitiikan mukaisesti ”mahdollisimman korkeatasoista teatteritaidetta”, toisin sanoen kuunnelmia.

Radioteatterin ensimmäiseksi johtajaksi tuli Olavi Paavolainen, joka toimi tehtävässä kuolemaansa eli vuoteen 1964 saakka. Ohjaajina toimivat Eero Leväluoma ja Markus Rautio, näyttelijöinä muun muassa Matti Aulos, Emmi Jurkka, Kauko Kokkonen, Kauko Käyhkö, Helge Ranin ja Reino Valkama.

Paavolaisen jälkeen Radioteatterin johtajaksi tuli Pekka Lounela. Hänen jälkeensä johtajina ovat toimineet Mirjam Polkunen ja Pekka Kyrö. Vuosina 2009–2010 Radioteatterin päällikkö eli vastaava tuottaja oli Juha-Pekka Hotinen, ja vuoden 2011 alusta tehtävässä toimi hetken aikaa Satu Kurvinen. Toukokuun alusta 2015 lähtien Yle Draaman päällikkönä toimii Jarmo Lampela.[1]

Radioteatterin näyttelijöinä ovat olleet muun muassa Veikko Honkanen, Pekka Autiovuori, Pia Hattara, Hilkka Helinä (Halttunen), Kauko Helovirta, Jarno Hiilloskorpi, Hannes Häyrinen, Liana Kaarina Leskinen, Yrjö Järvinen, Eeva Litmanen, Heikki Määttänen, Jorma Hellström, Heikki Nousiainen, Jukka Puotila, Asko Sarkola, Aila Svedberg, Oke Tuuri, Leena Uotila, Aila Arajuuri, Ossi Ahlapuro, Matti Tuominen, Tiina Rinne, Karin Pacius, Eero Melasniemi, Soila Komi, Jukka Rantanen, Martti Pennanen, Martti Järvinen, Kristiina Halkola, Kristiina Kuningas, Kristiina Elstelä, Riitta Elstelä, Carl-Kristian Rundman, Rauha Rentola, Elli Castren, Erja Manto, Outi Alanen, Jukka Voutilainen, Kalevi Kahra, Aarre Karén, Jarkko Rantanen, Topi Reinikka, Ahti Jokinen, Hannu Lauri, Paavo Pentikäinen, Eila Pehkonen, Esko Nikkari, Seppo Kolehmainen, Ismo Saario, Tiina Bergström, Aaro Jaronen, Aapo Vilhunen, Simo Tamminen, Maija-Liisa Peuhu, Kati Outinen, Sinikka Sokka, Matti Pellonpää, Jussi Lampi, Erkki Luomala, Titta Antti-Poika, Pertti Weckström, Matti Ruohola, Tuomas Mattila, Seppo Laine, Maija-Leena Soinne ja Ismo Kallio.

Radioteatteri on toiminut yhteistyössä useiden kirjailijoiden kanssa. Radioteatterille ovat kirjoittaneet muun muassa Juha Siltanen, Laura Ruohonen, Paavo Haavikko, Mari Mörö, Juha Seppälä ja Jouko Turkka. Säännöllisinä dramaturgeina ja kirjoittajina on myös työskennellyt monia kirjailijoita, kuten esim. Veijo Meri, Hannu Raittila ja Mikko Viljanen.

Radioteatterin ensimmäisiä kuunnelmia oli esimerkiksi vuonna 1949 tehty jännitysnäytelmä Kaasuvalo. Suosittuja kuunnelmia ovat olleet Hyvää iltaa, nimeni on Cox!, Paul Temple -sarjakuunnelmat, Kankkulan kaivolla, Sinuhe egyptiläinen, Kalle-Kustaa Korkin seikkailut, Noita Nokinenä, Elmo, urheilija ja Linnunradan käsikirja liftareille.

Pitkäaikaisimpiin ohjelmiin kuuluvat vuosina 1976–2005 tehty perhesarja Kantolan perhe sekä viihdekuunnelma Knalli ja sateenvarjo, jonka ensimmäinen jakso tehtiin vuonna 1979.

Radioteatteri nykyään muokkaa

Radioteatteri toimii Yle Draaman alaisuudessa ja tuottaa erilaisia ja pituisia kuunnelmia monen eri yksikön käyttöön.

Yle Radio 1 on Radioteatterin kuunnelmien perinteinen pääpaikka; sillä on vuosittain 52 kuunnelmapaikkaa, joista 20-24 ovat uusia kuunnelmia ja loput uusintoja. Lähetyksissä on kolme kertaa vuodessa tapahtuva sykli, joihin haetaan sopivat uusinnat uusien tuotantojen vastapainoksi.

Radioateljee tuottaa 17 uutta radiodokumenttia vuosittain. Ääniversumi on yksikkö, joka tuottaa audiofiktiota; ääniteoksia. Niitä tuotetaan noin 11 uutta teosta vuodessa.

Radio Yhdessä kuullaan myös luentoja ja äänikirjoja, joita tuotetaan ja luetaan muutaman kirjan vuosivauhdilla. Ohjelmistossa on uusia teoksia ja klassikkoja. Lisäksi Yle Puheella on lastendraamapaikka.

Yle Radio Suomelle Radioteatteri tuottaa kevyempää ohjelmistoa, esimerkiksi pakinamaisia tilaustekstejä suomalaisilta kirjoittajilta (mm. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on lähtöisin radiosta). Alivaltiosihteeri ja Anonyymit kotikiusatut ovat seuratuimpia kuunnelmasarjoja. Uutena formaattina ovat suurituotantoiset ns. kesäsarjat, kuten Carola-kuunnelma, joka oli formaatiltaan radiomusikaali.

Radioteatteri on kokeillut myös internetin käyttöä kuunnelmien pääsääntöisenä lähetysalustana. Naamakirja-kuunnelmasarja julkaistiin ensin YouTubessa sekä Yle Areenassa ja vasta myöhemmin radiossa.lähde?

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • Radioteatterin alkuvuodet, Sininen laulu, Yle.fi
  • Yle Areena - Radioteatteri
  • Kohtaus (Sivua ei päivitetä)
  • Kallio, Eila. Pallokaiutin, muistikuvia Radioteatterista. Otava 1979.
  • Oinonen, Paavo. Pitkä matka on Tippavaaraan, Suomalaisuuden tulkinta ja Yleisradion toimintaperiaatteet radiosarjoissa Työmiehen perhe, Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja ja Kankkulan kaivolla 1945–1964. Väitöskirja, Turun yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004. ISBN 951-746-554-8