Jussi Lampi

suomalainen näyttelijä ja muusikko

Jussi Yrjö Tapani Lampi (s. 9. helmikuuta 1961 Lappajärvi)[1] on suomalainen näyttelijä ja muusikko. Lampi on esiintynyt useissa elokuvissa, muun muassa V2 – Jäätynyt enkeli, Matti, Rölli – hirmuisia kertomuksia ja Rölli ja metsänhenki sekä tv-ohjelmissa, muun muassa Ansa ja Oiva ja Ruusun aika.

Jussi Lampi
Henkilötiedot
Syntynyt9. helmikuuta 1961 (ikä 63)
Lappajärvi
Ammatti näyttelijä, muusikko
Näyttelijä
Taiteilijanimet Lampi
Merkittävät roolit
Veikko Hopea
(V2 – Jäätynyt enkeli) & (Vares – Pimeyden tango)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ura muokkaa

Lampi syntyi ja kävi koulua Lappajärvellä ja oli Vaasan varuskuntasoittokunnassa 1978–1981, kävi Jyväskylän hotelli- ja ravintola-alan oppilaitosta 1982–1983 ja opiskeli Teatterikorkeakoulussa 1986–1990. Teatteri Pienen Suomen näyttelijänä hän oli 1990–1991 ja on sen jälkeen näytellyt vapaana näyttelijänä.

Helsinkiläistyttyään 1980-luvun puolivälissä Jussi Lampi soitti rumpuja rockyhtyeessä Wanna-Bees. Levytysuransa Lampi aloitti Bodyguards-yhtyeessä. Jussi Lampi on soittanut myös Pink Flamingos -yhtyeessä vuodesta 1993. Yhtye on julkaissut yhden levyn Pink Flamingos Strawberry Recordsille. 2000-luvulla Lampi on soittanut rumpuja ja toiminut taustalaulajana Timo Rautiaisen yhtyeessä.

Jussi Lampi on ollut 1990-luvun alusta asti mukana useimmissa Uuden Iloisen Teatterin kesärevyissä[2] sekä 2000-luvulla Teatteri Satakielen revyissä kuten Five Guys Named Moe (2001)[3], Reet silmissä (2004)[4] ja Smokkijätkät (2007)[5]. Lampi on näytellyt myös muun muassa Ryhmäteatterissa (Scapinin vehkeet 1989, Kastraatit 1990), Helsingin kaupunginteatterissa (There’s No Harri 2012, Parhaat palat -estradikimara 2013), Espoon kaupunginteatterissa (Nukkekoti 1992, Peilipeli 1993, Mitä sais olla? 1999), Komediateatteri Arenassa (Irwin, ikuinen kapinallinen 2014), Musiikkiteatteri Kapsäkissä (Lintukoto 2016), Teatteri Jurkassa (Ilta Andrén kanssa 1997), Keski-Uudenmaan Teatterissa (Ulvova mylläri 2014, Harmaat pantterit 2015), Seinäjoen kaupunginteatterissa (Ei ketään kotona 2009, Ninotska 2010, Herttin tähäre 2011), Tampereen Työväen Teatterissa (Herra metsästää 2005), Linnateatterissa (Monsteri olohuoneessa 2013) ja Porin Teatterissa (Arsenikkia ja vanhaa pitsiä 2018)[6][7][8].

Lampi on myös ollut ääninäyttelijänä monissa animaatioissa, muun muassa Monsterit Oy -elokuvassa Tarmo P. "Tare" Karvasen äänenä. Jussi Lampi on myös esittänyt Rölli-elokuvissa Isorölliä animaatioelokuvaa lukuun ottamatta.

Lampi on useana vuonna vieraillut Radio Rockilla Jone Nikulan joulunalusohjelmassa Jone ja Tiernapojat[9]. Hän vierailee Raptorin musiikkivideolla ”Tosi tarttuva täytebiisi”.

Yksityiselämä muokkaa

Lammella on poika Mitja Lampi (s. 1987), ja hänellä oli tytär Mandi Lampi, esiintyjänimeltään Mandi (1988–2008). Mandi teki itsemurhan 27. helmikuuta 2008. Mandi Lampi tunnettiin lapsitähtenä ja hän näytteli muun muassa näytelmässä Älä soita äidille yhdessä isänsä kanssa. Keväällä 2011 Jussi Lampi levytti kappaleen "Bussi 615" itsemurhan tehneen tyttärensä muistolle[10].

Lampi kihlautui vuonna 2012 liikuntaohjaaja Marjo Salomaan kanssa.[11] Pariskunta avioitui helmikuussa 2019[12] ja muutti lokakuussa 2021 Alavudelle jossa Lampi toimii kulttuurikoordinaattorina.[13]

Lampi on sotilasarvoltaan alikersantti.[14]

Levytyshanke muokkaa

Jussi Lampi julkaisi vuonna 2011 Steen1-nimellä tunnetun rap-artisti Seppo Lampelan kanssa yhteisalbumin Bensaahan ne pojat tuli hakemaan.[15][16][17]

Muuta muokkaa

Jussi Lampi on osallistunut myös ihmisoikeusaktivismiin mm. toimimalla Amnesty Internationalin mallina.[18]

Filmografia muokkaa

Elokuvat muokkaa

Vuosi Elokuva Rooli
1987 Lain ulkopuolella vierailija vankilassa
1988 Jahti Seppo
1990 Isänmaan kaikuja 3: Asiamies Sulo
Lehmännahkatakki konstaapeli Sjöblad
1991 Rölli – hirmuisia kertomuksia Isorölli
1992 Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät mustalainen
1993 Chaplinesque
Ripa ruostuu rikospoliisi Lindgren
Harjunpää ja kiusantekijät Lampinen
1994 Rondaus serkku
1996 Tie naisen sydämeen Moctezuma
1997 Vaiennut kylä Pink Flamingos -yhtyeen lyömäsoittaja
1999 Häjyt silmäpuoli-Paananen
2001 Rölli ja metsänhenki Isorölli
2002 Haaveiden kehä nahkapää
2003 Nemoa etsimässä Pomo
2004 Pelikaanimies näyttämömestari
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä vahtimestari
Vares – yksityisetsivä pitkä mies
2006 Matti Jorma Tapio
2007 Rock’n Roll Never Dies tanssiorkesteri Taika-Jimin jäsen
V2 – Jäätynyt enkeli Veikko Hopea
Ganes opettaja
2008 Kummeli Alivuokralainen Hirvonen
2012 Hulluna Saraan Skidi
Vares – Pimeyden tango Veikko Hopea
2013 Vuonna 85 Ruba Korbela
2019 Olen suomalainen Järveläinen
2023 Lapua 1976 Palomestari Tapio

Televisiosarjat muokkaa

Vuosi Sarja Rooli
1990 Lottovoittajien maa Pepe
Irti maasta Ismo Pilvinen
1990–1991 Ruusun aika Anton
1993 Tuntemattomalle jumalalle attentaattori
Viimeiset siemenperunat mies ravintolassa
Rölli Iso-Rölli
Pimennys Teppo
1994 Hynttyyt yhteen Jori-Pekka Leinonen
1995–2001 Ansa ja Oiva Aimo Kääriäinen
1996 Pimeän hehku Komisario Makkonen
1996–1998 Ihmeidentekijät Janne Jäälahti
2000 Suuri luokkakokous
2000–2002 Parhaat vuodet Janne Jäälahti
2007 Runeberginkatu poliisi
2010 Vastaparit
2011 Vedetään hatusta oma itsensä
Diili lukija
Tattoo Pentti
2012 Paparazzit
2020 Se upp för Jönssonligan Reijo Kangasniemi
2022–2023 Syke Matti Jalla

Dubbaukset muokkaa

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Diskografia muokkaa

Albumit muokkaa

Singlet muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. Jussi Lampi: Elämä jatkuu, MTV Uutiset 29.04.2008. Viitattu 30.12.2020.
  3. Kajava, Jukka: Miesmusikaali vailla vertaa, Helsingin Sanomat 12.2.2001. Viitattu 30.12.2020.
  4. Reet silmissä hauskuttaa joulun alla, Turun Sanomat 25.10.2004. Viitattu 30.12.2020.
  5. Smokkijätkät Oulussa lokakuun alussa, Kaleva 18.09.2008. Viitattu 30.12.2020.
  6. Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Haettu 30.12.2020.
  7. Pyysalo, Riitta: Hän: Jussi Lampi, näyttelijä. Suomen Kuvalehti, 1992, nro 27, s. 56–58. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 30.12.2020.
  8. Samassa pöydässä. Suomen Kuvalehti, 1997, nro 7, s. 56. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 30.12.2020.
  9. Asikainen, Merja: Jussi Lammen rahat loppuivat eikä apua heru mistään – näyttelijä vajosi ahdinkoon, jollaista ei ole koskaan aiemmin kokenut, Ilta-Sanomat 11.6.2020. Viitattu 30.12.2020.
  10. Leena Ylimutka: "Ilman terapiaa en olisi tässä". Iltalehti, 2011, nro 23.3., s. 29.
  11. Anna.fi − Jussi Lampi rakastui edesmenneen ystävänsä puolisoon: ”Näin on tarkoitettu ja tähtiin kirjoitettu”
  12. Anna-lehti, 32/52
  13. Jussi Lampi yllätti aloittamalla uuden elämän Etelä-Pohjanmaalla – samalla hän paljastaa erikoiset asumiskuviot vaimonsa kanssa Ilta-Sanomat. 19.11.2021. Viitattu 19.11.2021.
  14. Kuka kukin on 2015, s. 451
  15. http://www.basso.fi/keskustelu/60788/lampela-lampi-bensaahan-ne-pojat-tuli-hakemaan[vanhentunut linkki]
  16. Iltalehfi.i − Kommunistiräppärin perheidylli
  17. http://www.basso.fi/keskustelu/60788/lampela-lampi-bensaahan-ne-pojat-tuli-hakemaan-010411/s/0[vanhentunut linkki]
  18. http://www.reilukauppa.fi/medialle/uutiset/uutinen/article/kati-outinen-ja-jussi-lampi-amnestyn-uuden-reilun-kaupan-puuvillasta-valmistetun-vaatemalliston-kasv/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa