Kauko Helovirta

Kauko Kustaa Helovirta (oik. Hellström; 21. lokakuuta 1924 Juupajoki – 13. syyskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, jonka ura alkoi puolustusvoimain viihdytyskiertueella 1942–1944 Karhumäen tivolin rintamateatterista, kulki Mikkelin, Lahden ja Tampereen teattereiden kautta ja huipentui usean vuosikymmenen mittaiseen työhön Suomen Kansallisteatterissa.

Kauko Kustaa Helovirta
Helovirta ja hänen vaimonsa Rauni Ranta vuonna 1961.
Henkilötiedot
Koko nimi	Kauko Kustaa Helovirta
Syntynyt	21. lokakuuta 1924 Juupajoki
Kuollut	13. syyskuuta 1997 (72 vuotta) Helsinki
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Rauni Ranta
Näyttelijä
Aktiivisena	1950–1996
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ura

Elokuvaroolit

Elokuvarooleja Helovirralla oli yli 30 aina vuodesta 1950 alkaen. Erityisen käytetty hän oli 1970- ja 1980-luvulla. Ensimmäinen rooli oli elokuvassa Härmästä poikia kymmenen, jossa Helovirta näytteli Isoo-Antin (Tauno Palo) isäänsä vastustavaa Janne-poikaa. Vuosikymmenen lopulla (1958) alkoi yhteistyö Edvin Laineen kanssa elokuvassa Sven Tuuva, jossa Helovirta näytteli kapteeni Dunckeria. Helovirta kohosi Laineen ”luottonäyttelijän” asemaan. Sven Tuuvasta alkaen hän näytteli lähes kaikissa Laineen elokuvissa. Huomattavimmat roolit Laineen elokuvissa olivat Kivivuoren Otto elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970), Nestori Malinen Kalle Päätalo -filmatisoinnissa Ruskan jälkeen (1979) ja Ovaskaisen isäntä elokuvissa Akaton mies (1983) ja Akallinen mies (1986). Muita Kauko Helovirran elokuvarooleja olivat muun muassa Juuso Walden -parodia Iso-Wille Wållberg Matti Kassilan Severi Suhos-farssissa Meiltähän tämä käy (1973) ja huomattavat sivuosat Risto Jarvan elokuvassa Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) sekä Visa Mäkisen 1980-luvun alun elokuvissa.

Radioäänenä

Kauko Helovirta esiintyi myös Yleisradion Radioteatterissa. Helovirta esitti kuunnelmasarjassa Knalli ja sateenvarjo Hannibal Hamilton-Jonesia 1979–1997. Helovirran kuoltua hänen tilalleen tuli Heikki Nousiainen. Toinen kuuluisa rooli oli urheiluselostaja Immo Juhani Peltosen kirjoittamissa Elmo-kuunnelmissa Elmo, urheilija (1977) ja Elmo – muu maailma (1978). Muita radiorooleja olivat esimerkiksi pääosat Arto Paasilinna -tulkinnoissa Isoisää etsimässä (1978) ja Hirtettyjen kettujen metsä (1985), jotka ohjasi Helovirran vaimo Rauni Ranta. Eero Leväluoman 1960-luvulla ohjaamissa Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuissa hän esitti toista pääosaa, Kalle-Kustaa Korkkia sarjakuunnelmissa Sumulaakson sankarit ja Rauniokaupungin vanki. Helovirta esitti myös Kansainvälisen noitaliiton puheenjohtajaa Edvard von Boxista Noita Nokinenä -kuunnelmasarjassa 1970- ja 1980-luvulla.

Ääninäyttely animaatioissa

Helovirta ääninäytteli animaatiosarjassa Alfred J. Kwak monia hahmoja, kuten Kuningas Leijonamieltä. Lisäksi hän ääninäytteli elokuvan Kaunotar ja Kulkuri hahmon Jalo, elokuvan Oliver ja kumppanit Francisin ja elokuvan Miekka kivessä Merlinin.

Yksityiselämä

Kauko Helovirta kuoli Helsingin diakonissalaitoksen sairaalassa sairastettuaan syöpää ja hänet haudattiin Malmin hautausmaalle.

Filmografia

Elokuvat
Vuosi	Nimi	Rooli
1950	Härmästä poikia kymmenen	Janne, Isoo-Antin poika
1955	Kesäyön lapset	Kiikan Antti
1958	Sven Tuuva	kapteeni Duncker
1962	Pojat	Fritz-setä
	Pikku suorasuu	pankinjohtaja Kaarlo Heinonen
	Ihana seikkailu	vuori-insinööri Anders von Holden
1963	Villin Pohjolan kulta	Markus, pankinjohtaja
	Turkasen tenava!	tuomari Erkki Kuitu
1965	Pariisilaissolmio
1966	Johan nyt on markkinat!	taiteilija Pertti Paaso
1968	Täällä Pohjantähden alla	Otto Kivivuori
1969	Vodkaa, komisario Palmu	Suopon päällikkö Kiilasniemi
1970	Akseli ja Elina	Otto Kivivuori
1971	Aatamin puvussa… ja vähän Eevankin	nimismies Korpela
	Kreivi	Leilan isä, maatilan isäntä
1973	Meiltähän tämä käy	vuorineuvos Wille Wållberg
1975	Mies, joka ei osannut sanoa ei	poliisi Vilho Hakola

Elokuvat
Vuosi	Nimi	Rooli
1977	Viimeinen savotta	Loimaan Roope
	Jäniksen vuosi	poliisipäivystäjä
1978	Tuntematon ystävä	tohtori Oiva Berg, oikeuslääkäri
	Syksyllä kaikki on toisin	hautakiviyrittäjä Rauhala
	Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy	asiakas rautakaupassa
	Piilopirtti	kiinteistönvälittäjä Kosonen
1979	Ruskan jälkeen	Nestori Malinen
	Natalia	nimismies Paavo Jyrkänne
1980	Tulitikkuja lainaamassa	konstaapeli Torvelainen
	Mitäs me sankarit	Juhani Särkimäki
1981	Kaikenlaisia karkulaisia	päätoimittaja Aleksi Virtanen
1982	Likainen puolitusina	majuri Auer
1983	Akaton mies	Ovaskaisen isäntä
1984	Yön saalistajat	Topi, komisario
1986	Akallinen mies	Ovaskaisen isäntä
1992	Mestari	taksikuski

Televisio
Vuosi	Sarja	Rooli
1962	Huivi	kirkkoherra Matthews
1966	Sisarukset
1970–1976	Naapurilähiö	Hjalmar Raita
1975–1979	Sämpy	johtaja Rosenqvist
1977	Veera ja Saara	herra Merikukka
1985	Pikapakinapaketti
1991	Hynttyyt yhteen	talonmies Mutka
1995–1996	Kotikatu	Martti Mäkimaa

Ääninäyttelijänä

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Aiheesta muualla

• Kajava, Jukka: Kauko Helovirta (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 13.9.1997. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 3.3.2016.
• Hilska-Keinänen, Katja: Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa Yle Elävä arkisto. 20.10.2017 (päivitetty 21.2.2018).