Akaton mies
Akaton mies on vuonna 1983 valmistunut Edvin Laineen ohjaama elokuva, kansankomedia kylästä, jossa poikamiehet ovat vailla emäntää. Elokuvan on käsikirjoittanut Seppo Lappalainen.
| Akaton mies | |
|---|---|
| Käringlös karl | |
| Ohjaaja | Edvin Laine |
| Käsikirjoittaja | Seppo Lappalainen |
| Tuottaja | Jukka Mäkelä |
| Säveltäjä | Risto Hiltunen |
| Kuvaaja | Olavi Tuomi |
| Leikkaaja | Juho Gartz |
| Pääosat |
Martti Järvinen Elisabeth Haavisto Ahti Kuoppala Ahti Jokinen Kauko Helovirta |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Kinosto |
| Ensi-ilta | 1983 |
| Kesto | 127 min |
| Alkuperäiskieli | Suomi |
| Seuraaja | Akallinen mies |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Edvin Laineen itse leikkaaman version pituus on 131 minuuttia. Seppo Lappalainen kirjoitti oman käsikirjoituksensa pohjalta vuonna 1985 romaanin Akaton mies. Elokuvan jatko-osa Akallinen mies sai ensi-iltansa vuonna 1986.
Sisällysluettelo
JuoniMuokkaa
Aikamiespoika Unto Puumalainen (Järvinen) elelee yksinään viljelemällään maatilalla. Eräänä päivänä hänen puimalansa syttyy palamaan. Ovaskaisen vanhaisäntä on juuri jututtamassa uutta pankkineitiä konttorissa, kun he haistavat palaneen käryn. Puimala palaa poroksi. Kylässä on muitakin aikamiespoikia, nimittäin Ovaskaisen poika Lassi, joka hänkään ei ole saanut taloon nuorikkoa. Kylässä on myös pontikkaa keittelevä vanhempi mies, Ruskan Jukka, jonka kanssa aikamiespojat viettävät aikaansa paremman puutteessa. Eräänä päivänä Unto ilmestyy Ruskan Jukan luokse ja kertoo laittaneensa seuranhakuilmoituksen lehteen nimimerkillä, ja nyt hän ei kuitenkaan kehtaa niitä itse noutaa kaupalta, jonne posti tuodaan. Jukka on epäileväinen, hän ei niitä hakisi, sillä hänellä on omat suunnitelmansa kaupan myyjättären suuntaan, joten kirjeitä hakemaan lähetetään Lassi.
Naisten lähettämiä kirjeitä Puumalaisessa luettaessa kylän pankkivirkailija Liisa Haapalainen astuu sisään tupaan. Hätäpäissään Unto työntää kirjeet Jukalle, jota hän kehottaa viemään maamiesseuran paperit takaisin Lassille. Liisa katsoo merkitsevästi Untoon, ja kirjeet katoavat nopeasti piiloon. Kirjeiden joukosta löytyy Lassia kiinnostava tarjokas emännäksi. Pankkineiti puolestaan on jo päätöksensä tehnyt, ja Unton poikamiespäivät näyttävät uhatuilta.
NäyttelijätMuokkaa
| Elisabeth Haavisto | … Liisa Haapalainen, pankkivirkailija |
| Martti Järvinen | … Unto Puumalainen |
| Ahti Jokinen | … Lassi Ovaskainen |
| Ahti Kuoppala | … Jukka Ruska |
| Pia Hattara | … Olga Puumalainen |
| Kauko Helovirta | … Ovaskaisen isäntä |
| Raili Tiensuu | … Ovaskaisen emäntä |
| Maija-Liisa Peuhu | … Hellä |
| Veijo Pasanen | … Liukkonen |
| Aarne Laine | … Liisan isä |
| Eila Peitsalo | … Liisan äiti |
| Keijo Komppa | … pappi |
| Esa Saario | … Huhtanen |
| Matti Tuominen | … Huuskonen |
| Tauno Karvonen | … Lihakunnan mies |
| Taina Reponen | … Linnea |
| Virve Kauste | … uusi pankkivirkailija |
| Tiina Tuomi | … kioskimyyjä |
| Kauko Koivu | … Lihakunnan mies |
| Milja Mykkänen | … sanomalehden konttoristi |
| Teija Niemi | … sanomalehden konttoristi |
| Pentti Auer | … harmonikansoittaja/ 1. poliisi |
| Hannu Koski | … lääkäri |
| Salme Karppinen | … sairaanhoitaja |
| Aarno Sulkanen | … mies häissä |
| Olavi Tuomi | … 2. poliisi |
| Edvin Laine | … kertoja |
TuotantoMuokkaa
Elokuvan ensi-ilta oli 14. lokakuuta 1983 Helsingissä Arenassa ja Bristolissa.
VastaanottoMuokkaa
Kritiikeissä todetaan, että parinkymmenen vuoden takaisen vanhahtavan tyylin yhdistäminen nykyaikaan ei onnistu, ja roolisuorituksetkin ovat kovin pökkelömäisiä, lukuun ottamatta rooliinsa viinanpolttajana luonnetta saavaa Ahti Kuoppalaa.[1][2]