Avaa päävalikko

Akaton mies

Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1983

Akaton mies on vuonna 1983 valmistunut Edvin Laineen ohjaama elokuva, kansankomedia kylästä, jossa poikamiehet ovat vailla emäntää. Elokuvan on käsikirjoittanut Seppo Lappalainen.

Akaton mies
Käringlös karl
Ohjaaja Edvin Laine
Käsikirjoittaja Seppo Lappalainen
Tuottaja Jukka Mäkelä
Säveltäjä Risto Hiltunen
Kuvaaja Olavi Tuomi
Leikkaaja Juho Gartz
Pääosat Martti Järvinen
Elisabeth Haavisto
Ahti Kuoppala
Ahti Jokinen
Kauko Helovirta
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Kinosto
Ensi-ilta 1983
Kesto 127 min
Alkuperäiskieli Suomi
Seuraaja Akallinen mies
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Edvin Laineen itse leikkaaman version pituus on 131 minuuttia. Seppo Lappalainen kirjoitti oman käsikirjoituksensa pohjalta vuonna 1985 romaanin Akaton mies. Elokuvan jatko-osa Akallinen mies sai ensi-iltansa vuonna 1986.

JuoniMuokkaa

Aikamiespoika Unto Puumalainen (Järvinen) elelee yksinään viljelemällään maatilalla. Eräänä päivänä hänen puimalansa syttyy palamaan. Ovaskaisen vanhaisäntä on juuri jututtamassa uutta pankkineitiä konttorissa, kun he haistavat palaneen käryn. Puimala palaa poroksi. Kylässä on muitakin aikamiespoikia, nimittäin Ovaskaisen poika Lassi, joka hänkään ei ole saanut taloon nuorikkoa. Kylässä on myös pontikkaa keittelevä vanhempi mies, Ruskan Jukka, jonka kanssa aikamiespojat viettävät aikaansa paremman puutteessa. Eräänä päivänä Unto ilmestyy Ruskan Jukan luokse ja kertoo laittaneensa seuranhakuilmoituksen lehteen nimimerkillä, ja nyt hän ei kuitenkaan kehtaa niitä itse noutaa kaupalta, jonne posti tuodaan. Jukka on epäileväinen, hän ei niitä hakisi, sillä hänellä on omat suunnitelmansa kaupan myyjättären suuntaan, joten kirjeitä hakemaan lähetetään Lassi.

Naisten lähettämiä kirjeitä Puumalaisessa luettaessa kylän pankkivirkailija Liisa Haapalainen astuu sisään tupaan. Hätäpäissään Unto työntää kirjeet Jukalle, jota hän kehottaa viemään maamiesseuran paperit takaisin Lassille. Liisa katsoo merkitsevästi Untoon, ja kirjeet katoavat nopeasti piiloon. Kirjeiden joukosta löytyy Lassia kiinnostava tarjokas emännäksi. Pankkineiti puolestaan on jo päätöksensä tehnyt, ja Unton poikamiespäivät näyttävät uhatuilta.

NäyttelijätMuokkaa

 Elisabeth Haavisto  … Liisa Haapalainen, pankkivirkailija  
 Martti Järvinen  … Unto Puumalainen  
 Ahti Jokinen  … Lassi Ovaskainen  
 Ahti Kuoppala  … Jukka Ruska  
 Pia Hattara  … Olga Puumalainen  
 Kauko Helovirta  … Ovaskaisen isäntä  
 Raili Tiensuu  … Ovaskaisen emäntä  
 Maija-Liisa Peuhu  … Hellä  
 Veijo Pasanen  … Liukkonen  
 Aarne Laine  … Liisan isä  
 Eila Peitsalo  … Liisan äiti  
 Keijo Komppa  … pappi  
 Esa Saario  … Huhtanen  
 Matti Tuominen  … Huuskonen  
 Tauno Karvonen  … Lihakunnan mies  
 Taina Reponen  … Linnea  
 Virve Kauste  … uusi pankkivirkailija  
 Tiina Tuomi  … kioskimyyjä  
 Kauko Koivu  … Lihakunnan mies  
 Milja Mykkänen  … sanomalehden konttoristi  
 Teija Niemi  … sanomalehden konttoristi  
 Pentti Auer  … harmonikansoittaja/ 1. poliisi  
 Hannu Koski  … lääkäri  
 Salme Karppinen  … sairaanhoitaja  
 Aarno Sulkanen  … mies häissä  
 Olavi Tuomi  … 2. poliisi  
 Edvin Laine  … kertoja  

TuotantoMuokkaa

Elokuvan ensi-ilta oli 14. lokakuuta 1983 Helsingissä Arenassa ja Bristolissa.

VastaanottoMuokkaa

Kritiikeissä todetaan, että parinkymmenen vuoden takaisen vanhahtavan tyylin yhdistäminen nykyaikaan ei onnistu, ja roolisuorituksetkin ovat kovin pökkelömäisiä, lukuun ottamatta rooliinsa viinanpolttajana luonnetta saavaa Ahti Kuoppalaa.[1][2]

LähteetMuokkaa

  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 28.5.2011, s. D 9.
  2. Rehnström, Henri Waltter: Ohjaajamestarin ote herposi. Tv-maailma 21/2011, s. 5.