Eila Peitsalo

suomalainen näyttelijä

Eila Peitsalo (17. huhtikuuta 1931 Turku7. joulukuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, joka tuli tunnetuksi Suomen Kansallisteatterin ihasteltuna näyttelijänä sekä 1940- ja 1950-lukujen filmitähtenä. Hän oli Suomen Filmiteollisuuden vakituinen näyttelijä vuosina 1948–1954 ja teki pitkän uran Kansallisteatterissa, josta jäi eläkkeelle 1987. Valkokankaalla Peitsalo oli yleensä kiltti perheentyttö, herkkä aatelisneito tai pirteä seurapiirikaunotar. Eräs hänen tunnetuimpia filmiroolejaan oli Ulla Möllersvärd elokuvassa Tanssi yli hautojen, josta hän sai erinomaiset arvostelut. Poikkeuksiin kuului leimallinen vampin osa elokuvassa Yhden yön hinta.

Eila Peitsalo
Eila Peitsalo elokuvassa Tanssi yli hautojen.
Eila Peitsalo elokuvassa Tanssi yli hautojen.
Henkilötiedot
Syntynyt17. huhtikuuta 1931
Turku
Kuollut7. joulukuuta 1997 (66 vuotta)
Helsinki
Puoliso Pentti Unho
(vih. 1952; ero 1965)
Lapset 2
Näyttelijä
Merkittävät roolit Irmeli, seitsentoistavuotias
Tanssi yli hautojen
Yhden yön hinta
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Varhaisvaiheet

muokkaa

Eila Peitsalon vanhemmat olivat turkulainen talonmies, myöhempi näyttelijä ja näytelmäkirjailija Ilmari Peitsalo ja teatterissa kuiskaajana toiminut Ida Miettinen. Eila suoritti kansakoulun ja keskikoulun Turussa. Hänen elokuvauransa alkoi jo 17-vuotiaana, kun hän pääsi lehti-ilmoituksen kautta ensimmäiseen rooliinsa ja Tauno Palon vastanäyttelijäksi elokuvassa Laulava sydän (1948).[1] Peitsalo opiskeli Göteborgin kaupunginteatterin oppilaskoulussa vuoden verran 1948–1949.

Elokuvat

muokkaa

Elokuvamoguli T. J. Särkkä kiinnitti Peitsalon johtamansa Suomen Filmiteollisuuden vakituiseksi näyttelijäksi, ja hänen seuraava elokuvatehtävänsä oli pääosa elokuvassa Irmeli, seitsentoistavuotias (1948).[2]

Peitsalolla oli vuonna 1950 naispääosa epookkiromanssissa Tanssi yli hautojen. Hänen suoritustaan kehuttiin eläytyväksi ja lämpimän raikkaaksi. Peitsalo näytteli valkokankaalla enimmäkseen herkkiä ja pirteitä seurapiirityttöjä, rikoselokuvassa Yhden yön hinta hän sen sijaan teki vampin roolin. Sillanpää-filmatisoinnissa Poika eli kesäänsä vuonna 1955 Peitsalo tulkitsi toisessa naispääosassa eroottisia kokemuksia himoitsevaa kartanontytärtä. Peitsalo teki urallaan toistakymmentä elokuvaa, joista useimmissa hänellä oli naispääosa. Sivuosissa hänet nähtiin usein vaaleana maalaismimminä tai koulutyttönä, kuten avioliittohupailussa Vihaan sinua – rakas ja maaseutukuvauksessa Pitkäjärveläiset. Viimeisen elokuvaroolinsa Peitsalo näytteli Edvin Laineen komediassa Akallinen mies vuonna 1986.[2]

Teatteri

muokkaa

Göteborgin jälkeen Peitsalo jatkoi opiskeluaan muun muassa Annie Mörkin yksityisoppilaana. Turun kaupunginteatteriin hän löysi tien äitinsä kautta. Peitsalo oli kiinnitettynä teatteriin opintojensa ohella 1947–1951. Samaan aikaan hänen elokuvauransa oli nousussa. Peitsalosta kiinnostui myös Suomen Kansallisteatteri, jonne hän siirtyi 1. heinäkuuta 1951. Peitsalo näytteli Kansallisteatterissa uransa loppuun, noin neljä vuosikymmentä.[3]

Teatteriuran aikana Peitsalon rooliluettelo oli hyvin monipuolinen aina Prinsessa Ruususesta piikaan asti. Hänen huomattavimpiin näyttämötöihinsä lukeutuvat Prinsessa Ruususen ohella muun muassa Mariuksen Fanny, Kirsikkapuiston Anja ja Tohvelisankarin rouvan Karoliina. Eila Peitsalon viimeiseksi työksi Kansallisteatterissa jäi hoitajatar Porterin rooli näytelmässä Käärmeennahkatakki vuonna 1987.[4] Hän oli tällöin saanut tittelin ”Kansallisteatterin kaunein näyttelijä”.[1]

Televisio

muokkaa

Peitsalo nähtiin 1950-luvun lopusta vuoteen 1988 asti myös useissa televisiotuotannoissa. Hänen roolejaan olivat muun muassa Phyllis North Huivissa (1962) ja Elsa televisioelokuvassa Hänen olivat linnut (1976). Viimeiseksi televisiotyöksi jäi selvänäkijän rooli minisarjassa Painajainen (1988).

Yksityiselämä

muokkaa

Eila Peitsalo oli naimisissa elokuvaaja Pentti Unhon kanssa 1952–1965, ja he saivat kaksi lasta.[1] Peitsalo menehtyi 66-vuotiaana vuonna 1997.

Valikoidut teatteriroolit

muokkaa
Vuosi Näytelmä Rooli
1951 Karuselli sisar Jenny
Päivä tuhannesta Jane Seymour
1952 Saituri Mariane
Prinsessa Ruusunen Prinsessa Ruusunen
1953 Kesäyön unelma Puck
1955 Venetsian kauppias Nerissa
1956 Kyyhkysen ääni Sally Middleton
1957 Korpit Blanche
1958 Oi nuoruus Mildred
1960 Juorukoulu Maria
Vuosi Näytelmä Rooli
1961 Katupeilin takana Valborg (Vappu) Biörcke
1962 Myrskylintu Sofia
1963 Kirsikkapuisto Anja
Dantonin kuolema Julie
1966 Marius Fanny
1967 Viisi vekkulia Mirjam Nieminen
1972 Tukkijoella Leena
1977 Rummut yössä Auguste / Lotte
1980 Kultainen vasikka Aliina
1985 Tohvelisankarin rouva Karoliina

Filmografia

muokkaa
Elokuvat
Vuosi Elokuvan nimi Rooli
1948 Laulava sydän sairaanhoitaja Rauni Verkkola
Irmeli, seitsentoistavuotias Irmeli Svanberg
1949 Isäntä soittaa hanuria Pirkko Hurulainen
1950 Tanssi yli hautojen Ulla Möllersvärd
Isäpappa ja keltanokka Ulla Tammela
1951 Vihaan sinua – rakas Mirja Karnala
Pitkäjärveläiset Regina Tuomaantytär
1952 Yhden yön hinta Vamppi
Tervetuloa aamukahville Kirsti Pulmu
1953 Se alkoi sateessa Vuokko Takala
Jälkeen syntiinlankeemuksen Anja
1954 Kunnioittaen Marketta Saari
1955 Poika eli kesäänsä Malkamäen Olga
Pekka ja Pätkä puistotäteinä sihteeri Anna-Liisa Raikas
1956 Lain mukaan Maria Toikka
1962 Ihana seikkailu Hélène de Trévillac
1963 Turkasen tenava! lastenhoitaja Maija Koskinen
1974 Vastamyrkky Anna Norenius
1976 Hänen olivat linnut Elsa
1983 Akaton mies Liisan äiti
1986 Akallinen mies

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Nostalginen Turku: Kuiskaajan tytär Aamuset. 14.3.2014. Viitattu 29.3.2023.
  2. a b Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja (2005), s. 552
  3. Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
  4. Martin, Timo, Niemi, Pertti & Tainio Ilona: Suomalaiset teatterit ja teatterintekijät (1974), s. 401

Aiheesta muualla

muokkaa