Isäpappa ja keltanokka
Isäpappa ja keltanokka on Edvin Laineen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1950.
| Isäpappa ja keltanokka | |
|---|---|
 Elokuavan juliste. |
|
| Ohjaaja | Edvin Laine |
| Käsikirjoittaja | Topias |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
| Kuvaaja | Kalle Peronkoski |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
| Lavastaja | Aarre Koivisto |
| Pääosat |
Joel Rinne Mirjam Novero Lasse Pöysti Matti Ranin |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 1950 |
| Kesto | 77 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Kaupunkilaiskomediaksi luonnehditussa elokuvassa leskeksi jäänyt perheenisä (Joel Rinne) huolehtii kotiapulaisten avustamana kolmesta lapsestaan (Eila Peitsalo, Lasse Pöysti ja Matti Ranin). Lääkäri (Mirjam Novero) tekeytyy taloudenhoitajaksi.[1] Lapset yrittävät etsiä isälle morsianta toisaalta. Seurauksena on väärinkäsityksiä ja kultakala-aiheeseen perustuvaa huumoria.[2]
NäyttelijätMuokkaa
| Joel Rinne | … fil.tri Yrjö Tammela |
| Mirjam Novero | … tri Annikki Salmi |
| Lasse Pöysti | … Aimo Tammela |
| Matti Ranin | … Lauri Tammela |
| Eila Peitsalo | … Ulla Tammela |
| Siiri Angerkoski | … Birgit Alanne |
| Aarne Laine | … maisteri Juurinen |
| Oiva Sala | … preparaattori Miettinen |
| Topo Leistelä | … eläintieteen laitoksen johtokunnan puheenjohtaja |
| Mauri Jaakkola | … museoapulainen |
| Jalmari Rinne | … johtokunnan jäseniä |
| Arvo Lehesmaa | … johtokunnan jäseniä |
| Veikko Linna | … johtokunnan jäseniä |
| Eino Kaipainen | … johtokunnan jäseniä |
| Rakel Laakso | … kirjeenvaihtoystävä |
| Enni Rekola | … kotiapulainen |
| Urho Lahti | … johtokunnan jäsen |
| Irja Viherpuu | … Siviä |
| Olga Tainio | |
| Matti Lehtelä | |
| Rauha Puntti | |
| Esteri Kasurinen | |
| Vappu Jurkka | |
| Tiina Rinne | |
| Rauni Ranta | |
| Ahti Haljala | |
| Seppo Wallin |
TuotantoMuokkaa
Elokuvassa ei ole ulkokuvia, vaan studion lisäksi elokuvaa on kuvattu Helsingin Eläinmuseossa ja samoissa tiloissa toimineessa yliopiston eläintieteen laitoksessa.[3]
VastaanottoMuokkaa
Elokuvan replikointi sai aikalaiskriitikoilta sekä moitteita että kiitosta sujuvuudesta ja naurattavuudesta.[4]
LähteetMuokkaa
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 29.12.2010, s. D 11.
- ↑ AL: Päivän elokuvia. Tv-maailma 51/2012, s. 25.
- ↑ Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 20.12.2012
- ↑ Lehdistöarvioita, Elonet.fi, viitattu 20.12.2012
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Isäpappa ja keltanokka Elonetissä
- Yle.fi TV2